- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
533-534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lankarullat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

10 pasmaan tai siteeseen. [-Raakasi]-kin-] {+Raakasi]-
kin+} numeroksi otetaan se lukumäärä

11 e n i e r i ä (= O.05 g), jonka 500 metriä
lankaa painaa.

Vanhat järjestelmät eivät kuitenkaan ota
syr-jäytyäkseen, etenkin englantilaiset pitävät
itsepintaisesti kiinni omista hyviksi
havaitsemistaan järjestelmistään ja mitoistaan.
Tärkeimmistä numerojärjestelmistä mainittakoon:

Metrinen järjestelmä. Vyyhden
pituus on 1.000 m. jaettu 10 pasmaan. Se
vyyhti-luku. joka painaa 1 kilon, ilmaisee numeron. Jos
siis 24 vyyhteä à 1.000 111 lankaa painaa kilon, on
numero 24. Tätä järjestelmää käytetään
Euroopan mantereella karstavillalankojen ja
kampa-villalankojen numeroimiseen. paitsi niille
kampa-l.ingoille. jotka valmistetaan englantilaisen
keh-ruutavan mukaan.

Puuvillalankojen numero
järjestelmänä käytetään melkein yleisesti (paitsi
Ranskassa) englantilaista numeroimistapaa.
Vyyhden pituus on näissä 840 yardia (768 m) jaettuna
7 pasmaan. Se vyyhtiluku, joka painaa 1 engl.
naulan (453,« g), ilmaisee numeron.

P e 1 1 a v a- ja li a 111 ppul a n g a t
numeroidaan englantilaiseen tapaan. 1 pasma eli lea 011
300 yardia (274.2 111). Englantilaiseen vyyhteen
menee 10 leaa ja irlantilaiseen 12 leaa. Se
pasma-luku, joka painaa 1 engl. naulan, ilmaisee
pellavalangan numeron.

Raakasilkkilanka numeroidaan aivan
päinvastaisilla perusteilla ja numero ilmaisee
näissä siis painon ja pituuden suhteen.
Numero-sanan asemasta käytetään tavallisesti nimitystä
drnier.

Kehrätty silkki numeroidaan Euroopan
mantereella metrisen järjestelmän mukaan ja
Englannissa sekä Ameriikassa samoin kuin
puuvillalanka.

Kerratut langat ilmaistaan yleisesti
yksinkertaisten lankojen numeroilla, jonka viereen
merkitään, kuinka monta säijettä on keskenään
kerrattu. Esim. s/10 ilmaisee, että kaksi säijettä
40 numeron lankaa on kerrattu yhdeksi ja
saatu lanka vastaa painonsa puolesta
yksinkertaista N:o 20 lankaa; 3/00, että 3 säijettä kukin
NT:o 60 on kerrattu yhteen. E. J. S.

Lankarullat valmistetaan joko puusta tai
paperimassasta. Yleisimmin ne tehdään koivupuusta
siten, että koivu aluksi sahataan
rullanpitui–iksi keiloiksi, joista rullaporalla porataan
vähän paksumpia lieriöitä kuin rullan suurin
läpimitta. Pullasorvissa porataan reikä ja
erilaisissa sorvikoneissa leikataan kaikki Iiikapuu pois.
Sorvin terät ovat kussakin tapauksessa aina
rullanmuotojen mukaiset, joten ne toimivat
automaattisesti. nopeasti ja täsmällisesti. Kun rullat
viimeisessä sorvissa 011 puhdistettu, 011 kaikki
vähimmässäkin määrässä virheelliset lajiteltava
pois.

Suomessa 011 kaikkiaan 8 rullatehdasta, joista
suurimmat Tornator (perust. 1887) lähellä
Lahtea. Kaukaan tehdas (1891) lähellä
Lappeenrantaa, Tornator (1898) Tainionkoskella ja
Haapaniemi (1901) lähellä Kuopiota. Suomen
rullatehtaiden vuotuinen tuotantomäärä on noin 4 milj.
mk:n vaiheilla. Rihmarullia ulkomaille vievänä
maana on Suomi ensimäinen koko maailmassa.

