- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
611-612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - La Salpêtrière ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

puhallettua ja sitten tasoksi oikaistua (esim.
ikkunalasi). Peililasi joko puhalletaan tai valetaan,
mutta lopuksi aina hiotaan. — Lasia
valmistettiin aluksi vain kokemuksen perusteella sopiviksi
havaituista seoksista; nykyään tiedetään jo
tarkkaan, mikä vaikutus itsekullakin lasin aineosalla
on lasin laatuun ja ominaisuuksiin. Mutta
huomattava on, että myöskin valmistuksessa
tehtävät mekaaniset työt vaikuttavat suuresti saadun
lasiesineen ominaisuuksiin. Puhtain ja paras
natronlasi lähentelee kem. kokoomukseltaan kaavaa
6SiO2,Na2O,CaO ja kalilasi kaavaa 6SiO22,K2O,CaO.
Edellisessä on siis kaavan mukaisesti piihappoa
75,5 %, natriumoksidia 12,9 % ja kalsiumoksidia
11,6 %, jälkimäisessä piihappoa 70,8 %
kaliumoksidia 18,3 % ja kalsiumoksidia 10,9 %.
Lyijylasi vastaa likipitäen kaavaa 6SiO2,K2O,PbO. —
Kalkkilasin ominaispaino vaihtelee 2,4-2,6,
lyijylasin 3,0-3,8. Lasin kovuus tulee suuremmaksi,
jos piihappomäärää lisätään; alkalit ja lyijy
taas pehmentävät sitä. Paksummat lasikappaleet
ovat verrattain hauraita; hienot lasisäikeet taas
ovat elastisia ja jokseenkin sitkeitä. Jos kuuma
lasiesine jäähtyy nopeasti, tulee siitä hauras;
hidas jäähdyttäminen sitkistää. Lämpöä ja sähköä
johtaa lasi huonosti; alkalirikkaat lasit eivät
ole kuitenkaan niin hyviä eristäjiä kuin
piihapporikkaat lajit. Eri lasilajit absorbeeraavat
valoa erilailla; piilasi esim. absorbeeraa valosta
4,27 %, tavallinen akkunalasi noin 13 %. — Aivan
väritöntä lasia on vaikea valmistaa, sillä
raaka-aineissa on tavallisesti aina hiukan rautaa y. m.
värjääviä epäpuhtauksia. Kuta enemmän lasissa
on piihappoa, sitä vaikeammin sulavaa se on;
alkalit ja lyijy taas alentavat
sulamistemperatuurin. Jos sula lasi saa hyvin hitaasti jäähtyä
(jos esim. lasitehtaissa sulatusastiat saavat olla
sulalla lasimassalla täytettyinä lasiuunin
verkalleen jäähtyessä), kiteytyy lasi läpinäkymättömäksi
massaksi („Réaumurin posliini”).

Lasiuunissa, jossa kuumuus yleensä on noin
1.200°, on lasi hyvin notkeaa, siirappimaista.
Mutta hiukan alhaisemmassa lämmössä se on
erittäin sitkeää; sitä voidaan silloin esim.
kehrätä langoiksikin ja tietenkin hyvin puhaltaa
y. m. tavoilla muovata. — Lasi kestää yleensä
hyvin hyvästi kemiallisia vaikutuksia, kuitenkin
se ajan pitkään esim. kosteassa ilmassa peittyy
pinnaltaan läpinäkymättömällä
piihappokerroksella; samoin se hajoo vähitellen esim. pitkän
aikaa vedessä keitettäessä. Hapot ja alkalit
vaikuttavat tietenkin voimakkaammin kuin vesi.
Fluorivetyhappo hajoittaa lasia erittäin helposti
ja käytetään sitä himmeiden kuvioiden ja
kirjaimien syövyttämiseen lasin pinnalle, (ks. myös
Lasiteollisuus.) S. V. H.

Lasiainen ks. Silmä.

Lasiaisneste ks. Silmä.

Lasikitti, lasinpaikkauskitti. ks. Kitti.

Lasimaalaus on värillisten ikkunain
valmistaminen joko erivärisistä, läpeensä värjätyistä
lasikappaleista, joko ilman maalausta tai
osittain maalaamista poltettaessa lasittuvia
emaljivärejä käyttämällä (ikkunamosaiikki), tahi
myöskin tällaisilla väreillä valkealle tai
värilliselle maalatuista kappaleista. Lasikappaleet
liitetään yhteen kuoseiksi ja kuviksi lyijykiskoilla,
suuremmat ruudut lisäksi vahvistetaan
rautatangoilla. Ikkunoissa l:n vaikutus perustuu läpäisevään
valoon, jolloin valolähde on lasin takana,
mutta l:n nimellä käy myös lasiesineiden
pinnalle maalaus (värit kiinnitetään polttamalla) sekä
lasin taakse maalaaminen (takamaalaus). —
Ikkunamosaiikkia kuoseihin kootuista
lasikappaleista mainitaan Italiassa jo 300-luvulla, ja
lienevät teknilliset valmistusvaikeudet lasilevyjen
kokoon ja tasaväriin nähden, täysvalkeata lasia
kun ei aluksi osattu ensinkään valmistaa,
sellaisen työtavan aiheuttaneet. Kuvaesityksiä ensi

illustration placeholder
Lasimaalaus Chartres’n katedraalissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0332.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free