- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
563-564

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561 Lappalaiset

564

Lappalainen mies (Utsjoki).

(Kuollun 1:11a — sanotaan — ylitä valkea kuin
venäläisillä); jalat yläruumiiseen ja käsivarsiin

verrattuina lyhyet;
g|ggK kädet ja jalkaterät
, pienet; lihaksisto
iHn tavallisesti hyvin
I kehittynyt. L: ia
ra-fcovS sittavat samat
tau-•| elit kuin muitakin
jg pohjolan asukkaita;
I mainittakoon
tu-berkuloosi (tunturi-Eg hssakin) ja
punottavat luomet
(seuraus m. :n. kotain
.?> savuisuudesta,
vin-i lioista
kevättuu-lista ja häikäise-

västä lumesta).
Kuolevaisuus on

pikku lapsissa
suuri; hyvin
vanhojakin ihmisiä
tavataan.

Luonteesta kirjoittaa Wiklund: ..L. ovat
tavallisesti iloisia, ystävällisiä ja
hyväntahtoisia ihmisiä, joilla
enimmäkseen on
nopea
käsittämis-kyky; he ovat
usein myös hyvin
vilkkaita. Ovatpa
tunturi-1.
seurustelunsa kautta
erilaisten ihmisten
kanssa
saavuttaneet jonkinlaisen

seu rustel u tott u
-mukseukin. Mitään
säätyerotusta ei
heidän
keskuudessaan havaita eikä
se siis tule
näkyviin heidän
suhteissaan muihinkaan

kansallisuuksiin.
Usein kuultu moite
epäluuloisuudesta ei
näytä kovinkaan
perustellulta;
paljon riippuu siitä,
miten osaa heidän kanssaan puhua ja seurustella.
Ile ovat yleensä säästäväisiä ja varovaisia
kauppa-asioissa. Rehellisyys on moitteeton; monissa
seuduissa on kuitenkin poronvarkaus suuri pahe.
Raittius 011 nyttemmin jo hyvinkin tyydyttävä, ja
muutoinkin on l:n siveellinen taso varsin korkea ; silti
eivät suuremmat ja pienemmät rikokset ole
vallan tuntemattomia. Puhtaus on. katsoen
vaikeisiin olosuhteisiin savuisissa kodissa, täysin
tyydyttävä; pohjoisosissa se kuitenkin on paljoa
kehnompi. L:n tavallisimmat viat ovat tarmon ja
lujuuden puute. Köyhyys ja kurjuus heidät liian
pian masentaa, eikä heillä useinkaan ole voimia
kohottautumaan niistä onnettomuuksista, joihin
syyllään tai syyttään ovat joutuneet. Yhtä
ahkeria ja sitkeitä kuin toiset ovat, yhtä laiskoja ja
välinpitämättömiä ovat toiset."

V ä k i 1 u k u. K nollan niemimaalla V e n ä-

Lappalainen nainen (Inari).

jällä v. 1897: 1.812: Suomessa 1880: 961.
1890: 1,106, 1900: 1,336. 1910: 1659;
Ruotsissa 1750 vaiheilla 4.500. 1S30: 5.617, 1850:
5,789, 1860: 7.24S. 1S70: 6.958, 1880: 6.404. 1890:
5.842, 1900: 5,589; Norjassa 1845: 14.464.
1865: 17.178, 1891: 20,786. 1900: 19,677.
Yhteensä (1900) ainakin 28.414. Lappalaisten
lukumäärä on siis ainakin Ruotsissa vähentymässä,
mihin Wiklund on arvellut syyksi sen, että
monet 1. luopuvat paimentolaiselämästä, minkä jäi
keen pian sulautuvat vakinaisesti asuvaan
muunkieliseen väestöön. V. 1900 oli l:n väkiluku eri
osissa Ruotsia ja Norjaa (suluissa olevat
numerot osoittavat porollisia) r Norrbottenin läänissä
3,459 (2,352). Vesterbottenin läänissä 1,277 (587).
Jämtlandin läänissä (+ Idressä) 853 (n. 400).
Finmarkenin amtissa 9.572 (896), Tromssan
am-tissa 7,852 (48), Nordlandiu amtissa 1.980 (142).
pohjoisessa Trondhjemin amtissa 167 (84),
eteläisessä 73 (24). Ruotsissa oli paimentolaisia n.
3.350 ja Norjassa 1.200. Muut 1. elivät
kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Eri osissa Suomea
oli 1:ia 1910: Enontekiössä miehiä 52, naisia 57.
Sodankylässä m. 51, n. 41, Inarissa m. 559, n. 440
(inarin murretta puhuvia noin 730 ja utsjoen mur
retta puhuvia noin 170), Utsjoella m. 235, n. 224.

Porojen lukumäärästä ovat tiedot van
hemmilta ajoilta epäluotettavia: 1900 oli
Ruotsissa n. 220,000 (Peräpohjassa n. 185.660,
Länsipohjassa 24,000 ja Jämtlandissa+Tdressä 11,000).
Norjassa 109,000, Suomessa 130,000 ja Venäjän
Lapissa 40,000. Suomessa porot suurimmaksi
osaksi ovat suomalaisten omaisuutta; Kuollan
Lapissa omisti 1895 4 syrjäniläisperhettä 10,000
ja venäläiset 5,000 poroa.

Elintavat. Poronhoito lienee verraten nuori
viljelvsmuoto: Ameriikan arktisille kansoille se
oli vielä äsken tuntematon: eri mielipiteitä on
lausuttu siitä onko l:n, samojedien y. m. Siperian
kansain poronhoito samaa juurta vai eikö. On
mahdollista, että 1. aikoinaan saivat
pääasialli-simman toimeentulonsa metsästyksestä ja
kalastuksesta, siirtyen aika-ajoin, runsaampaa saalista
hakien, seudulta toiselle; sydäntalven he lienevät
kuitenkin, kuten monet muut arktiset kansat,
viettäneet yhdessä kohti. Johonkin määrin tämän
tapainen olikin vielä tuonnoin metsälappa
laisten elämänjärjestys; arveleepa Wiklund,
että nämä vasta n. 300-400 v. sitten olisivat
omaksuneet poronhoidon, minkä alkuaan olisivat
hioneet tunturi- eli ne 1., jotka pysyväisesti
ottivat tunturiseudut valtaansa, koska poro on
tunturi- eikä metsäpeura. Jo S00-luvun lopulla
oli kuitenkin Tornion tunturi-l:n poronhoito kor
kealle kehittynyt: he vaelsivat jo silloin
niinkuin nytkin porolaumoineen kesällä Norjaan. —
Jo edellä huomautettiin metsälappalaisten suu
rimmaksi osaksi sulaneen talonpoikaisväestöön:
Ruotsin Peräpohjassa tämä melkoiseksi osaksi
onkin lappalaista juurta; Wiklundin arvelun
mukaan Suomen metsälappalaiset ovat juuri tämän
sulautumisen kautta kokonaan hävinneet;
syksyllä 1911 kerrottiin tämän kirjoittajalle Vienan
Karjalassa, Ruvajärvellä, vanhimman asutuksen
polveutuvan toisiinsa sekaantuneista l:sta ja kar
jalaisista. — Ruotsissa tavataan metsä-l:ia enää
vain jokunen Tornion Lapissa ja sen
eteläpuolisissa pitäjissä, useampia Luulajan Lapissa, mutta
koko joukko vielä Piitimen Lapissa, muutamia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0306.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free