- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
561-562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Lappalaiset

562

muuttuneet porollisiksi talonpojiksi, joita
etupäässä tavataan Lapinmaan rajojen sisällä
(ete-läisinnä Malåssa ja Sorselessa). vähissä määrin
sen ulkopuolella (Norrbottenin läänissä) ; siellä
täällä jotkut 1. ovat kokonaan jättäneet
kiertelevän elämänsä perustaen uudisasutuksia. —
L. ovat elikä idästä tulleet Skandinaavian
niemimaalle; toisenkinlaisia teorioja on kuitenkin
esitetty: S. Nilsson, E. G. Geijer ja P. A. Munch
y. m. edustivat katsomusta, jonka mukaan 1.
olivat koko pohjolan vanhin asujamisto, minkä
skandinaavit syrjäyttivät tieltään; O. Montelius
ja O. Rygh lausuivat 1874 sen mielipiteen, että
n. s. arktinen kivikausi, jonka kalustoa
tavataan aina Etelä-Ruotsissa asti, kuului 1:lie;
J. R. Aspelin osoittaa Suomen kivikauden
kalustosta vertauskohtia Ruijan arktiselle
kalustolle ja päättää, että ainakin myöhempi osa
Itä-Suomen kivikauden jätteistä on 1:1 le omistettava;
samalla hän olettaa lappalaisen kivikauden
maassamme vain hitaasti — tyyten vasta
pakanuuden-ajan lopulla -— väistyneen suomalaisen
metalli-kulttuurin tieltä. Pääasiallisesti samaa
mielipidettä suomalaisen kivikauden päättymisajasta
edustaa Sophus Müller; A. M. Tallgren esittää
mielipiteen, jonka mukaan kivikausi maamme
sisäosissa jatkui ainakin monta vuosisataa
jälkeen 1500 e. Kr. ja O. Almgren herättää
viimeisissä tutkielmissaan henkiin vanhan katsomuksen
väittäessään, että arktisen kivikauden
metsästäjä-ja kalastaja-kulttuurin Ruotsissa syrjäytti
skandinaavisen kivikauden maatavil jelevä ja
karjaa-lioitava kulttuuri ja että Suomen kivikausi oli
tämän Ruotsissa kukistetun kulttuurimuodon
(Suomeen häädetyn asujamisto-osan) myöhempi
haaraantuma. Monissa suhtein edellisistä
poikkeavaa katsomusta on J. Ailio, jonka mielestä
ei ole olemassa sellaisia kivikalustomuotoja, joista
voisi päättää kivikauden maamme sisä- ja
itäosissa jatkuneen kauemmin kuin lännessäkään eli
pitemmälle toisen vuosituhannen alkua e. Kr.

Muinaistiede ei siis vastaiseksi sitovalla
tavalla kykene vastaamaan kysymykseen, onko
maamme itä-, keski- ja pohjoisosien kivikausi
katsottava lappalaiseksi vai ei — ei siis
myöskään kysymykseen, milloin ja mistä 1. Suomeen
ja sitä rajoittaville alueille siirtyivät: varmaa
on vain. että 1. aikaisemmin ovat Suomessa ja
Venäjällä asuneet paljoa etelämpänä. Meidän
maassamme tavataan paikannimiä, joihin ..lappi"
sana sisältyy, aina Uudellamaalla asti:
Saarioisissa, Pohjois-TTämeessä. mainittiin 1: ia 1300:
1450 asusteli heitä hämäläisten erämaitten
läheisyydessä. 1556 Rantasalmella ja 1663
Iisalmella. Kuusamossa eli l:ia 1700-luvun
puolivälissä ja ehkäpä myöhemminkin : mutta
Sodankylän pohjoisimmassa osassa asui vielä 1800 pari
vanhaa lappalaisukkoa, jotka eivät vielä olleet
täysin suomalaistuneet. Äänisjärven rantamilta
mainitsevat historialliset lähteet l:ia 1300-luvulla,
ja Vienan Karjalassa (Koutajärven päässä.
Ru-vankylässä y. m.) asui heitä vielä
vuosikymmeniä sitten. — Että 1. ainakin jo
alkuskandinaa-visella ajalla eli ennen vuotta 800 j. Kr. olivat
asettuneet Skandinaavian pohjoisosiin —
Finmar-kenin rannikolle asti — todistavat monet
alku-skandinaavilaiset lainasanat ja paikannimet;
kuuluupa pari tällaista lainaa, m. m. vieklco (=2 lei
viskää). ajanlaskumme alkuun. Mahdollista on,

