Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - La Paz ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
549
jotka voivat kohdistua lapaniveleeseen tai sitä
ympäröiviin osiin: luustoon, lihaksiin, jänteisiin,
hermoihin. Tavallisena syynä näihin vammoihin
on loukkaantuminen tai liikarasitus.
Lapautu-minen aiheuttaa tälle vammalle ominaisen
ontumisen. Kp.
La Paz [pap] (esp., = rauha). 1. Departementti
Länsi-Boliviassa, 139,278 km2, 516.914 as. (arv.
1909). — 2. L. P. 1. L. P. d e A y a e u c h o,
edellisen ja koko Bolivian pääkaupunki: 78.856 as.
(1906). L. sijaitsee viljavassa La Paz-joen
laaksossa Andes-vuoristossa 3.690 m ylf merenp.
mahtavan Illimani’n juurella (ks. kuv. „L. P. j a
Illimani" art:ssa Bolivia). Kadut ovat
leveät. rakennukset kivestä; huomattavin on kaunis
katedraali 1600-luvulta. Sotakoulu: piispanistuin.
— Rautatie (valm. 1011) yhdistää L. P:n Chilen
Arica nimiseen satamakaupunkiin. Rata nousee
4.270 m:n korkeuteen. — L. P. perustettiin 1548;
nimenä oli Nuestra Sen ora de la Paz. Kapina
Espanjaa vastaan syttyi siellä 1809. Uuden
tasavallan pääkaupunkina oli kuitenkin Sucre,
kunnes vallankumouksen johdosta hallitus 1898
siirrettiin L. P:iin. Bolivian tärkeimpään ja
suurimpaan kaupunkiin. — 3. Kaupunki
Argentiinassa. Entre Rios-nimisessä maakunnassa.
Para-nän varrella: n. 6.000 as. — 4. Meksikon
Ala-Kalifornian alueen pääkaupunki (ks.
Kalifornia). E. E. K.
La Pérouse [perü’z], Jean Francois de
Galaup de (1741- n. 1788), kreivi, ransk.
merenkulkija, otti kunniakkaasti osaa
meritaistelui-hin Englantia vastaan, lähti 1785 hallituksen
toimesta tutkimusretkelle „La Boussole" ja
„L’Astrolabe" nimisillä aluksilla. TTänen piti
kierrettyään Kap Hornin pyrkiä Beringin salmen
kautta ja tutkia luoteisväylää. Tästä vastaiset
tuulet häntä estivät; sen sijaan hän tutki
Hawaii-saarten. Filippiinien, Kiinan, Korean. Japanin
sekä Ttii-Siperian rantoja, löytäen m. m. hänestä
nimensä saaneen salmen Sahalinin ja
Jesson-saarien välissä. Täältä L. P. kääntyi etelään,
käyden m. m. Samoalla, jossa alkuasukasten
hyökkäyksessä m. m. „L’Astrolaben" päällikkö, de
Langle. kaatui. Käytyään Austraaliassa Botanv
Bayssa retkikunta katosi tietymättömiin. Useat
etsintiiretket eivät tuottaneet mitään selvitystä;
vasta 1826 engl. kapteeni Dillon löysi L. P:n
laivojen jätteet Santa Cruz ryhmään kuuluvalla
Vanikoron riutalla. Löydön totesi oikeaksi
Du-mond d’Urville 1828. — L. P:n Kamtsatkasta
lähettämien papereiden mukaan julkaistiin
matkakertomus ..Voyage autour du monde", joka on
käännettynä usealle kielelle ja sisältää paljon
arvokkaita tietoja. E. E. K.
Lapérousen-salmi [lnperii’z-], 40-46 km leveä
salmi Jesson ja Sahalinin välissä, yhdistää
Japanin- ja Ohotskijn-meret. Sen löysi 1787 La
Pérouse.
Lapidaari-kirjoitus (lat. lapis = kivi),
kivi-kirjoitus. roomalaisten kivipiirroskirjaimia
jäljittelevä kirjoitus (paino). — L a p i d a a r
i-tyyli. lyhyt, ajatusrikas sanontatapa.
Lapides figurati
dës -rä’tij (lat.). nimitys,
jolla aikanaan on nimitetty kiviaseita, vieläpä
kivettyneitä eläin- ja kasvijäännöksiä, ennenkuin
niiden merkityksestä oltiin selvillä. (A. M. T.)
Lapila (ruots. Ekstensholm), säteri, [-Naantalin maaseurakunnan saaristossa, 2 ’/, manttaalia,
550
300 ha, josta 50 ha viljeltyä. Tiilitehdas.
