Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lannoituskoe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Lannoituskoe
538
E. Wolffin mukaan keskimäärin %:ssa rehun
kuiva-ainetta:
lehmiin hiiriin pussin hevosen
sonnassa 38.o 44,o 42,6 46.7
virtsassa 5.5 6.5 5,o 6.o
Yhteensä 43.5 50.5 47,6 52,7
Kuivikkeina käytetyt aiueet joutuvat tietysti
kokonaan lantaan. Vedenpitoisuus on hevosen
lannassa n. 70 nautaeläimen lannassa n. 80
lampaan lannassa n. 65 °/0 ja sian lannassa
70-80 Jos kaikkien erilaisten kotieläinten lannat
sekoitetaan keskenään, voidaan sen vedenpitoisuu
deksi olettaa 75 %. Tässä tapauksessa saadaan
tuore lantamäärä tietää, kun käytetyn rehun
kuiva-aineen puolikkaaseen lisätään kuivikkeiden
kuiva-aine ja sumina kerrotaan 4:llä.
Kotieläimet antavat vuosittain lantaa, lehmä
u. 10,000. hevonen 10.000. sika 1,300. lammas
600 kg.
Eläinten lanta joutuu bakteerien vaikutuksesta
helposti käymistilaan, .,palaa", jolloin osa sen
arvoaineista, varsinkin typestä, joutuu hukkaan.
Tätä on estettävä hoitamalla lantaa
säilytys-aikana tarkoituksenmukaisesti pitämällä se
sopivan kosteana ja tiukkaan sullottuna.
Eläinlanta sopii kaikenlaiselle maalle. Suolla
ei sitä kuitenkaan yleiseen käytetä, koska siellä
tullaan apulannoillakin toimeen. Se sopii
myöskin ylipäänsä kaikille kasveille. Kuitenkaan ei
sitä anneta muutamille kasveille suoranaisesti,
vaan näitä viljellään yhden tai useamman vuoden
kuluttua karjanlannalla lannoittamisen jälkeen.
Karjanlantamäärä ha:ia kohti on hiekkamaalla
heikko lannoitus 100. keskinkertainen 200, vahva
300 kuormaa à 250 kg, savimaalla heikko
lannoitus 150, keskinkertainen 300. vahva 450
kuormaa.
Kotieläiminä pidettyjen lintujen ulostukset
sisältävät luonnostaan vähän multaa muodostavia
aineita ja ovat sen vuoksi hyvin lähellä
apulantoja. Kun näillekin kuitenkin käytetään
kuivikkeitakin, lisääntyy multaa muodostava aine.
joten lintujen lantakin voidaan lukea
täydellisiin I:siin. Kotilintujen ulostusten paljous ja
aineenpitoisuus näkyy seuraavasta taulukosta:
Ulostusten vuotuinen m tillra. Vettä. Elimellisiä aineita. Typpeä. [-Fosforihappoa.-] {+Fosfori- happoa.+} Kalia. Kalkkia.
Kyyhkynen. 2,5 kg 51,9 % 30,8 »/„ l,™°/o 1,7» °/o ko °/„ 1,6 °/o
Kana . . . a,5 ,. 56,o „ 25,5 ., 1,63 „ 1,51 .. 0.S5 „ 2.4 „
Ankka . . 8.5 ,. 5fi.ii ., 26,s ,. 1.00 „ 1,4 „ 0.B2 ., 1.7 „
Hanhi . . . ll.o .. 77,i „ 13,4 „ 0,5 „ 0.5 „ 0.95 „ 0,« „
Lintujen lautaa käytetään etupäässä
kasvitarha- ja kukkaviljelyksessä.
M a k k i 1 a n t a. Ihmisen ulostukset sisältävät
runsaasti kasvin ravintoaineita, mutta vähän
mul-taamuodostavia aineita. Makkilantaa käytettäessä
on sen vuoksi maan multavuudesta muulla tavoin
huolta pidettävä. Ihmisen ulostusten
keskimääräinen paljous ja aineenpitoisuus näkyvät
seuraavalla palstalla olevasta taulukosta.
