- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
577-578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapparent ... - Lappeenranta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

laine on skandinaavien välityksellä vyörynyt
Lapin tuntureille asti. Myöskin uhrimenoihin ja
uhrikuvien valmistamiseen nähden lappalaiset
ovat ottaneet oppia naapureiltaan. Käsityksissä,
ettei uhrieläimen luita saa rikkoa ja että ne ovat
luonnollisessa järjestyksessä niiden elinten kera,
joita luonnonkansat pitävät sielullisten voimain
kannattajina, kuten sydämen, maksan j. n. e.,
joko haudattavat maahan, asetettavat uhrilavalle
tai ripustettavat uhripuuhun, ilmenee sitävastoin
uskomuksia, jotka lienevät peräisin jo
suomalaisugrilaiselta ajalta. Muinaisperäinen on myös
lappalaisten tapa asettaa seitojensa alle ja
ääreen vihreitä oksia, talvella kuusen havuja,
kesällä koivun lehviä, ynnä käsitys, etteivät
naiset saa ottaa osaa uhritoimituksiin eikä edes
pyhää paikkaa lähestyä. — 1700-luvulla kääntyivät
viimeiset pakanalliset lappalaiset kristinuskoon.
[J. A. Friis, „Lappisk mythologi"; G. v. Düben,
„Om Lappland och lapparne"; J. Fellman,
„Anteckningar under min vistelse i Lappmarken";
Haruzin, „Russkie lopari"; Krohn. „Suomen
suvun pakanallinen jumalanpalvelus".] U. Hbg.

Lapparent [-parā’], Albert Auguste
Cochon
de (1839-1908), geologi, professori
Pariisin katolisessa instituutissa v:sta 1875. L. on
kirjoittanut joukon oivallisia geologisia oppi- ja
käsikirjoja, joista tunnetuimpia ovat „Traité de
géologie" (1882, 5:s pain. 1905) ja „Lecons de
géographie physique" (1896, 3:s pain. 1907). P. E.

Lappee l. Lapvesi (ruots. Lappvesi). 1.
Kunta, Viipurin ., Lappeen kihlak., Lappeen
nimismiesp.; Lappeenrannan kaupunki ja
rautatienasema kunnan piirissä ynnä Simolan ja
Pulsan rautatienasemat. Pinta-ala 591,7 km2, josta
viljeltyä maata 7,630 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,641 ha (1910); manttaalimäärä 52,2,
talonsavuja 1,088, torpansavuja 56 ja muita
savuja 1,538 (1907). 16,248 as. (1910),
läsnäolevista asukkaista (1910) ruotsinkielisiä 68; 2,170
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 941 ja teollisuutta 687 (1901).
1,069 hevosta, 4,126 nautaa (1910). —
Kansakouluja 15 (34 opett.) (1912). — Teollisuuslaitoksia:
Kaukaan selluloosa- ja rullatehdas, Kaukaan,
Ruttoisten (Rovon), Muukkosenniemen, Lauritsalan ja
Lamposaaren sahat, Haikalan ja Ilottulan
tiilitehtaat, Ihalaisten kalkkitehdas, Lauritsalan,
Simolan ja Suomalaisen vesimyllyt. — Taistelu 22 p.
elok. 1741 Lappeenrannan kaupungin luona. —
Huomattavuuksia: leirikenttä (Lappeenrannan
kaupungista lounaaseen), Lauritsala (ks. t.), osa
Saimaan kanavaa. — (vrt. art.
Lappeenranta). — 2. Seurakunta (yhteinen
Lappeenrannan kaupunki- ja Lappeen maaseurak.),
keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Lappeenrannan rovastik.; mainitaan omana pitäjänä jo
ainakin 1415; 4 eri kertaa (viimeksi 1812-20) L. on
ollut Porvoon piispan prebendana.
Lappeenrannan kaupunki on määrätty eroamaan eri
khra-kunnaksi (Sen. päät. 27/10 1908). Kirkko
(kaupungin etelälaidassa) puusta, rak. 1797,
perinpohjin korj. 1885. [Lindh, „Lappeenranta ja sen
ympäristö".] L. H-nen.