Laiva-liike Turusta (10 km). — Tila kuului aluksi
Svärd-suvulle. jolta se 1600-luvun alussa joutui
Starck-suvulle. Myöhemmin sen ovat omistaneet
lakit. toht. Ekenberg. tuomiorovasti Gadolin,
valtioneuvos Hisinger, lääket. toht. Cajander,
luutnantti E. v. Schantz ja (nyk. omistaja)
insinööri G. von Schantz. — Päärakennus v:lta 1763
(Ekenbergin rakentama) on kivestä,
kaksikerroksinen ja taitekattoinen. A. Es.
Lapillit (it. laj>i’lli t. rapi’lli), vulkaaniset
kuonamaiset sirut, syntyneet purkauksessa ilmaan
viskautuneista ja jähmettyneistä laavapisaroista.
L.-massoja kasautuu esim. ankaroissa
Vesuviuksen purkauksissa usein monen metrin vahvuisina
kerroksina vuoren rinteille, vrt. Laava. P. E.
Lapinharakka = isompi lepinkäinen. ks.
Le-pinkäiset.
Lapinhaudat, kansanomainen nimitys
erilaisille ja eri tarkoituksissa syntyneille maakuopille,
ks. J ä 11 i 1 ii i s h a u d a t. .4. Es.
Lapinjoki 1. Hinnerjoki, pienehkö joki.
lähtee Koskelojärvestä, juoksee
kaakkois-luoteis-suuntaisena ja laskee mereen Eurajoen
eteläpuolella, n. 10 km pohjoiseenp. Rauman kaupungista.
Jokilaaksossa Lapin ja Hinnerjoen kirkonkylät.
[.. H-nen.
Lapin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Lapin kieleksi sanotaan yhteisellä nimellä niitä
eri kielimurteita tai kieliä, joita lappalaiset
(ks. t.) keskinäisessä ajatustenvaihdossaan
käyttävät. Sen sukulaisuus suomen kielen kanssa on
eittämätön, ja se kuuluu niin ollen
suomalaisugrilaiseen kielikuntaan. Kysymys siitä, mihin
suomalais ugrilaisiin kieliin 1. k. lähinnä liittyy,
on sitävastoin ollut riidanalainen. Vanhemmista
tutkijoista unk. Jözsef Budenz (1878) luki 1. k:n
n. s. „pohjoisugrilaiseen ryhmään", jonka piti
käsittää kaikki muut suomalais ugrilaiset kielet
paitsi suomen, mordvan ja tseremissin, joita
kieliä hän taas yhteisellä nimellä nimitti
„etelä-ugrilaiseksi kieliryhmäksi". Tärkeimpänä
ryhmien erottajana oli hänellä se seikka, että edel
lisessä ryhmässä suomen sananalkuisen n äänteen
vastineena tavattiin sekä n että n (=
muljee-rattu n), jälkimäisessä taas ainoastaan n
(ellemme ota lukuun erinäisissä kielissä tavattavia
suhteellisesti aivan myöhäisiä ilmiöitä). Huom.
esim. suom. nuoli = lp. njuolla. mutta suom. nimi
= lp. nabma. O. Donner (1879) yhdisti taas 1. k:n
suomen ja sen lähimpien sukukielten (karjalan,
viron, liivin y. m.) kanssa n. s. ..länsisuomalai
seksi ryhmäksi" olettaen, että se aikaisimmin oli
näiden kielten kanssa muodostamastaan
yhteydestä eronnut. Lähinnä 1. k. muka liittyi liivin
kieleen, jossa m. m. oli samanlaisia vokaalien
diftongiutuinisia kuin lapissa; huom. esim. lp.
cuolbmu (c = ts) = liiv. suöVm = suom. solmu. Toi
seita puolen johtivat muutamat yhtäläisyydet,
joita Donner oli huomaavinaan lapin sekä
tseremissin ja mordvan välillä, hänet olettamaan, että
lappalaiset muinoin olivat asuneet
länsisuomalaisen kansanryhmän itärajalla tseremissien
naapuruudessa. Myöhemmät tutkijat, kuten Vilhelm
Thomsen, E. N. Setälä ja K. B. Wiklund, ovat
yhtä vähän voineet yhtyä Budenzin kuin Ilonne
rinkaan mielipiteisiin. Jälkimäisen kantaa, vaikka
aivan toisiin todisteihin perustuen, lähentelee
kuitenkin Wiklund, hän kun katsoo, että alkulappi.
La Paz—Lapin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
