Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lanttu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
545 Lanttu—
taniin kulkevat L:n kautta; kauppa siitä syystä
vilkas. E. E. K.
Lanttu, tavalliselle peltokaalille (Brassica
carn-pcstris) lähisukuisesta, eteläisen Pohjanmeren
rantaseuiluissa, Ruotsin itärannalla ja
Gotlannissa villinä kasvavasta Brassica napus lajista
kehitetty viljelysmuoto. Samoinkuin nauris
ikivanha pohjois-euroopp. viljelyskasvi. Viljellään
meillä yleisesti 62°:n eteläpuolella ja vielä
Kuopion tienoilla (63°) jotenkin yleisesti, vähemmän
idässä. Käy pohjoisempana yhä
harvinaisemmaksi. Antaa vielä Torniossa tyydyttävän
sadon ja on saatu Inarissa ja Utsjoellakin
menestymään. Kylvetään osittain, osittain istutetaan
taimina. •/. A. W.
Lanugo [länii’go](lat.), villakarva, sikiön
karvapeite 5-9:nnellä kuukaudella; esiintyy ensin
päässä, viimeksi raajoissa ja peittää lopuksi koko
ruumiin lukuunottamatta kämmentä ja
jalkapohjaa. huulien reunoja, siittimen ja häpykielen
terskaa sekä pieniä häpyhuulia. L.-karvat
asettuvat eri suuntiin eri ruumiinosissa ja
muodostavat toisissa paikoin karvapyörteitä. L. esiintyy
vielä vastasyntyneellä lapsellakin. Tällainen sikiön
runsas karvapeite viittaa siihen, että sukumme
alkujaan polveutuu karvapeitteisistä
esivanhemmista; myöskin 1.-karvojen suunta verrattuna
api-nain karvapeitteeseen todistaa samaa. Y. K.
Lanuvium [länu’-J, ikivanha Latiumin
kaupunki Albano-vuoren rinteellä. 33 km kaakkoon
Koomasta, v. 338 e. Kr. roomal. liittolaiskaupunki,
kuuluisa Juno Sospitan temppelistä, keisari
Antoninus Piuksen syntymäpaikka, nyk. Civita
Lavinia (n. 1.700 as.). K. .1. II.
Lanzarote [lanparo’te], itäisin Espanjalle
kuuluvista Kanarian-saarista, 804 km2, pienine
lähisaarilleen (Alegranza, Montana Clara ja
Gra-ciosa) 17,546 as. (1000). L. on vuorinen,
tuliperäistä syntyä, usein maanjäristysten tuhoama.
Metsää ei ole ollenkaan, vedenpuute rasittava.
Satamapaikka on Naos, kaakkoisrannalla,
pääkaupunki Arreeife, samoin. E. E. K.
Lao (= mies) 1. Iao s, laajalla alalla
Taka-Intian keskiosissa asuva tai- 1. «(«-kansaan
kuuluva heimo, joka tänne on siirtynyt Kiinan
lounaisista maakunnista. L. nimeä käytetään
Siamissa yleensä kaikista siinä maassa asuvista
iai-kansoista, jotavastoin Birmassa asuvista
käytetään nimeä san. - L.-heimo jakaantuu kahteen
pääryhmään: lännempänä, etupäässä Siamin
alueella asuvat laopongdam 1.
mustamahaiset l:t, idempänä. Mekongin varsilla, etupäässä
Ranskan Indo-Kiinassa, Laos-alueessa laopongkao
1. v a 1 k o m a h a i s e t 1 :t. Edelliset tatuoivat
alaruumiinsa, jälkimäiset eivät. -— L:t ovat
rauhallista, velttoa ja toimetonta kansaa, esim.
kauppa on täällä suurimmaksi osaksi
kiinalaisten käsissä; itäiset l:t mainitaan hyvin
taipuvaisiksi soitantoon. L:t ovat vahvasti
sekaantuneet kukistettuihin alkuasukasheimoihin niin,
että alkuperäiset mongolin tuntomerkit suuresti
ovat haihtuneet. L:t luetaan Taka-Intian
puoleksi sivistyneisiin kansoihin; luku- ja
kirjoitustaito on tavallinen, mutta ainoastaan miehillä.
Yksiavioisuus vallitsee. Nimellisesti he
tunnustavat buddhalaisuutta. -— Pääelinkeino
maanviljelys; kalastus myös tärkeä. — L:t ovat aina
olleet valtiollisesti hajanaisia; muutamat valtiot
saavuttivat kuitenkin ajoittain huomattavan
ase-18. V. Painettu 6/j 13.
