- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
557-558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapinvuokko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

;>ü<

Lapinvuokko (Dryas octopelala), kauneimpia
tunturikasvejamme, kuuluu ßosoceæ-heimoon,
tavataan kaikissa
napamaissa sekä
Alpeilla ja
Jura-vuorilla n. 2,000
m:n korkeudessa.
Kasvaa meillä
Lapissa varsinkin
metsärajan
yläpuolella. Varsi
suikertava, lelidet

[-kapeanpitkulai-sia,-]

{+kapeanpitkulai-
sia,+} nyhälaitaisia,
alta
valkeavanuk-keisia. päältä
tum-manvihreitä. N.
6-10 cm: n
korkuinen kukkaperä
kantaa yhden
valkean, ison kukan.
Kasvi muodostaa
yhtenäisiä peitteitä laajahkoille aloille. Kukkii
heinä-elokuussa. L:n lehtiä on meillä tavattu
fossiilisina Karjalan-kannaksella, mutta myös
paljoa etelämpänäkin, Skänessa, Tanskassa,
Itämeren-maakunnissa, Pohj.-Saksan lakeudella ja
Sveitsin alamailla, missä se yhdessä muiden
tun-turikasvien kanssa jääkautta seuraavina aikoina
muodosti kasvullisuuden, siirtyen jäänreunaa
seuraten yhä pohjoisempaan ja vlemmäs vuorille.

J. A. \Y.

Lapio tärkein maatöihin käytettävistä
käsityö-aseista. Lapion terä tehdään nykyään
tavallisimmin teräksestä, teräslevystä tai takomalla. Terän
yläreuna käännetään useimmiten kulmaan
antamaan tukea terälle ja muodostamaan paremman
polkemispinnan. Terän alareuna muodostetaan
joko tasaiseksi, pyöreäksi taikka suipoksi sen
mukaan, mihin työhön lapio on aiottu
käytettäväksi. Tasateräisiä, jotka soveltuvat paraiten
kuohkeassa maassa käytettäviksi, sanotaan tavallisesti
p u u t a r h a-l:i k s i. Suippoteräinen 1. on omansa
kovempaan maahan ja sitä nimitetään sen vuoksi
useimmiten oja-l:ksi (kaivulapioksi).
Kapea-teräistä, pitkulaista ojalapioa sanotaan
heitto-l:ksi. Kapean salaojan kaivamiseen käytetään
erityisiä s a 1 a o j a-1 :i t a. Leveä, sivureunoilla
varustettu 1. saa usein nimityksen 1 u o n t i-1.
Oja-l:n terän leveysmitat ovat tavallisesti 22-32
cm, pituusmitat 40-30 em, salaoja-l:n leveys 7-12
cm, pituus 50-30 cm, puutarha-l:n leveys 19-23
<-m, pituus 34-30 cm. L:n varren kiinnittämiseksi

Ojalapio. Salaojalapio. Lumenluontilapio. Puutarhalapio.

558

terään on terä varustettu joko ruodilla, joka käy
vastaavaan halkeamaan varressa (ks. ojalapion
kuvaa), taikka tupella, johon varren pää upote
taan (ks. esim. salaojalapion kuvaa). Molemmissa
tapauksissa kiinnitys tapahtuu niittaamalla. N. s.
puuhissa, joissa l:n terä eli lapa on puusta sekä
varustettu ainoastaan teräsreunalla, kiinnitetään
mainittu reuna puulapaan naulaamalla. L:n varsi
tehdään aina puusta (koivusta, saarnista j. n. e.)
ja varustetaan tavallisimmin erikoisella käden
sijalla, mikä tehdään joko puusta tai raudasta.
Paitsi edellä mainittuja nimityksiä erilaisiin töi
hin käytettäville Lille mainittakoon vielä esim.
j y v ä-1., h i i 1 i-1. (= jyvä-, hiilikihveli)
paino-1 a s t i-1., k a i r a-1. (metsänistutuksessa) j. n. e.
— Suomalaisista Lista ovat erityisesti
Pinjais-ten tehtaan l:t huomattavat ja tunnetut, ja niitä
pidetään useita meillä kaupassa olevia
ulkomaalaisia tuotteita parempina. /. A. S-II.

Lapioäes ks. A e s.

Lapis (lat.), kivi. L. cancrorum, krapukivi:
L. caiisticus, sulatettu kaliumliydraatti puikko
muodossa: L. infernalis, helvetinkivi.
hopeanit-raatti; L. lazuli, lasuurikivi.

Lapis lazuli ks. Lasuurikivi.

Lapis philosophorum, viisasten kivi, ks. A 1
kemia.

Lapithit (kreik. läpi’thai), muinainen kansa,
joka kreik. tarujen mukaan oli asunut
Thessa-liassa (tavallisesti heidät sijoitetaan maakunnan
pohjoisosaan), taistellen alituisesti hevosihmisiä.
kentaureja vastaan. Tunnetuin tarupiirre: l:n
ruhtinaan Peirithooksen häissä Deidameian
(1. Hippodameian) kanssa häävieraiksi kutsutut
kentaurit juopuvat ja yrittävät tehdä naisille
väkivaltaa, mutta ankarassa taistelussa Peirithoos
Theseuksen avulla kukistaa heidät. L:n ja
kentaurien taistelua käsitettiin myöhemmin
jonkunmoiseksi persialaissotien vertauskuvaksi; sitä on
kuvattu m. m. Ateenan Parthenonin metoopeissa
ja n. s. Theseionin läntisessä korkokuvafriisissä.
samoin Olympian Zeuksen-temppelin
länsipäädyssä ja Phigaleian Apollonin-temppelin
korkokuvafriisissä. — L:ien kerrottiin lopullisesti
tuhoutuneen taistelussa doorilaiskuniugasta
Aigi-miosta ja hänen liittolaistaan Heraklesta vastaan.

O. E. r.

Laplace [-pla’s], Pierre Simon de
(1749-1827), ransk. matemaatikko ja tähtitieteilijä,
kaikkien aikojen suurimpia
matemaatikkoja. Jo
nuorena hänen erinomainen
taipumuksensa
matematiikkaan herätti huomiota,
matematiikan opettajana
hän toimi aluksi
syntymä-kaupungissaan Norman-diessa, myöhemmin
Pariisissa, missä myös otti
osaa valtiolliseen elämään
(toimi m. m. sisäasiain
ministerinä 1799).
Astronomian alalla L:n pääteos
on 1799-1825 5:ssä
nidoksessa ilmestynyt
„Mécani-que céleste"’, missä ii H ti,
Newtonin lain nojalla sekä
aikansa matemaattisten menetelmäin avulla
joita itse oli suuresti kehittänyt — mitä loista

Lapinvuokko—Laplace

P. S. de Laplace.

Lapinvuokko.

Rautalapion
terä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0303.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free