- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
565-566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

J. K. Kyyhkynen, Lappalaisia poroineen.

vain Malåssa ja Sorselessa; vielä 1700-luvun
lopussa oli moniaita metsä-l:ia Lyckselessä,
Fredri-kassa ja Doroteassa; Anundsjössä kuoli
viimeinen metsälappalainen 1880-luvulla. Ennen
uutis-asukkaiksi muuttumistaan metsä-1. kalastelivat
kesäkaudet tehden vaelluksia kiintonaiskodasta
toiseen, joita oli pystytetty sinne tänne sopiville
pyyntipaikoille. Porojaan he pitivät luonaan vain
pari kuukautta kesällä juhannuksen jälkeen,
jolloin niitä lypsivät, sekä talvella, jolloin — asuen
siirrettävissä kodissa — tekivät lyhempiä tai
pitempiä retkiä eteläisempiin seutuihin ja
rannikolle. Nykyään on metsä-1 :n poronhoito jo
käynyt varsin mitättömäksi. —
Tunturilappa-1 ai set elävät miltei yksinomaan poronhoidosta.
Kun lumi keväällä liankiutuu tehden jäkälän
haun vaikeaksi, alkavat porot vaelluksensa
tunturien alapuolisiin koivumetsiin, missä käyvät
laitumella poikimis-aikansa. kunnes kesäksi
nousevat tuntureille; juhannuksen jälkeen alkaa
lypsy-kausi, jota kestää vielä kappaleen syksyäkin.
Lypsäminen, jonka 1. aikoinaan oppivat
skandi-naavilaisilta naapureiltaan, on monissa paikoissa
vasikoille haitallisena alkanut jäädä käytännöstä
pois. Alkusyksystä laskeudutaan metsäseutuun,
ja vaellusta kestää jouluun asti.
Poronteuras-tusta, joka alkaa syksyllä, jatkuu koko talven.
Onnettomat ovat ne talvet, joina jäkälä peittyy
jääkuorella tai lumi jäätyy kovaksi; silloin
kuolee vasikoita ja heikompia poroja joukoittain.
Väliin raivoavat myös ruttotaudit: sorkkatauti,
-.uumätä, pernatauti y. m. Sudesta, porojen
pahimmasta vihollisesta, ei ole enää samaa
vaaraa kuin ennen. Jos tilaisuus tarjoutuu,
harjoittavat tunturi-1. kesällä kalastustakin. —
Sitävastoin elävät kalastajalapp alaiset
miltei yksinomaan Tvalastuksesta. Heitä on
vähän Ruotsissa, missä verkkoineen ja
muuta-?nine vuoliineen ovat asettuneet joillekin
tunturi-järville, mutta muodostavat valtavan
enemmistön Norjassa, missä merilappalaisten
nimellä asuvat rannikolla; levenemisalueensa
lounaisosissa he näyttävät olevan karjansa
menettäneitä tunturi-l:ia; sitävastoin on
kalastajalappa-lainen asutus Finmarkenin amtin itäosissa
varsin vanha; Varanki-vuonolla on näet tavattu
nuoremman rautakauden löytöjä, jotka epäile-

mättä ovat kuuluneet nykyisten meri-l:u
esi-isille. Paitsi kalastusta ja mahdollisesti vähäistä
poronhoitoa nämä 1. harjoittivat myös
merieläinten pyyntiä: siirtyivät talveksi vuonojen
sisäosiin, mutta kesäksi ulapan rannoille ja saariin.
Enimmät sisämaan kalastaja-1. tavataan
Tnarin-järvellä. Venäjän 1. harjoittavat kesällä
merikalastusta ja talvella alkeellista poronhoitoa,
millä jälkimäisellä elatusalalla heidän kanssansa
viimeisinä vuosikymmeninä ovat alkaneet
kilpailla syrjänit. N. s. j o k i 1 a p p a 1 a i s i a
tavataan paraastaan Tenojoella. Ne ovat l:sten ja
suomalaisten sekarotua; harjoittavat
karjanhoitoa, kalastusta ja hiukan maanviljelystä.
Norjalaisten talonpoikain tapaan elää jo vanhoista
ajoista Nordlandin amtin kiintynyt
lappalais-asutus, joka suurimmaksi osaksi on
norjalaistu-nut. Ruotsin 1 a p p a 1 a i s-u udisasukkai
d e n elintavat ovat samat kuin ympäristön
ruotsalaisten.

Asumukset ja rakennukset ks.
Gamme ja Kota. Säilytyslaitteet ovat
monenlaisia: suonjer paunaan pystyyn kolmesta
ylä-päästään yhteensidotusta koivunrungosta, joitten
oksille ripustetaan koirilta suojaan lihaa,
veri-mahoja y. m.; luövve on patsaitten I. useampien
suonjer ien varaan parin kyynärän korkeuteen
halaistuista kuusenrungoista tehty lava, jolle
py-käläporras johtaa; luopte (< skand. „loft"),
kahden tai neljän patsaan kannattama, väliin maasta
koholla olevalla permannolla varustettu katos,
jonka alle erilaisia tavaroita ripustetaan;
tavataan eritoten metsälappalaisilla; njälla, yhdelle
patsaalle rakennettu pieni ovellinen aitta; aitte
(etelämpänä bure), neljälle jalalle rakennettu
aitta, jollaisen Ruotsin poro-1. kernaasti
rakentavat lähimmän uudisasukkaan suojaan — tämän
talon läheisyyteen muuttotiensä viereen.
Erittäinkin ennen vanhaan oli 1:11a kotia
markkinapaikoilla ja kirkkojen ympärillä (Arvidsjaur.
Fatmomakke, Ankarede, Inari, Utsjoki).
Sopiville paikoille tehdään tuntureille ja metsiin
kah-denkinlaisia aitauksia: sellaisia, joihin porot
ajetaan lypsettäviksi, ja sellaisia, hyvin isoja, joissa
porolaumat omistajiensa kesken jaetaan ja
merkitään. Pohjois-Suomessa on toimeenpantu
paliskunta-järjestelmä (ks. Paliskunta): aidat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0307.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free