- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
599-600

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapsivuodekuume ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lapuan kihlakunta käsittää Vöyrin,
Oravaisten, Maksamaan, Uudenkaarlepyyn, Jepuan,
Munsalan, Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan,
Lapuan ja Nurmon kunnat Vaasan lääniä.
Pinta-ala (maata) 3,419,3 km2; väkiluku v. 1908 61,832
henkeä (=18,1 1:tä km2:iä kohti). L. H-nen.

Lapuan rovastikunta käsittää Lappajärven,
Vimpelin, Kortesjärven, Evijärven, Alajärven,
Lehtimäen, Soinin, Lapuan, Nurmon, Kauhavan,
Ylihärmän, Alahärmän, Alavuden, Töysän ja
Kuortaneen seurakunnat Turun
arkkihiippakuntaa. L. H-nen.

Lapveden kihlakunta ks. Lappeen
kihlakunta
.

Lapveden tuomiokunta ks. Lappeen
tuomiokunta
.

Lapvesi ks. Lappee.

Lapväärti l. Lapväärtti (ruots.
Lappfjärd). 1. Kunta, Vaasan l., Ilmajoen
kihlak., Lapväärtin-Kristiinan
(maalaiskunnan)-Siipyyn nimismiesp.; kirkolle Kristiinan
rautatienasemalta 9 km. Pinta-ala 380,4 km2, josta
viljeltyä maata 7,762 ha (siinä luvussa luonnonniityt
3,097 ha) (1910); manttaalimäärä 43 13/24,
talonsavuja 471, torpansavuja 315 ja muita savuja 579
(1907). 7,127 asukasta (1910); läsnäolevista
asukkaista v. 1910 74 % ruotsinkielisiä; 1,183
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 701 (1901); 784 hevosta, 2,705
nautaa (1910). — Kansakouluja 10, joista 8
ruotsinkielistä (1912). Kunnanlääkäri päätetty hankkia
(Siipyyn kanssa yhteisesti). Maamiespankin
(Landtmannabank) haarakonttori. —
Teollisuuslaitoksia: 3 sahaa, 1 meijeri ja 2 myllyä. —
Kirkolla on taistelupaikka, missä von Vegesack 29
p. elok. 1808 torjui venäläisten hyökkäyksen. —
Luonnonnähtävyyksiä: Pyhävuori (Bötomberget)
Karijoen rajoilla. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak.; Vaasan
alarovastik.; perustettu Närpiön kappeliksi 1594, tuli
omaksi khrakunnaksi 1607. Lapväärtiin ovat
kuuluneet: Kristiina, Isojoki. Siipyy ja Karijoki.
— Kirkko tiilestä, rak. 1851. L. H-nen.

Lapväärtinjoki ks. Uronjoki.

Lar [-ā-] (lat., mon. larēs), roomalaisten
käsityksen mukaan suojelushenki, nimenomaan
perheen (l. familiaris). Tav. larien ja penaattien
(ks. t.) kuvia säilytettiin atriumissa lieden
vieressä, myöh. erityisessä kaapissa (lararium).
Jokapäiväisten uhrien ohella kunnioitettiin l:eja
erityisesti kuukauden merkkipäivinä ja
perhejuhlina. Myös piirikunnilla ja kaupungin
kortteleilla oli omat l:insa, joita palveltiin teiden ja
katujen risteyksissä (compitum), samoin
kaupungeilla ja valtioilla (l. publici). Yhdessä l:ien
kanssa palveltiin Augustuksen ajoista keisarin
geniusta (ks. t.). K. J. H.

Larchevesque l. L’ Archevêque [laršəve’k],
Pierre Hubert (1721-78). ransk.
kuvanveistäjä; Edme Bouchardon’in oppilas. Tuli 1755
Tukholmaan, jossa hän yli 20 vuotta toimi kunink.
hovikuvanveistäjänä ja nimitettiin 1768
maalaus- ja kuvanveistoakatemian johtajaksi.
Tukholmassa L. teki m. m. koristeellisia veistoksia,
rintakuvia (esim. O. von Dalin ja J. Alströmer)
sekä pääteoksinaan Kustaa I:lle v. 1774 ja
Kustaa II Aadolfille v. 1796 pystytetyt,
onnistumattomat pronssikuvapatsaat. Yleensä L:n taide on
jotenkin tyhjää ja teennäistä. Hänen suurin
merkityksensä on se, että hän oli Sergelin
opettaja. E. R-r.