että lappalaiset jo kauan ennen
alkuskandinaavi-laistakin aikaa olivat Kvänangenf jordilta pitäen
levinneet Polijois-Norjan rannikolle; varmaa on,
että he siellä jo asuivat, ennenkuin alkuskandi
naavit seudulle saapuivat. Sitävastoin lainatut
alkuskandinaavilaiset paikannimet todistavat, ettii
1. vasta tähän aikaan saapuivat Vefsen-joelle
Nordlandiin (mahdollisesti aina Strömsvattudaliin
asti Jämtlandissa) ja Vindel-joelle Länsipohjaan
(jälkimäiselle seudulle kuitenkin j. Kr.). Näitä
seutuja etelämmäs he saapuivat vasta keskiajan
jälkeen: 1500-luvulla Jämtlandin tunturiseutui
hin molemmin puolin valtakuntain rajaa ja 1650
vaiheilla Härjedaliin; enemmän tai vähemmän
tilapäisinä vieraina tavataan 1:ia 1700-luvulla
Helsinglandissa ja Taalainmaassa — sen
eteläosissa asti (Svärdsjöllä ja Appelbossa) ; 1881 eräs
lappalainen sai luvan oleksia Idressä
Taalainmaassa (s. o. Särnan pohjoisessa
kruununmet-sässä). Samoin etenivät 1. Norjassakin, missä
viimeisinä aikoina ovat tunkeneet vieläkin pitem
mälle etelään kuin Ruotsin puolella. Piitimen-.
Luulajan-, Kainuun- ja Tornionjoen nimien lap
palaisperäisyydestä päättäen näyttää lappalainen
asutus näillä joilla aikoinaan ulottuneen
rannikolle asti. mutta jo 1500-luvun puolivälissä se
oli siirtynyt länsipuolelle sitä rajaa, joka sit
temmin 1700-luvun puolivälissä käytiin
lappalaisten ja talonpoikain alueitten välille.
Eteläisten lappalaisten tapa talvella porokar joineen
vaeltaa rannikolle on myöhäistä alkuperää. — V:sta
1898 vähäinen joukko Norjan (Kautokeinon)
lappalaisia paimentelee Alaskassa Beringin-salmen
rannikolla, minne niitä lähetettiin, samoinkuin
v. 1007-08 Newfoundlandiin ja Labradoriin,
poronhoidon opettajiksi eskimoille.

Antropologia. Lappalaiset kuuluvat n. s
mongoloid isiin kansoihin; tutkimatta on
vastaiseksi, missä suhteessa he antropologisesti
ovat muihin napa- tai (mahdollisesti sukupuuttoon
kuolleisiin) eteläisempiin kansoihin. Puhdasrotui
simpina lienevät säilyneet Ruotsin
tunturilappa-laiset — ennenkaikkea pohjoisimmat näistä.
Monissa muissa l:ssa voidaan havaita sekaantumista
naapurikansoihin: suomalaisiin Kuollan
niemimaalla, Inarissa, Utsjoella ja paikoitellen
Fin-markenissa, ruotsalaisiin joki-I:n ja venäläisiin
(myöhemmin) Kuollan l:n keskuudessa. Sekaan
tumista kuvastanevat m. m. pituusmitat, mitkä
ovat: 150 cm Luulajan ja Piitimen Lapissa,
miehistä ja naisista erittäin määrättyinä 152,4 ja
145 Kautokeinossa ja Karesuannossa. 153 ja 147
Jäämeren rannoilla, 155,8 ja 146.» Kuollan
niemimaalla, 157 ja 147 Suomen tunturi-l:ssa. 160 ja 149
Suomen kalastaja-1 :ssa, 164.5 ja 157,6 joki-l:ssa.
L. ovat lvhytpäisiä: pääkallon-indeksi 1.
-osoittaja on. ilmoitettuna erikseen miehistä
ja naisista: 83,» ja 82,7 Kuollan niemimaalla,
84.- (miehillä) Malåssa ja läheisillä
metsälappa-laisten alueilla. 87,63 ja 86,i- Jäämeren
rannikolla sekä 87.«4 ja 87.15 Kautokeinossa ja
Karesuannossa. Alaleuka 011 usein heikonpuoleisesti
kehittynyt; kasvot leveät ja poskipäät kovin
ulkonevat; suu leveä ja silmät tavallisesti
suorat, enimmäkseen ruskeat (Kuollan niemimaalla
useimmin harmahtavat); otsa leveä, hiukset suo
rat ja karkeat, enimmäkseen tummat (Kuollan
niemimaalla vaaleatkin) ; parrankasvu niukka:
iho vaalea, hiukan ruskeaan vivahtava (paitsi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0305.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free