Lappeen l. Lapveden kihlakunta käsittää
Lappeen (Lapveden), Lemin, Luumäen, Valkealan,
Suomenniemen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren
kunnat Viipurin lääniä. Pinta-ala (maata)
3,595,7 km2; väkiluku v. 1908 58,976 henkeä(= 16,4
1:tä km2:iä kohti). L. H-nen.

Lappeen l. Lapveden tuomiokunta käsittää
seuraavat 5 käräjäkuntaa: 1. Valkealan; 2.
Luumäen; 3. Lemin ja Taipalsaaren; 4.
Savitaipaleen ja Suomenniemen; 5 Lappeen (Lapveden).
Viipurin hovioikeuden alainen. L. H-nen.

Lappeenrannan rovastikunta käsittää
Lappeenrannan ynnä Lappeen. Taipalsaaren,
Savitaipaleen, Suomenniemen, Lemin, Luumäen ja
Valkealan seurakunnat Savonlinnan hiippakuntaa.

Lappeenranta (ruots. Willmanstrand),
kaupunki Viipurin läänin luoteisosassa, Saimaan
eteläperukassa, 53 km
luoteeseen Viipurista, 61° 29’
pohj. lev. ja 39° 23’ it. pit.
Greenw. Pinta-ala 400,269 ha,
josta 219,720 ha maata ja
190,5970 vettä. Väkiluku oli
v:n 1912 alussa 2,812
henkeä, joista luterilaisia 2,703
ja muut enimmäkseen
kreikkalaiskatolisia.

illustration placeholder
Lappeenrannan vaakuna.


Asemakaavansa puolesta
kaupunki, joka sijaitsee
mäkisellä, Saimaaseen päin viettävällä
Salpausselän rinteellä, ei voi olla aivan säännöllinen
ja selväpiirteinen. Vanhin, eli 1:nen
kaupunginosa, Lappeenrannan linnoitus, sijaitsee erikoisella
Saimaaseen pistävällä niemekkeellä ja sen
yhdistää muuhun kaupunkiin ainoastaan yksi katu.
Samanlaisessa suhteessa kaupungin pääosaan on
neljäs kaupunginosa l. Palto, joka sijaitsee
samannimisen Saimaanlahden rannalla länteenpäin
kaupungin pääosasta, johon sitä yhdistää,
samoinkuin ensimäistäkin kaupunginosaa, ainoastaan
yksi katu. Kaupungin pääosat 2:nen ja 3:s
kaupunginosa, jotka sijaitsevat kaupungin
ulkosatamaan, Rapasaareen kulkevan rautatien
itäpuolella, muodostavat sen sijaan eheämmän
kokonaisuuden ollen säännöllisellä, laajemmalla
katuverkolla toisiinsa liitetyt. Tärkeimmät näissä
kaupunginosissa olevista kaduista ovat
Kuninkaankatu ja Kauppakatu.

Yleensä tämä Saimaaseen päin viettävällä
Salpausselän rinteellä sijaitseva pääosa tekee
katsojaan erittäin hauskan vaikutuksen, varsinkin
Saimaalta päin katsottuna. Tähän vaikuttaa
pääasiassa kaupungin luonnonkaunis asema ja
verrattain aistikas rakennustapa.
Vaihtelevaisuutta näköalalle antavat myös puistot, vanha
puisto, Rantapuisto ja Kirkkopuisto. Useimmissa
yksityisten taloissa on sitäpaitsi puistoja. Kun
Saimaa kaupungin edustalla on erittäin
saaririkasta, tarjoutuu sille, joka katselee kaupungista
päin Saimaalle, myös mitä viehättävin näköala.
— Rautatien länsipuolella sijaitsee uusin osa
kaupungista, eli 5:s kaupunginosa, joka on
muodostunut parin viimeisen vuosikymmenen
kuluessa. V. 1909 yhdistettiin kaupungin alueihin
Lappeen kirkkoherran virkatalon alueista
pakkoluovutuksen kautta Kimpisenniemen alue,
suuruudeltaan 43,6 ha. Tälle alueelle on
suunniteltu kaksi uutta kaupunginosaa, nimittäin
6:s ja 7:s kaupunginosa, jotka jo ovatkin
yhdistetyt kaupunkiin hallinnollisessa, oikeudellisessa
ja kirkollisessa suhteessa ja jotka kauniin
ja edullisen asemansa vuoksi tulevat epäilemättä
pian rakennetuiksi. Tämän lisäksi on jo ollut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0315.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free