Lardaliitti, Etelä-Norjassa Larvikin seudulla
tavattu nefeliinisyeniittimuunnos, sisältää
nefeliiniä, alkalimaasälpää, lepidomelaania ja
augiittia, on rakenteeltaan usein porfyyrinen. P. E.

Lares ks. Lar.

Larghetto [-ge’-] (it., = jonkun verran leveästi),
aikamitanmääräys, joka on jotenkin andanten ja
adagion keskivälillä. I. K.

Largillière [laržiljǟ’r], Nicolas de
(1656-1746), ransk. taidemaalari; opiskeli
Antverpenissä ja Lelyn johdolla Lontoossa. Pääsi
Pariisissa 1686 taideakatemian jäseneksi ja sittemmin sen professoriksi, johtajaksi ja kansleriksi.
Vähäpätöisempien, akateemisten historia- ja
laatukuvien ohella L. on maalannut vieläkin arvossa
pidettyjä, piirteiltään varmoja ja värikkäitä
muotokuvia, joiden suuri luku (n. 1,500 kpl.) on
kuitenkin silloin tällöin painanut kaavamaisenkin leiman hänen tuotantoonsa. E. R-r.

Largo (it., = leveästi), kaikista hitain aikamitan
määräys. — Yleisesti tunnettu sävellys on
Händelin „Largo” (alkuaan ooppera-aaria, sittemmin
sovitettu mitä moninaisimmille soittimille ja
soitinyhtymille). I. K.

Larin Kyösti ks. Larson, Kaarlo Kyösti.

Larin Paraske ks. Paraske.

Larissa l. Larisa [lārī-], kreik. paikannimi,
joka nähtävästi on periytynyt sen kansan
kielestä, mikä ennen kreikkalaisia asui Kreikassa;
sen luullaan merkinneen linnavuorta. Tunnetuin
on Keski-Thessaliassa Peneios-joen varrella
sijaitseva L., muinoin Thessalian mahtavin kaupunki,
sittemmin turk. Jenishehr; tätä nykyä L. on
samannimisen nomoksen (läänin) pääkaupunki
(n. 18,000 as.). — Muita muinoin L.-nimisiä
paikkoja mainittakoon Phthiotiin L. Kremaste
(=„ripustettu”. s. o. vuorella sijaitseva) ja Argoksen
linnavuori l. Akropolis. O. E. T.

Larivey l. L’Arivey[-vē’], Pierre
(1540-1611), ransk. huvinäytelmänkirjoittaja, polveutui
Giunto nimisestä kuuluisasta it.
kirjanpainajasuvusta (nimi Larivey = 1’arrivé on käännös
giunto sanasta). L:n komediat ovat italialaisten
esikuvien itsenäisiä muodostelmia. Niiden juoni
ja luonteet ovat yksitoikkoisia. Lisäksi on
sisällys monasti rivoa. Tärkeimmät niistä ovat:
„Les Esprits”, Lorenzino di Medici’n „Aridosio”n,
ja „Le laquais”, Luigi Doleen „Rugazzo”n
jäljittely. M. m. Molière on saanut vaikutusta L:sta.
L:n komediat julk. Viollet le Duc sarjassa
„Ancien théâtre francais (nit. V-VII). [Maegillivray.
„Life and works of Pierre L.” (1889); L. Petit
de Julleville, „Le Théâtre en France″ (s. 87-90).
J. H-l.

Larix ks. Lehtikuusi.

Laroche [-ro’š], Hermann (1845-1904). ven.
musiikkikirjailija ja säveltäjä, Tšaikovskin
ystävä. Toimi musiikkihistorian professorina
Moskovan (1867-70, 1883-86) ja Pietarin (1872-79,
1890-) konservatoreissa. Pääteos: „Glinka” (1868).
I. K.

Laroche [-ro’š], Sophie (1731-1807), saks.
kirjailijatar, runoilija Wielandin (ks. t.)
nuoruudenlemmitty. L:n Richardsonilta (ks. t.)
vaikutusta saaneilta kirjeenmuotoisilta
romaaneilta ja perhekertomuksilta tosin puuttuu
todella runollista voimaa, mutta ne osoittavat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0326.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free