Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lanttu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Laomedon—Lapaut uni in en
548
Laomedon [làome’dön]. kreik. tarustossa Troian
kuningas, Iloksen poika, Tithonoksen, Priamoksen
ja Hesionen isä; kuvataan röyhkeäksi ja
petolliseksi. ks. H e s i o n e.
Laon [lä]. linnoitettu kaupunki
Koillis-Rans-kassa. Aisnen departementin pääkaupunki,
sijaitsee eristetyllä, 181 m yi. merenp. korkealla
jyrkkärinteisellä vuorella; 13,138 as. (1906).
Linnoitus, monta keskiaikaista rakennusta, m. m.
kuuluisa katedraali, rak. 1170-1225 goottilaiseen
tyyliin, sen ajan rakennustaiteen etevimpiä
luomia Ranskassa (nyttemmin uusittu), St
Martin-kirkko samoilta ajoilta, ent. piispan palatsi, 610
per. luostari y. m. Taide- ja muinaismuistomuseo,
kunnalliskirjasto; useita oppilaitoksia. Teollisuus
on vähäinen, mutta kauppa vilkas. Rautateitten
risteys. — Vuoren juurella on useita
esikaupunkeja. — L:n linnoittivat roomalaiset (nimenä
Landunum 1. Lugdunum clavatum). L. oli
900-luvulla karolingien hallituspaikka sekä viimeinen
alue. L:n luona 9 ja 10 p. maalisk. 1814
Napoleon joutui tappiolle taistelussa Bliicherin
johtamaa sleesialaista armeiaa vastaan.
Ranskalais-saksalaisen sodan aikana preussilaisten
marssiessa linnoitukseen tämä räjäytettiin ilmaan,
jolloin 500 henkeä sai surmansa. E. E. K.
Laos (ransk. äänt. hio), alue Taka-Intiassa,
kuuluu suurimmaksi osaksi Ranskan Indo-Kiinaan,
on enimmäkseen Mekongin itäpuolella, merestä
Annamin ja Tonkinin erottama; n. 290,000 km2,
663,727 as. (1906) 1. 2 km2:llii; osa alueesta
jätetty väenlaskun jälkeen 1907 takaisin Siamille.
Pohjois- ja itäosa on vuorista. Sadeaika on
kesäkuusta lokakuuhun. Sankat metsät, joista
saadaan teak-puuta, rottinkia, bambua, kumia y. m.,
peittävät suuret osat maata. Villi eläimistö
(elefantti, tiikeri, pantteri, karhu, puhveli,
apinalajit, krokotiili y. m.) on runsas. Päävirta
Mekong on ainoa liikennetie, mutta alajuoksulla
Khongin eteläpuolella olevat Konen kosket
estävät höyryalusten pääsyn; lyhyellä rautatiellä
koskipaikan ohi on kuljetettu aluksia yläjuoksulle.
Maa on vähän tunnettua, eikä sen rikkauksia,
m. m. vuorissa olevaa kultaa, tinaa, kuparia y. m.
mineraaleja vielä voida käyttää. Asutuksen
muodostavat useat eri kansallisuudet, joista
tärkeimmät Iao 1. laos. — Hallinnollisesti L. jaetaan
Ylä- ja Ala-L:iin, joissa on useampia
komissariaatteja sekä muutamia suojelusvaltioita.
Ranskan pääresidentti asuu Vientianessa. Tulo- ja
menoarvio päättyy 2,i milj. mk:aan. — L. oli
jakaantunut moneen pikkuvaltioon; 1828
siamilaiset valtasivat osan niistä. V. 1893 Ranska
otti L:n suojelukseensa. E. E. K.
Laosaurus, dinosauria-ryhmään Ornitliopoda
kuuluva sukupuuttoon kuollut maaliskosuku.
Keskikokoisia, litteähampaisia muotoja; kulkivat
takaraajoillaan. Tunnetaan Coloradon ja
Wyo-mingin yläliitukerrostumista.
(V. A- K-io.)
Lao-tse, kiinalainen viisas, k. n. 604 e. Kr. L.,
joka oli Konfutsen (ks. t.) vanhempi aikalainen,
oli jonkun aikaa keisarillinen arkistonhoitaja.
