Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapinvuokko ... - Lappalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
559
Laplakat— Lappalaiset
vimmin käsittelee kaikkia teoreettisen
tähtitieteen tärkeimpiä probleemeja. M. m. lian tässä
ensimäisenä tulee positiivisiin tuloksiin
häiriöilmiötä käsitellessä. L. osoittaa tässä teoksessaan
myöskin, että kiertotähtien radat muuttuvat
ainoastaan jaksollisesti, eivätkä jatkuvasti,
keskinäisestä suuruudestaan. L:n matemaattiset
julkaisut koskevat suureksi osaksi
differentsiaali-yhtälöitä, hänen tärkein teoksensa matematiikan
alalla 011 todennäköisyyslaskua käsittelevä
„Théo-rie analytique des probabilités", 1812, joka
sisältää ensimäisen selonteon tärkeästä pieninten
neliöitten metodista. L:n kuuluisa kosmogoninen
teoria (vrt. Kosmogonia) on teoksessa
.,Exposition du système du monde" (1707).
H. li.
Laplakat, läntisen Inkerinmaan suomalaisten
asukkaiden entinen pilkallinen nimitys, ks.
Sjögren, „Gesammelte Schriften" T, sivv. 558. 565, 569.
La Plata 1. Rio dela Plata (= hopeavirta),
Etelä-Ameriikan itärannikolle laskevain Uruguayn
ja Paranä-Paraguayn yhteinen, suunnaton
sup-pilonnuiotoinen suu, suurempi kuin minkään muun
virran. Buenos Airesin kohdalla se on 40 km
leveä, Montevideon luona 105 km. laajenee
sitten äkkiä ollen suussaan n. 300 km. Pituus 11.
.’J00 km. pinta-ala 34.000 km2. Vuorovesivaihtelut
tuntuvat Buenos Airesin yläpuolella. Joen samea
vesi erottautuu vielä 100 km päässä meressä. —
Argentiinalle kuuluva etelärannikko 011 tasaista,
täynnä vaarallisia hiekkasärkkiä, joideu yli
pam-pakselta tuleva lounaismyrsky puhaltaa;
Uruguayn omistama pohjoisrannikko on vuorista.
L. P:n rannalla on Etelä-Ameriikan tärkeimpiä
kaupunkeja kaksi, Buenos Aires ja Montevideo.
I sein käytetään nimeä L. P. yllämainittujen
vesistöjen yhteisnimellä; näitten yhteinen
jokialue on 3,i milj. km2. E. E. K.
La Plata, Argentiinan Buenos Airesin
maakunnan pääkaupunki 8 km La Platan rannalta,
56 km kaakkoon Buenos Airesista rautatien
varrella; 95,000 as. (1909). Kadut ovat
harvinaisen leveitä; yliopisto (per. 1905),
tähtitieteellinen observatori, luonnontieteellinen museo, jonka
paleontologiset ja antropologiset kokoelmat ovat
laatuaan ainoat; piispanistuin. L. P.
perustettiin kongressin päätöksestä 1882. E. E. K.
La Plata-valtiot, ne Etelä-Ameriikan
eteläosassa olevat valtiot, joiden alue suureksi osaksi
kuuluu La Platan vesistöön, siis Argentiina,
Paraguay ja Uruguay.
Lappa ks. Takiainen.
Lappa, pieni saari Etelä-Kiinassa, Hsikiangin
suussa, vastapäätä Portugalin Macao-siirtolaa.
L:lle perustettiin tulliasema 1S87 vaikeuttamaan
opiumin salakuljetusta portugalilaiselta alueelta.
I.:u kautta kulkee nykyään vilkas kauppa; tuonti
(puuvillatavaroita, lankaa y. m.) on arvoltaan
kaksi kertaa vientiä (silkkiä, öljyä, mattoja,
liisiä, teetä) suurempi. Koko kauppavaihto 1909
<>li 49,s milj. mk. E. E. K.
Lappajärvi. 1. Kunta, Vaasan 1..
Kuortaneen kililak., Lappajärven-Vimpelin nimismiesp.;
sijaitsee samannimisen järven länsi- ja
pohjoisrannikolla. kirkolle Kauhavan asemalta 42 km.
1’inta-ala 457.8 km2, josta vil jeltyä maata 6,895 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 198,a ha) (1910) ;
manttaalimäärä 26 "/,„, talonsavuja 428,
torpan-savuja 102 ja muita savuja 473 (1907). 6.198 as.