E. ./. 8.

534

Lankeemispäivä, lankeemisaika, Lakit..
se aika, jolloin saarnamies voi vaatia velvoitteel
lisen sitoumuksen suoritettavaksi. Esim. velan
sanotaan langenneen maksettavaksi tästä
päivästä.

Lankku, aikaisemmin vähintään 2 tuumaa
(n. 5 tm) vahva lauta: nykyään puhutaan jo

I 7, tuuman (11. 3.» cm) lankuista, kun niitä on
alettu käyttää permantoihin, ks.
Puutavaralajit.

Lankous ou suhde, joka mielien ja naisen
mennessä avioliittoon toistensa kanssa syntyy toi
seita puolen mielien ja toiselta puolen hänen vai
monsa suvun välillä sekä toiselta puolen vaimon ja
toiselta puolen hänen miehensä suvun välillä.
(Naimiskaaren 2:8.) Samoinkuin sukulaisuus i
jakaantuu suoraan etenevään ja takenevaan
lan-kouteen sekä sivulankouteen. Suoraan et e

II evä ja t a k e 11 e v a 1. on olemassa kahden
henkilön välillä, joista toinen on suoraan etenevää
tahi takenevaa sukua toisen aviopuolisolle (esim.
isä ja hänen poikansa vaimo; tytär ja hänen
isäpuolensa). S i v u-1. on jommankumman aviopuo
lison suhde niihin henkilöihin, jotka ovat toisen
sivusukua (esim.: veli ja hänen sisarensa mies).
Paitsi lankoutta laki (Naimiskaaren 2:6) puhuu
myös toisesta l:sta, jolla ymmärretään kali
den henkilön välistä suhdetta, joista toinen on
toisen aviopuolison kanssa ensimäisessä lankou
dessa (esim.: mies ja hänen vaimonsa veljen
vaimo), vrt. Sukulaisuus. A. Cli.

Lannanhajoituskoneet ovat joko apulannan
ja kalkin taikka luonnollisen lannan (joko kiin
teän lannan tai
lantaveden)
ha-joituskoneita. —

Apulannan-

h a j o i t n s k
o-11 e e n muodostaa
tavallisesti n. 2 ’/2
à 3 m:n pituinen
laatikko, joka kulkee pyörillä vetojuhdan
vetämänä. Laatikon pohjassa olevat syöttölaitokset.
jotka saavat liikkeensä pyöräakselista kuten
kylvökoneissakin. jakavat apulannan tasaisesti pel
lolle. Erilaisista syöttölaitosrakenteista mainitta
koon 11. s. syöttö valssi rakenne ja rautalankakan
gassylinteri.
Tavallisen apulau-nanhajoit uskoneen
työmäärä on 5 à
6 ha päivässä. [-Apulannanhajoi-tuskoneita voidaan-]
{+Apulannanhajoi-
tuskoneita voi-
daan+} käyttää
semmoisenaan myöskin kalkin, varsinkin pienempien
kalkkimäärien, levittämiseen, mutta suurempia
kalkkimääriä varten 011 erikoiskoneita, jotka ovat
joko samantapaisia kuin edelliset mutta suurem
pia, taikka aivan erikoisia, esim. Hantzschmannin
kalkinlevittäjä. Erityisesti chile-salpietarin
levittämiseen juurikasvitaimille on olemassa
kaksirivinen apulannanlevittäjä käsivoimaa varten.
-Kiinteän lannan (navettalannan) hajoituk
seen 011 aikaisemmin sovitettu rullaäkeen tapai
sia aseita. Nämä aseet eivät kuitenkaan ole pys
tyneet työskentelemään tyydyttävästi. Parem
paan tulokseen 011 päästy ameriikkalaisilla 1 a n
11 a 11 h a j o i t u s v a u n u i 1 I a. Vaunun muodos

Lankarullat—Lannanhajoituskoneet

Apulannanhajoituskonp.

Lannanhajoitusvaunu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0291.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free