- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
541-542

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lansing ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

511

Länsi ng—Lantio

Lansing [Iätisir}], Michiganin valtion
pääkaupunki. Yhdysvalloissa, Grand riverin varrella,
usean rautatien risteyksessä; 31,229 as. (191(1).
Yhdysvaltojen vanhin maataloudellinen opisto,
avattu 1857, 97 opettajaa, 1,142 oppilasta (1909);
useita muita oppi- ja ammattikouluja; komea
kapitoli. Teollisuus melkoinen, nopeasti kasvanut
i v:sta 1900 v:een 1904 134 % :11a). — Per. 1847.

E. E. K.

Lanson [läsö’], Alfred Désiré (1851-98),
ransk. kuvanveistäjä. Hänen Pariisissa olevista
veistoksistaan mainittakoon m. m.
monumentaalinen marmoriryhmä ,.L’age de fer" ja
pronssipatsas „Salammbö" (mol. Luxembourg-museossa).
..Judit ja Holofernes" (Tuilerie-puistossa) ja
Richelieu’n kuvapatsas (Sorbonnessa). (E. R-r.)

Lanta ks. Lannoitusaineet.

Lantaani (< kreik. lantha’nein = olla kätkössä),
metallinen alkuaine. Kem. merkki La. At.-paino
139. L.. jonka ruots. Mosander keksi 1839.
esiintyy muiden harvinaisten maametallien seurassa
muutamissa harvinaisissa mineraaleissa.

Edv. Ej.

Lantakuoriaiset ks. Lehtisarviset.

Lantalaiset on Pohjanmaan ylimaassa
rannikon asukkaiden ja Ruijassa niiden suomalaisten
nimenä, jotka Pohjanmaalta saapuvat Jäämeren
rannoille kalastamaan ( = suomalaiset, erotukseksi
lappalaisista). Itse alamaan, rannikon nimenä on
lanta. K. G.

Lantaniitti, harvinaisia maalajimetalleja.
etenkin lantaania (ks. t.). mutta myös ceriumia ja
vttriumia sisältävä rombinen
karbonaattimine-raali [(La,Ce,Y)2(C03)3+8IL0]. Sitä on tavattu
eeriitin (myös allaniitin) päälle kasvettuneina
suomumaisina kiteinä tai multamaisena kuorena
Bastnäsissä Ruotsissa ja Betlehemissä. Canton
Minessa sekä Moriah’ssa Pohj.-Ameriikassa

P. E.

Lantasäiliö. suojus, jossa eläinlantaa
säilytetään ennen pellolle viemistä. L. asetetaan
navetan tai tallin viereen. Etenkin pienemmissä
taloissa kaikki eläinsuojat sovitetaan saman l:n
ympärille. L. tehdään neliön tai suorakaiteen
muotoiseksi. Pohjalta kaivetaan maata 0,5-1 m
syvälti pois ja haudan seinät tehdään sopivan
kalteviksi maan vieremisen estämiseksi.
Muutamiin paikkoihin tehdään luiskat loivemmiksi,
jotta päästään l:öön helpommin ajamaan. Pohja
tehdään kaltevaksi johonkin nurkkaan päin,
jo-lion tehdään lantavesikaivo (ks.
Virtsakaivo). Pohja ja luiskat tehdään
vedenpitävät, jotta lannan aineksia ei pääsisi maahan
tihkumaan eikä myöskään pohjavesi lannan
joukkoon nousemaan. Tämä saadaan aikaan
polkemalla säiliön pohjalle ja luiskiin 30 cm paksu
kerros hyvin vaivattua savea, jos 1. ei ole
savimaalla. Niihin paikkoihin, missä ajetaan
hevosella, asetetaan puusilta saven päälle.
Betoni-pohja on hyvä, mutta kalliimpi. Pintavesi
estetään valumasta l:öön kaivamalla tämän ympäri
ojanne, mikä tukkeutumisen estämiseksi lasketaan
mieluimmin mukulakivillä. Sadetta ja lunta
vastaan rakennetaan seinätön katos pylväille. L:n
suuruus riippuu eläinten luvusta ja siitä, kuinka
kauan lantaa säiliössä pidetään. Jos otaksutaan,
että lanta pannaan 1,5 m vahvaan kerrokseen
(jota paksumpaan sitä ei mielellään ole pantava)
ja lautaa pidetään säiliössä 5 kuukautta, tarvi-