(1910); 821 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 574 (1901). 587 hevosta,
2,727 nautaa (1910). — Kansakouluja 6 (1912).
Kunnanlääkäri yhteinen Vimpelin, Kortesjärven
ja Evijärven kanssa (asuntopaikkana Lappa
järvi); apteekki. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Örnin ja Lammin sahat ja meijerit. —
Luonnonnähtävyyksiä: Pyhävuori (140 m yi. me
renp.; 70 m yi. Lappajärven). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Lapuan rovastik.; perustettu Pietarsaaren
kappeliksi 1637; seurakuntaan kuuluva Kauhajärven
rukoushuone; kappeleina L:een ovat kuuluneet:
Vimpeli, Kortesjärvi, Evijärvi, Alajärvi, Soini ja
Lehtimäki. Kirkko puinen, rak. 1765, perinpohjin
korjattu 1904.
3. Etelä-Pohjanmaan suurin järvi; sijaitse»»
Lappajärven ja Vimpelin kuntain sisällä.
Suurin pituus n. 24 km (pituussuunta pohjoisesta
etelään), suurin leveys n. 13 km, suurin mitattu
syvyys hiukan yli 30 m (itäosassa järveä) piil
lian korkeus 11. 70 111 yi. merenp., pinta-ala n.
151 knr. Bannat osittain kivikkoisia (etenkin
niemissä) osittain taas kauniita hietikoita (kuten
etenkin lahtien ja saarien, esim. Kärnänsaaren.
rannat). Saaret yleensä pieniä, lukuunottamatta
luoteisosassa järveä sijaitsevaa, 11. 6 km;n
pituista Kärnänsaarta. L:n pohjoisimmasta
lahdesta lähtee Ähtävänjoki (ks. t.). L:een
laskevista vesistä huomattavin määrä tulee
Kuren-jokea myöten Alajärvestä. — Luoteisella
rannalla Lappajärven kirkko ja lähellä itärantaa
Vimpelin kirkko. [B. Hammarström, „Iakttagel
ser öfver Lappajärvi sjö" (Vetensk. meddel. af
Georgr. för. TTI).] L. IJ-nen.
Lappalaiset (lapiksi sabme 1. sabmelas, ruots.
lapp, ven. loparj, norj. fin [mon. finner], jota
nimeä [muodossa fenni] jo muinaisajan historioit
sijat heistä käyttivät), kansanheimo, joka kie
lellisesti 011 suomalais-ugrilainen.
Leveneminen. L:ia tavataan Suomessa:
Utsjoella. Inarissa ja Enontekiössä: myöhemmin
muuttaneina poronpainienina myös Sodankylässä.
Kittilässä sekä muutamissa muissakin pitäjissä
napapiirin tienoilla; Venäjällä: Kuollan
niemimaan itä- ja pohjoisrannalla sekä sisäosissa
(nim. Tmandra-järvellä sekä sen länsipuolella) :
Norjassa: koko Finmarkenin ja Tromssan
sekä osittain Nordlandin (pääasiallisesti Ofote
nissa sekä siellä täällä Tvsfjordin ja Foldenin
sisäosissa sekä Soltdalin, Banenin ja Vefsenin
tunturiseuduissa, Helgelandissa — osittain läheni
pänäkin merta), Trondhjemin (pääasiallisesti si
semmissä tunturiseuduissa aina Rørosin
eteläpuolelle) ja Hedemarkin (pohjoisosissa) amteissa :
talonpoikain poropaimenina aina Valdresissa ja
Hardangerviddenillä: Ruotsissa: tunturi
l:ia tavataan kesällä kaikissa tunturiseuduissa
aina Idren pitäjän pohjoisimpaan osaan
Taalainmaassa; talveksi he laskeutuvat metsäseutuun:
Tornion ja Luulajan 1. aina Lapin rajain etelä
puolelle, Länsipohjan ja Frostvikenin 1.
rannikolle Uumajan ja Sundsvallin välille, joskus
ete-lämmiksikin ; Piitimen 1. eivät tavallisesti vaella
Arjepluogin pitäjän ulkopuolelle eivätkä Etelä
Jämtlandin, Härjedalin ja Idren tunturien vie
reisiä metsiä edemmäs; metsä-l:ia. jotka oles
kelevat kaiken vuoden metsäseuduissa, on vain
vähäinen määrä jäljellä; he ovat suureksi osaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
