- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
579-580

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappeenranta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
Caption


hereillä kysymys Lappeenrannan rautatienaseman
ja kaupungin varsinaisen alueen välillä olevien,
nyt jo suureksi osaksi rakennettujen, Kiviharjun
ja Tykin esikaupunkien lunastamisesta
kaupungille. Samoin on parhaillaan vireillä
kysymys kaupungin sataman laajentamisesta siten,
että koko sisäsataman, ulkosataman ja
Rapasaaren välinen ranta-alue varustettaisiin
laitureilla ja pitkin niiden vartta vedettäisiin
rautatieraiteet Rapasaaresta sisäsatamaan.

Talot ovat yleensä pieniä, enimmäkseen puusta
rakennettuja. Vasta viime vuosien kuluessa on
alkanut syntyä suurempia kaksi- ja
kolmikerroksisia kivitaloja. Huomattavimpia rakennuksia
kaupungissa ovat kaupungin yhteiskoulu, kaupungin
kansakoulu, 1912
valmistunut kylpylaitos,
vapaaehtoisen palokunnan talo ja Suomen
valtiolle kuuluva
keisarintalo ja luteril. kirkko.
Suunniteltu on jo
myöskin uuden
kaupungintalon rakentamista.

Kaupungin tulot
tekivät 1912 328,685 mk. 74
p., josta taksoituksen
kautta hankittiin 87,280
mk. 87 p. Tärkeimpiä
muista tuloista ovat
satamamaksut 15,092 mk.
65 p., korkotulot 40,500
mk., tulot kaupungin
kiinteästä omaisuudesta
60,970 mk., sekalaiset
vuokrat 12,000 mk.,
tonttimaksut 6.000 mk.,
sekalaiset tulot 22,350 mk.,
valtioavut kansakoululle,
yhteiskoululle ja
sairashuoneelle 39,450 mk. ja
tulot kaupungin
sähkölaitoksesta 38,259 mk.
87 p. Menopuolella
tekivät velkojen lyhennykset
ja korot 41,392 mk. 58 p.,
maistraatti ja
raastuvanoikeus 12,348 mk.,
rahatoimikamari 8.905 mk.,
poliisilaitos 16,800 mk.,
palotoimisto 7,570 mk.,
terveys- ja sairaanhoito
32,410 mk., vaivaishoito
18,170 mk., sähkölaitos
23,980 mk.,
opetuslaitokset: yhteiskoulu 56,345
mk. 28 p., kansakoulu
51,521 mk. 68 p. ja
käsityöläiskoulu 890 mk.,
lainakirjasto- ja
lukusali 3,800 mk.,
katuvalaistus 12,410 mk.,
erinäiset menot 10.000 mk.,
kaupungin maatilat
2,800 mk., yleiset työt
14.588 mk., 20 p. ja
puhtaanapito 6,019 mk.
Kaupungin kiinteä omaisuus
oli 1912 arvioitu 990.554
mk:ksi ja irtain omaisuus 70,000 mk:ksi.
Kaupungin velkojen kokonaissumma teki 1912 355.971
mk. 9 p. Rahastoja 1912: Kavaleffin rahasto
40.933 mk. 81 p.. Anniskeluyhtiön lahjarahasto
100,000 mk., Aleksanteri II:n stipendirahasto
4,818 mk. 60 p., kansantalon rakennusrahasto
64.599 mk. 32 p., kansakouluopettajain
eläkerahasto 5,085 mk. 24 p., kaupunginlahden
täyttämisrahasto 3,525 mk. 22 p. — Kaupungin osuus
väkijuomain vähittäismyyntiosakeyhtiön
voittovaroista teki 1912 25,604 mk. 72 p.

Paitsi maistraattia ja kunnallisia virastoja on
kaupungissa työvankila 300 vangille, posti- ja
sähkölennätinkonttori, tullitoimisto, Lappeen
tuomiokunnan ruununvoudin konttori, piirilääkärin,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0316.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free