- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
605-606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Larsson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

6o:>

Larsson

60G

m. m. Andersenin sadut (1877), Wallinin
,,Kuoleman enkelin" (1880), Strindbergin „Svenska
fol-ket" (1882), Topeliuksen „Välskärin kertomukset"
(1884) sekä Anna Maria Lenngrenin
„Skalder-försök" (1884) ja E. Sehlstedtin laulut (1893),
joista varsinkin molempien viimemainittujen
kuvitusta on kiitetty pirteän sukkeluutensa ja aito
ruotsalaisen henkensä vuoksi. Varsinaisena
maalarina L. tuli ensiksi tunnetuksi pienillä
luonnonmukaisilla maisemakuvilla, jotka ovat ulkoilmassa
vesiväreillä maalatut ja joista hänelle Pariisin
salongissa 1883 annettiin palkinto. Näistä
1880-luvun siron realistisista kuvistaan L. vähitellen
kehittyi osaksi Japanin ja rokokon, osaksi
vanhan talonpoikaisen taalalaistaiteen vaikutuksen
alaisena koristeelliseksi viivataiteilijaksi sekä
improvisoivaksi tyylit tel ijäksi, joka käyttää aivan
yksinkertaisia värisointuja ja antaa rikkaalle,
usein oikullisesti leikittelevälle
mielikuvitukselleen mitä suurimman vallan. L:n
maalaustuo-tanto jakaantui tämän jälkeen suuriin
monu-mentaalimaalauksiin ja pienempiin kotielämän
kuvauksiin. Ensinmainittujen maalausten
alku-harjoitelmina ovat huomattavat ne kolme
öljyvärimaalausta („Renesanssi", „Rokoko" ja
Nykyaikainen taide"), jotka hän valmisti 1889
Gööte-poriin P. Fürstenbergin galleriaan. Tlänen muut
tähän alaan kuuluvat ja rakennustaiteelliseen
ympäristöönsä koristeellisesti sovitetut isot
teoksensa ovat: ruotsalaista naista eri aikakausina
esittävät seinämaalaukset eräässä
gööteporilai-sessa tyttökoulussa (1891) ; Tukholman
kansallismuseon porrashuoneeseen 1896 maalatut
jättiläis-freskot. jotka esittävät 6 eri vaihetta Ruotsin
taiteen historiasta 1600- ja 1700-luvuilla, sekä
saman museon yläeteiseen 1908 asetettu valtavan

..Omaiseni".

iso öljymaalaus „Kustaa Vaasan tulo Tukholmaan
juhannusiltana 1523"; eräät vertauskuvalliset
katto- ja lynettimaalaukset Tukholman uudessa
oopperassa (1898) ja Dramaattisessa teatterissa
(1908) ; freskomaalaus Tukholman Pohjoisessa
latinakoulussa (1901, esittävä koulun oppilaiden
jumalanpalvelusta heidän kenttäliarjoitustensa
aikana) sekä 1903 tehdyt maalaukset Gööteporin
eräässä poikakoulussa ja Norrköpingin yleisessä
oppilaitoksessa. Pienillä kotikuvillaan. joissa L.
mitä välittömimmällä tavalla ja mitä
suurimmalla mestaruudella on esittänyt lapsiaan iloa
ja päivänpaistetta säteilevässä ympäristössä, hän
on ennenkaikkea tehnyt laajalti yli maansa
rajojenkin tunnetuksi ja suosituksi syvästi
persoonallisen ja peräti kansallisen taiteensa. Suuren
joukon näitä enimmäkseen vesiväreillä
maalaamiaan kuvia L. on julkaissut painettuina
kirjan-muotoon ja varustettuina hänen itsensä
kirjoittamalla humoristisella, elämäkerrallisia tietoja
sisältävällä tekstillä (esim. piirustuskokoelma ..De
mina", 1896. ja väripainoskokoelmat „Ett hem".
1899; „Larssons", 1902: „Spadarfvet", 1906; ja
„At solsidan", 1910. Saksalaisena painoksena
ilmestyi 1909 ,.Das Haus in der Sonne").
Koti-kuvien joukkoon kuuluu myöskin suuri,
luonnolliseen kokoon tehty öljymaalaus „Omaiseni"
(1892, Th. Laurinin kokoelmassa Tukholmassa).
Paitsi perheestään ja itsestään (eräs oma kuva
v:lta 1906 on Firenzen Uffizigalleriassa) L. on
maalannut m. m. Jae. Ahrenbergin (1898.
vesivärimaalaus Ateneumissa Helsingissä), A.
Strindbergin (1899). Johanne Dybwadin (1900), Selma
Lagerlöfin (1902 ja 1908), O. Levertinin (1906)
muotokuvat. Kuvakudontaa varten L. on
valmistanut joitakuita kartonkeja (esim.
Kööpenhaminan taideteollisuusmuseossa on gobeliiniksi
kudottuna hänen perhettään esittävä kesäkuva
,,Ravustus"). Myöskin etsauksia ja litografioja
käsittää L:n väsymättömän runsasvritteinen
taitei-lijatoiminta. — Lyhyitä L:n elämäkertoja ovat
kirj. G. Nordensvan. J. Kruse (aikakauskirjassa
..Die graphisehen Kiinste", 1905, ruots. 1906) ja
C. G. Laurin (aikakauskirjassa ,,Ord och bild",
1903). E. R-r.

Larsson [-"-]■ Hans (s. 1S62), ruots. filosofi,
dosenttina Lundin yliopistossa v:sta 1893,
teoreettisen filosofian professorina v:sta 1901. L. on
julkaissut sielutieteellisiä teoksia, niinkuin
..Intuition" (1892, 3 pain. 1910), „Psykologi" (1896.
4 pain. 1912), „Viljans frihet" (1899, 2 pain. 1910),
..Kunskapslivet. Uppfostringspsykologi" (1909),
sekä henkeviä, suurta suosiota saavuttaneita
mietelmiä, jotka osaksi liikkuvat filosofian ja
kauno-tieteen rajamailla, osaksi koskettelevat päivän
kysymyksiä ja käytöllistä elämää, kuten
„Poe-sieris logik" (1899, 2 pain. 1908), „Studier och
me-ditationer" (1899. 3 pain. 1908), „Ideer och
mak-ter" (1908), „Reflexioner för dagen" (1911), ynnä
runokokoelman ,.Pä vandring" (1909). L. on ehkä
nykyänsä Ruotsin enimmin luettu ja suosittu
filosofinen kirjailija, nänen ominaisin oppinsa
on siinä, että hän antaa erittäin suuren
merkityksen „intuitsionille", jonka käsitettä ja
olemusta luin koettaa monipuolisesti selvitellä.

A. Gr.

Larsson f-ä-J, Liss Olof (1838-96), ruots.
valtiopäivämies. Ruotsin huomattavimpia
talonpoikaisia kansanedustajia; toisen kamarin jäse-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0329.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free