- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
605-606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Larsson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
„Omaiseni”.


m. m. Andersenin sadut (1877), Wallinin
„Kuoleman enkelin” (1880), Strindbergin „Svenska
folket” (1882), Topeliuksen „Välskärin kertomukset”
(1884) sekä Anna Maria Lenngrenin
„Skaldeförsök” (1884) ja E. Sehlstedtin laulut (1893),
joista varsinkin molempien viimemainittujen
kuvitusta on kiitetty pirteän sukkeluutensa ja aito
ruotsalaisen henkensä vuoksi. Varsinaisena
maalarina L. tuli ensiksi tunnetuksi pienillä
luonnonmukaisilla maisemakuvilla, jotka ovat ulkoilmassa
vesiväreillä maalatut ja joista hänelle Pariisin
salongissa 1883 annettiin palkinto. Näistä
1880-luvun siron realistisista kuvistaan L. vähitellen
kehittyi osaksi Japanin ja rokokon, osaksi
vanhan talonpoikaisen taalalaistaiteen vaikutuksen
alaisena koristeelliseksi viivataiteilijaksi sekä
improvisoivaksi tyylittelijäksi, joka käyttää aivan
yksinkertaisia värisointuja ja antaa rikkaalle,
usein oikullisesti leikittelevälle
mielikuvitukselleen mitä suurimman vallan. L:n
maalaustuotanto jakaantui tämän jälkeen suuriin
monumentaalimaalauksiin ja pienempiin kotielämän
kuvauksiin. Ensinmainittujen maalausten
alkuharjoitelmina ovat huomattavat ne kolme
öljyvärimaalausta („Renesanssi”, „Rokoko” ja
„Nykyaikainen taide”), jotka hän valmisti 1889
Gööteporiin P. Fürstenbergin galleriaan. Hänen muut
tähän alaan kuuluvat ja rakennustaiteelliseen
ympäristöönsä koristeellisesti sovitetut isot
teoksensa ovat: ruotsalaista naista eri aikakausina
esittävät seinämaalaukset eräässä
gööteporilaisessa tyttökoulussa (1891) ; Tukholman
kansallismuseon porrashuoneeseen 1896 maalatut
jättiläisfreskot, jotka esittävät 6 eri vaihetta Ruotsin
taiteen historiasta 1600- ja 1700-luvuilla, sekä
saman museon yläeteiseen 1908 asetettu valtavan
iso öljymaalaus „Kustaa Vaasan tulo Tukholmaan
juhannusiltana 1523”; eräät vertauskuvalliset
katto- ja lynettimaalaukset Tukholman uudessa
oopperassa (1898) ja Dramaattisessa teatterissa
(1908) ; freskomaalaus Tukholman Pohjoisessa
latinakoulussa (1901, esittävä koulun oppilaiden
jumalanpalvelusta heidän kenttäharjoitustensa
aikana) sekä 1903 tehdyt maalaukset Gööteporin
eräässä poikakoulussa ja Norrköpingin yleisessä
oppilaitoksessa. Pienillä kotikuvillaan. joissa L.
mitä välittömimmällä tavalla ja mitä
suurimmalla mestaruudella on esittänyt lapsiaan iloa
ja päivänpaistetta säteilevässä ympäristössä, hän
on ennenkaikkea tehnyt laajalti yli maansa
rajojenkin tunnetuksi ja suosituksi syvästi
persoonallisen ja peräti kansallisen taiteensa. Suuren
joukon näitä enimmäkseen vesiväreillä
maalaamiaan kuvia L. on julkaissut painettuina
kirjanmuotoon ja varustettuina hänen itsensä
kirjoittamalla humoristisella, elämäkerrallisia tietoja
sisältävällä tekstillä (esim. piirustuskokoelma „De
mina”, 1896, ja väripainoskokoelmat „Ett hem”,
1899; „Larssons”, 1902: „Spadarfvet”, 1906; ja
„Åt solsidan”, 1910. Saksalaisena painoksena
ilmestyi 1909 „Das Haus in der Sonne”).
Kotikuvien joukkoon kuuluu myöskin suuri,
luonnolliseen kokoon tehty öljymaalaus „Omaiseni”
(1892, Th. Laurinin kokoelmassa Tukholmassa).
Paitsi perheestään ja itsestään (eräs oma kuva
v:lta 1906 on Firenzen Uffizigalleriassa) L. on
maalannut m. m. Jac. Ahrenbergin (1898.
vesivärimaalaus Ateneumissa Helsingissä), A.
Strindbergin (1899). Johanne Dybwadin (1900), Selma
Lagerlöfin (1902 ja 1908), O. Levertinin (1906)
muotokuvat. Kuvakudontaa varten L. on
valmistanut joitakuita kartonkeja (esim.
Kööpenhaminan taideteollisuusmuseossa on gobeliiniksi
kudottuna hänen perhettään esittävä kesäkuva
„Ravustus”). Myöskin etsauksia ja litografioja
käsittää L:n väsymättömän runsasviritteinen
taiteilijatoiminta. — Lyhyitä L:n elämäkertoja ovat
kirj. G. Nordensvan. J. Kruse (aikakauskirjassa
„Die graphischen Künste”, 1905, ruots. 1906) ja
C. G. Laurin (aikakauskirjassa „Ord och bild”,
1903). E. R-r.


Larsson [-ā-] Hans (s. 1862), ruots. filosofi,
dosenttina Lundin yliopistossa v:sta 1893,
teoreettisen filosofian professorina v:sta 1901. L. on
julkaissut sielutieteellisiä teoksia, niinkuin
„Intuition” (1892, 3 pain. 1910), „Psykologi” (1896.
4 pain. 1912), „Viljans frihet” (1899, 2 pain. 1910),
„Kunskapslivet. Uppfostringspsykologi” (1909),
sekä henkeviä, suurta suosiota saavuttaneita
mietelmiä, jotka osaksi liikkuvat filosofian ja
kaunotieteen rajamailla, osaksi koskettelevat päivän
kysymyksiä ja käytöllistä elämää, kuten
„Poesiens logik” (1899, 2 pain. 1908), „Studier och
meditationer” (1899. 3 pain. 1908), „Ideer och
makter” (1908), „Reflexioner för dagen” (1911), ynnä
runokokoelman „På vandring” (1909). L. on ehkä
nykyänsä Ruotsin enimmin luettu ja suosittu
filosofinen kirjailija, nänen ominaisin oppinsa
on siinä, että hän antaa erittäin suuren
merkityksen „intuitsionille”, jonka käsitettä ja
olemusta luin koettaa monipuolisesti selvitellä.
A. Gr.

Larsson [-ā-], Liss Olof (1838-96), ruots.
valtiopäivämies. Ruotsin huomattavimpia
talonpoikaisia kansanedustajia; toisen kamarin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0329.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free