Vanhalla iällänsä hän kirjoitti teoksen:
„Tao-te-king", joka sisältää hänen viisaus- ja
siveysop-pinsa. Peruskanta on panteistinen mystiikka.
Hänen oppinsa, johon myöhemmin on
sekaantunut monenlaista taikauskoa, on nykyään tunnettu
nimellä: taoismi (ks. Kiinan uskonnot).
Ruotsinnos „Tao-te-kiug" Söderblomin
kokoelmassa: „Främmande religionsurkunder".
E. K-a.
Lapa, pituusliitos, jossa molemmat liitettävät
kappaleet veistetään päistään samanmuotoisiksi
ja toisiaan vastaaviksi niin että toiseen jätetty
muoto tiiviisti täyttää toisesta poistetun, ja
liitettyjen kappaleiden sivut lankeavat yhteen. L.
voi olla suora tai vino, tasainen tahi hakalapa.
Liitos vahvistetaan puutapeilla. T. S.
Lapalihasten rampaantuminen ks. Lapan
t u m i n e n.
Lapaluoto, Raahen ulkosatama; sivurata
kaupungista (pit. 5,9 km).
Lapaluu (scapula) on hartianluista dorsaalisin
Se on luurankoisilla (lukuunottamatta kaloja,
joilla 1. ei esiinny itsenäisenä luuna) tavallisesti
leveä, lapiomainen selkälihaksien ympäröimä ja
tukema luu. Vain linnuilla 1. on kapea ja
sapeli-maisesti taipunut. Imettäväisillä kulkee l:n uiko
pinnalla poikittainen harja (spina scapulæ), ja
sen lateraalireunalla on lisäke, n. s.
korppihaa-rake (processus coracoideus), joka vastaa muiden
luurankoisten korppiluuta, ks. myös Korppi
luu. ’ p. Ii.
Lapaluun murtuma ks. Lapautuminen.
Lapamato ks. Heisimadot.
Lapanivelen nyrjähtyminen ks. Lapautu
m i n e n.
Laparohysterotomia ks. K e i s a r i 1 e i k
k a u s.
Laparotomia (kreik. Iapa’rë = sydänala, ja torni
= leikkaus), leikkaus, joka tehdään vapaaseen
vatsaonteloon, kuten esim. mahalaukku- ja
suoli-vikoja (umpisuolentulehdus) leikattaessa.
Lapasorsa (Spatula clypcata) kuuluu sorsien
heimoon. Sen paras tuntomerkki on pitkä,
kärki-puolelta lapiomaisen leveä, mutta
tyveltään puolta
kapeampi, musta
nokka. Koiras 011
kevätpuvussa
valkean-, tumman-ruskean- ja
siniharmaan-kirjava,
pää ja kaula ovat
melkein mustat,
siipipeili vihreä,
jalat kellanpunaiset. Kesäpukuinen koiras on
jokseenkin samannäköinen kuin naaras koko vuo
den, tumman- ja vaalean-ruskean-kirjava. L. on
suurempi kuin haapana, mutta pienempi kuin
sinisorsa, noin 48-50 cm:n pituinen. — L:n levene
misalueena ovat Euroopan, Aasian ja Ameriikan
pohjoiset osat; talvimatkat ulottuvat lähes päi
väntasaajaan asti. Suomessa se on jotenkin ylei
nen paikkapaikoin maan eteläosissa, mutta pe
sii Pohjanlahden pohjoisrannikollakin, esim.
Hailuodossa. Keski-Suomessa siellä täällä
harvinaisempana. Elintavoiltaan 1. muistuttaa sinisorsaa,
asustaen yleensä samanlaisilla seuduilla kuin
tämäkin, alavilla, mutaisilla heinikkoraunoilla ja
soilla. Pesä on vetisemmällä paikalla kuin
muiden sorsalajien; munat, tav. 8-10, yksivärisiä,
kel-lanharmaita. E. W. S.
Lapautuminen, eläinl., joka on yleensä
harvinaisempi kuin kansankesken luullaan, on
yleisnimitys monenmoisille lapaan ilmestyville vioille.
Lapasorsa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