Laokoon 546
man Taka-Intiassa; 1800-luvulla ne kukistettiin,
ainoastaan muutamat ovat enää nimellisesti
riippumattomia. — L.-kansojen lukumäärä arvioidaan
miljoonan seuduille. E. E. K.
Laodameia [luoda’-], kreik. tarustossa
Protesi-laoksen (ks. t.) jalo vaimo, joka, kun hänen
miehensä ensimäisenä kreikkalaisista kaatui Troian
rannalla, rukouksillaan taivutti jumalat
lähettämään sankarin yhdeksi päiväksi takaisin
elämään, ja sitten, ajan mentyä umpeen, surmasi
itsensä mennäkseen yhdessä puolisonsa kanssa
manalaan. O. E. T.
Laodikeia [làodi’-] (lat. Làodicëa < LäodVkë.
syyr. kuningattarien nimi), monen vanhanajan
kaupungin nimi. -— 1. L. Ly k ok se n
varrella (L. ad Lycum), kaup. Fryygiassa,
Ly-koksen, Meanderin lisäjoen varrella; oli
rooma-laisaikana rikas villakauppa- ja
teollisuuskaupunki. L:ssa olevalle kristitylle seurakunnalle
mainitaan Paavalin kirjoittaneen kirjeen, joka
sittemmin hävisi tai on sama, jota nyt
nimitetään efesolaiskirjeeksi. L: n kukoistus hävisi
turkkilaisvallan aikana; kaupungista on enään
jäljellä rauniokasa. — 2. L. meren äärellä
(L. ad mare), satamakaupunki Syyriassa, alkuaan
foinikialainen uutisasutus R a m i t h a. Strabon
sanoo sitä suureksi viinikauppakaupungiksi. V.
1102 risti retkeilijät sen valloittivat, mutta me
liettivät sen 1188 Saladinille. Monasti sen on
maanjäristys tuhonnut. L:n nykyinen nimi on
Ladikije 1. La takia, n. 22,000 as. (n.
10,000 kristittyä). Se harjoittaa tunnetun Lata
kia-tupakan. lakritsijuuren, silkin ja pesusienen
vientiä. — 3. L. Libanonin luona (L. ad
Libanum), roomalaisaikuinen kaupunki Syyriassa.
Libanonin pohjoisjuurella. Oronteen varrella. Se
oli ollut heettiläisten aikana suuri kaupunki
nimeltä Kades: sen luona tapahtuneessa
taistelussa heettiläiset kukistettiin. — 4. L.
Katake-ka umene (= poltettu), Seleukos I:n,
Ikonio-nista luoteeseen perustama kaupunki; nyt
täydellisesti hävinnyt. (E. E. K.)
Laokoon [läoko’ön], kreik. tarustossa
troialai-nen Apollonin (Vergiliuksen mukaan
Neptunuksen) pappi. Tunnetuimmat tarupiirteet: Troiaa
ahdistaneet kreikkalaiset olivat laivoineen
poistuneet luulotellakseen troialaisille luopuneensa
sodasta, mutta jättäneet Troian edustalle
suunnattoman puuhevosen, jonka vatsaan heidän parhaat
sotasankarinsa olivat kätketyt. Kun troialaiset
iloissaan aikoivat viedä sen kaupunkiinsa Athene
jumalattarelle pyhitettäväksi, niin L. varoitti
heitä, vieläpä oli vähällä saattaa kreikkalaisten
salajuonen ilmi. Silloin kaksi jättiläiskäärmettä
nousi merestä, syöksyi L:n kahden pojan kimp
puun ja surmasi heidät sekä apuun rientävän
isän. Taru kerrottiin kyklisessä eepoksessa;
sittemmin on Vergilius käsitellyt sitä
Æneis-runoel-massaan. L:n ja hänen poikainsa julmaa loppua
kuvaa rhodolaisten taiteilijain Agesandroksen.
Athenodoroksen ja Polvdoroksen luult. l:sellä
vuosis. e. Kr. laatima suuri marmorinen
veisto-kuvarvhmä (tätä nykyä, osaksi väärin
korjattuna, Rooman Vatikaanissa). Tämä kuuluisa,
valtavan pateettinen taideteos on ollut lähtökohtana
Lessingin tärkeälle ,,Laokoon oder tiber die
Grenzen der Malerei und Poesie" nimiselle
tutkimukselle (1766). ks. Kuvanveistotaide
(kuvaliite). O. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