Kuivikkeina turvepehku tai turvemulta ovat
sopivimmat. Kun makkilanta sisältää runsaasti
typpeä, sopii se lannoitukseksi lehti- ja vihanta-
Ulostuksien paljous kg. Elimellisiä aineita kg. Typpeä kg. [-Fosforihappoa-] {+Fosfori- happoa+} kg. Kalia kg.
Kiinteät ulostukset . . 48,r, 9,9 8.25 0,75 4.40 0,49 0.65 0.24 0,H4
Yhteensä 486,5 28,15 5,15 1,14 1,08
rehukasveille, mutta ei tuleentuneina korjattaville
kasveille. Puu- ja kasvitarhassa on se myös käy
tännöllinen lannoitusaine.
Ivompostilannasta ks. Komposti.
Vihantalannoit uksella ymmärretään
kasvavan taimiston maahan sekoittamista. Sitä
käytetään etupäässä, milloin karjanlantaa ei ole
saatavissa. Vihantalannoitukseksi käytetään lelit i
rikkaita, korkeavartisia ja syväjuurisia kasveja,
etupäässä hernekasveja, kuten lupiinia, hernettä,
apilasta, vikkeriä, y. m., jotka kykynsä vuoksi
yhteyttää ilman vapaata typpeä, rikastuttavat
maan typenpitoisuutta. — Apulannoista ks.
V p u 1 a n n o i t u s a i n e e t. J. F. S.
Lannoituskoe on keino, jonka avulla koete
taau kasveja maassa kasvattamalla ottaa selko:
a. eri kasvien ravinnon ja lannan tarpeesta.
b. eri lannoitusaineiden vaikutuksesta ja c.
erilaisten maanlaatujen kasvinravintoaineiden tar
peesta. Ensinmainittu kohta tarkoittaa etupäässä
tieteellisten, toinen ja kolmas myöskin
käytännöllisten kysymysten ratkaisua. L:ssa verrataan
lannoittamattomasta maasta saadun sadon suu
ruutta eri tavoilla lannoitetuista maista saatujen
satojen suuruuteen. Kokeet tehdään joko maalla
täytetyissä astioissa tai pellolla. Astiakokeita
käytetään tieteellisissä tutkimuslaitoksissa, pelto
kokeita voi myöskin maanviljelijä tehdä
käytännöllisten kysymysten ratkaisemiseksi.
Pelto- 1. kenttäkokeessa asetetaan pellolle
neliön tai suorakaiteen muotoisia, 1 à 0,5 aarin
suuruisia koeruutuja niin monta kuiu esillä
olevien kysymysten ratkaisuun tarvitaan. Tässä
suhteessa on huomattava, että suuremman
tarkkuuden saavuttamiseksi otetaan kutakin lan
noitustapaa varten ainakin 3 ruutua, joiden sato
tuloksista otetaan keskiarvo lopullisia vertailutta
varten. Jos esim. tahdotaan ottaa selko maan
typen, fosforin (fosforihapon) ja kaliumin
(kalin) tarpeesta, on kokeeseen otettava 15
koeruutua, joista A’, A2 ja A3 jäävät lannoittamatta,
IV, ß- ja B3 saavat typpeä, fosforihappoa ja
kalia, C1, C- ja C3 typpeä ja fosforihappoa, D\
Ilja. D* typpeä ja kalia, E’, E1 ja E3 fosforihappoa
ja kalia. Pellolle järjestetään nämä ruudut esim.
seuraavalla tavalla:
A> B> C1 D’ E1
I)" E2 A» B= Cs
B» C’ n3 E3 A3
liuudut ovat asetettavat ainakin 0,s m
päähän pellon laidasta (pientareesta) ja samalla ta
valla lannoitetut rinnakkaisruudut mahdollisiin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
