- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
535-536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lankarullat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

535

Lannan kylvökone—Lannoitusaineet

536

[-Lantaveden-hajoittaja.-]

{+Lantaveden-
hajoittaja.+}

taa pitkii. neljän pyörän varassa kulkeva laatikko,
jonka pohja on rakennettu liikkuvaksi eli siten,
että se kuljettaa pyöriin liittyvän
välityksen avulla lannan hitaasti
laatikon takaosaan, inissä
sijaitseva, nastoilla varustettu
heitto-kela hienontaa ja heittää lannan
vaunun taakse pellolle tasaisesti
levitettynä. Lannan paljoutta
voidaan järjestää välityksen avulla.
Lannanhajoi-tusvaunu vaatii 2 à 3 hevosta. TTinta on
sovituksen monimutkaisuuden vuoksi verrattain kallis.

— Juoksevan lannan (lanta- ja
virtsa-veden) liajoitukseen s. o. likavedellä kasteluun
käytetään tavallisesti rattailla olevaa tynnyriä.
Hajoitus tapahtuu n. s. hajoitusranan avulla, joka
on kiinnitetty tynnyrin taka- ja alareunaan.
Jotta poisjuokseva vesimäärä saataisiin
mahdollisimman yhtäsuureksi sekä alussa tynnyrin täynnä
ollessa että lopussa tynnyrin tyhjentyessä,
rakennetaan tynnyrit usein pitkiksi ja mataloiksi
taikka varustetaan sopivilla venttiileillä,
ilmator-villa j. n. e. — L. tulevat kysymykseen sekä
suuremmassa että pienemmässä maanviljelyksessä,
viimemainitussa etupäässä vain
vhteistoiminnalli-sesti käytettynä. I. A. S-H.

Lannankylvökone ks.
Lannanhajoitus-koneet.

Lannehalvaus tulee etupäässä
hvvinruokittui-liin työhevosiin, jotka ovat saaneet olla
joutilaina jonkun vuorokauden. Tauti ilmestyy
äkkiä. Hevosen takajalat alkavat horjua, sen
hengitys taajenee. Kovissa kohtauksissa hevonen
kaatuu ja alkaa hikoilla. Lautas- ja
lannelihak-set ovat turvoksissa ja pingottuneet. Eläintä
vaivaa umpi ja virtsa on punertavaa tai ruskeaa.

— Noin puolet sairaista hevosista kuolee 2-5
vuorokauden kuluessa. Täydelliseen toipumiseen
kuluu usein 4-6 viikkoa. Tämä vaikea tauti
vaatii aina asiantuntijan avustusta. Kp.

Lannenikama ks. Nikamat.

Lannér, Joseph (1801-43), itäv.
tanssisävel-täjä (kaikkiaan 208 teosta). L:n kautta tuli
wieniläinen valssi kaikkialla suosituksi. Hänen
jälkiään seurasivat molemmat Straussit.

I. K.

Lannes [lan], Jean, M o n t e b e 11 o n herttua
(1769-1809), ransk. marsalkka; oli ensin värjärin
opissa, meni 1792 sotapalvelukseen ja yleni jo
1796 Bonaparten Italian sotaretkellä
brigadiken-raaliksi: oli sen jälkeen mukana kaikilla
Napoleonin sotaretkillii; tuli 1804 marsalkaksi ja
1809 Montebellon herttuaksi; Aspernin
tappelussa 1809 kanuunankuula murskasi hänen
säärensä ; kuoli kohta sen jälkeen. Tämä
loistavan urhoollinen ja kylmäverinen sotapäällikkö
oli Napoleonin erityisessä suosiossa. J. F.

Lannoitus, kasviravintoaineiden lisääminen
viljelysmaahan. L:ssa on pidettävä huolta
ainoastaan kasvien typen, fosforin, kaliumin ja
kalsiumin tarpeesta, sillä muita ravintoaineita maa
sisältää luonnostaan tarpeeksi. Kalkkiakin
(kalsiumia) käytetään etupäässä maata parantavien
ja toisien aineiden liukenemista edistävien
ominaisuuksiensa vuoksi. L. toimitetaan joko
sekoittamalla lannoitusaineet maahan tai levittämällä
ne kasvavalle taimistolle, jolloin ne jäävät maan
pinnalle siitä veden mukana vähitellen maahan
painuakseen, k a 11 o-l. J. F. S.