taan säiliössä pinta-alaa 5-6 m" lehmää, 3,s m’
hevosta ja 1,5 m2 sikaa kohti. Lanta pannaan
säiliöön siten, että vaikutuspinta ulkoilmalle jää
mahdollisimman vähäiseksi, sullotaan tiukkaan ja
kostutetaan puhtaalla tai lantavedellä, jotta
bakteerien toiminta siinä hidastuisi. Lantaa
säilytetään myös navetan alla n. s. lantakellareissa.
joihin se pudotetaan permannossa olevista
luukuista. Kellarin pohjasta, y. m. on sanottava
samaa kuin säiliönkin. Lantakellarit tahtovat
pitää navetan kylmänä ja lannanhoito pimeässä
kellarissa on useimmiten hankalaa. ./. F.

Lantavesikaivo ks. Virtsakaivo.

Lanterna /-e’-/ (lat. > ransk. lanteriie =
lyhty), lyhty, eritoten laivan merkkilyhty.
Rakennust., silinterimäinen tai monisivuinen, eten
kin renesanssi- ja barokkityyleissä yleinen, pientä
temppeliä tai lyhtyä muistuttava kupolin
pääte-rakenne. jonka ikkunoista kupoli ja rakennuksen
sisusta usein saa valaistuksensa: kupolilyhty.

U-o N.

Lantingshausen. Jakob Albrekt von
(1699-1769), ruots. vapaaherra, sotilas, otti osaa
Norjan-retkeen 1718. meni sitten Ranskan palve
lukseen, missä hän kohosi kenraalimajuriksi 1745.
Palattuaan Ruotsiin seur.’ v. hän liittyen hattu
puolueeseen otti osaa valtiopäiviin 1746-47,
myötävaikuttaen tabelli-laitoksen alkuunpanoon.
Nimitettiin kenraalimajuriksi Ruotsin sotaväkeen ja
sai toimekseen avustaa kenraalikuvernööri v.
Ro-senia Suomen puolustuslaitoksen järjestämisessä.
Valittiin 1751 v:n valtiopäivillä salaiseen
valiokuntaan ja oli siitä lähtien hattupuolueen huoma
tuimpia jäseniä. Pommerin sodassa L. sai
toimekseen Ruotsin joukkojen järjestämisen ja
varustamisen. V. 1758 hänet nimitettiin
ylipäälliköksi ; vaikeissa oloissa hän soti jotenkin
onnellisesti, varsinkin 1750; nimitettiin vapaaherraksi
1760. Sai pyynnöstään eron ylipäällikönvirasta
1761; oli sitten Tukholman vlikäskynhaltijana.
jona hän toimi ansiokkaasti. G. R.

Lantio (pelvis) on luurankoisilla takaraajoja
selkärankaan yhdistävä luusilta. Kaloilla tosin 1 :ta
vastaava osa on muusta luustosta erillään,
rusto-kaloilla pariton, ventraalinen. poikittainen
rusto-kappale, luukaloilla parillinen, ruumiin
pituussuunnassa kulkeva luu. Vasta sammakkoeläimillä
dorsaalinen pitkä suoliluu (os ilium) liittyy oraali
päällään yhteen selkärangan nikamaan (ristinika
maan) ja molemmat toiset lantionluut.
istuin-luu (os ischii,) ja l:n etu- 1. häpyluu (os pubis).
ovat yhteenkasvettuneet. Matelijoilla, joilla 1. liit
tyy kahteen tai kolmeen ristinikamaan.
muodostavat os ischii ja os pubis aukon väliinsä
(foru-vien obturatum). Linnuilla 1. on siinä suhteessa
merkillinen, ettil sen os ilium on lujasti
kiinni-kasvettunut moneen (pariinkvmmeneenkin)
ristinikamaan, että muut l:n luut ovat pitkät ja
kapeat eivätkä ole (lukuunottamatta
sileälastai-sia) ventraalisesti yhtyneet (avonainen 1.)
Sitävastoin 1. imettäväisillä on suljettu, s. o.
molem-manpuoliset häpyluut ovat ventraalisesti
yhtyneet. Reisiluu niveltyy kaikilla luurankoisilla l:u
ulkopinnalla tavattavaan lonkkaniveleen. P. li.

Ihmisen 1. on niinikään kolmen luun: suoli-,
häpy- ja istninluun muodostama, jotka luut
kuitenkin täysikasvuisella (n. 20 v:n iässä)
liittyvät yhdeksi luuksi, lonkkaluuksi (os coxoe).
Suoli-luu (os ilium) on yllämainituista luista suurin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0295.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free