Lannoitusaineet ovat aineita, joissa kasvin
ravintoaineet saatetaan maahan. Ne ovat osaksi
täydellisiä sisältäen kaikkia kasvin ravinto
aineita sekä enemmän tai vähemmän multaa
muodostavia, maata parantavia aineita, osaksi
apulantoj a, jotka sisältävät ainoastaan yhtä
tai kahta, harvoin useampia ravintoaineita, mutta
ei ollenkaan multaa muodostavia aineita.

Täydellisiä l:ita ovat kotieläinten lanta, makki
lanta, komposti- 1. tunkiolanta ja vihantalan
noitus.

Kotieläinten lanta on näiden
sonnasta-virtsasta ja kuivikkeista kokoonpantu. Sonnassa
poistuu eläimen ruumiista se osa rehusta, mikä
ei ole liuennut ruuansulatuskanavassa sekä
vii-häisiä määriä limaa suolistosta. Se sisältää etu
päässä vaikeasti liukenevia ravintoaineita. Vi rt
sassa poistuvat taas ne aineet, jotka ovat ruuan
sulatuskanavassa liuenneet ja sieltä veren
mukana joutuneet ruumiiseen, josta ne tarkoituk
sensa täytettyään poistuvat. Virtsassa ovat kas
vin ravintoaineet helposti kelpaavassa muodossa,
ks. myös Kuivikkeet.

Kotieläinten ulostusten raviunonpitoisuudesta
antaa ylimalkaisen kuvan von Postin mukaan
seuraava taulukko:

Vettä..... Typpeä . . . . Kalia..... Kalkkia. . . . Fosforihappoa Hevosen [-Nautaeläimen-] {+Nauta- eläimen+} Lampaan Sian
sonla virtsa sonta virtsa sonta virtsa soilla virtsa
75,38 O.» O.!’» 0.14 0.30 91,71 l..-j 1.07 0.49 O.no K4.1y 0..11 0.O7 0.37 O.is 9>.». 0.44 ljB O.» 0.00 57 .M 86,86 O.flfi 1.60 0.2s 1.23 0.–J 0.11 0,67 0.003 S0.56 0.67 O.S.-, 0.14 0M 97.W 0,83 0.35 O.oji O.n.

Taulusta näkyy, että sonta ja virtsa sisältä
vät erilaisia ravintoaineita eri suurissa määrissä
jopa useiden kotieläinten virtsasta puuttuu koko
naan fosforihappo. Kun vielä lisäksi muistetaan
että virtsassa ravintoaineet ovat kasveille sove
Iiaammassa muodossa kuin sonnassa, huomataan
että täydellisen lannoitusaineen saamiseksi sonta
ja virtsa ovat sekoitettavat yhteen eikä erikseen
talteen otettavat. Hevosen ja lampaan ulostukset
ovat kuivempia kuin nautaeläimen ja sian sekii
sisältävät myös runsaammin typpeä, s. o. pro
teiini-aineita. Tästä johtuu, että hevosen ja lain
paau lanta joutuu käymistilaan, „palaa", helpom
min kuiu lehmän ja sian lanta. Edellisiä lanta
laatuja sanotaankin sen vuoksi „kuumiksi", jäi
kimäisiä taas „kylmiksi".

Mitä ravintorikkaampia rehut ovat, sitä ra
vintorikkaampaa on lantakin. Työeläinten lanta
on parempaa kuin maito- ja lihateuraseläinten.
Edelliset antavat sitä myös enemmän kuin jälki
maiset. Nuorten eläinten lanta on huonompaa
kuin vanhojen, j. n. e.

Lannan paljous voidaan laskea eläimen nautti
masta rehumäärästä (rehun kuiva-aineesta),
käytetyistä kuivikkeista ja lannan sisältämästä
vedestä. Eläinten nauttima koko rehumäärä ei poistu
ruumiista ulostuksina, vaan osa poistuu ruuan
sulatuskanavasta kaasuna, toinen osa kuluu
hengitykseen, maidon, lihan, sikiön, y. m.
muodostamiseen. Eri eläimillä se osa rehun kuiva
ainetta, mikä ei joudu lantaan, on eri suuri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0292.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free