- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
621-622

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laskuoja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Laskuoja—Lassalle

622

ransi 187S glashiitteläinen A. Burckhardt ja hänen
jiilkeensä useat muut. Nykyään on kaupassa
useiden saks. ja itäv. tehtaitten valmistamia
Thomas-koneita kuten ,,Austria", „Archimedes", „Exact",
..Delton" „Peerless" (kuva 1), „Tim", „Unitas",
y. m. Thomas-koneilla voidaan toimittaa yhteen-,
vähennys-, kerto- ja jakolaskua. Luku merkitään
koneeseen siten, että nuppeja A (kuva 1)
työnnetään vastaavien numeroiden kohdalle. Kun
kampea K kierretään, lisääntyy tai vähentyy
(riippuen vivun C asennosta) numero-aukoissa B ollut
luku A:ssa merkityllä luvulla niin monasti kuin
kampea K kierretään. Koneen takaosa, luisti V,
on liikkuva vasemmalta oikealle, niin että luku A
lisääntyy tai vähentyy luvusta B 10-, 100- j.n.e.
kertaisesti riippuen luistin asennosta.
Numero-rivi E näyttää kuinka monasti kampea K on
kierretty, siis kertojaa t. osamäärää. Suuret
Thomas-koneet käyvät sähköllä, muutamissa on
2 tulosluistia, joten koneella voidaan suorittaa
2 laskutoimitusta yhtaikaa, niissä on kammen
kierrosten vähentäjä ja itsetoimiva numeroiden
poistaja kussakin numerorivissä. Laskukoneistoa
käyttää nupeista A siirrettävät rattaat, joiden
liikunta riippuu kunkin rattaan kohdalla olevasta
rappuhammastelan hammasluvusta. Teloja
käyttää yhteinen kammesta K kierrettävä akseli
hammaspyörien välityksellä. — Thomas-koneitten
kilpailijassa O d h n e r-k o n e e s s a käyttää
lasku-koneistoa kahvoista K (kuva 2) käännettävät
nappulahammasrattaat. Hammasrattaasta
työntyy esiin niin monta hammasta kuin se numero
osoittaa, jonka kohdalle kahva K käännetään,
(klliner-koneilla lasketaan aivan samoin kuin
Thomas-koneillakin. Erotus on vain siinä, että
Odhner-kone laskee yhteen t. kertoo, kun
kampea K kierretään myötäpäivään ja vähentää t.
jakaa vastapäivään kierrettäessä. Luisti V on
koneen etuosassa. Odhner-l:n keksi ruots.
insinööri W. T. Odhner Pietarissa 1874. Saksassa
sai parannettu Odhner-kone nimen „Brunsviga".
Kuva 2 esittää „Arithmotyp"-konetta, joka
samalla kirjoittaa suoritetut laskut. Odhner-koneista
mainittakoon vielä „Berolina", „Kalkulator",
..Triumphator" ja ,.Dactyle" — A m e r i i k k
a-laisia yhteenlasku koneita (kuva 3)

on valmistettu v:sta
1887. Ne ovat
näppäimillä ja tavallisesti
myös painokoneella
varustettuja. Yksiköillä,
kymmenillä j. n. e.
on tavallisesti oma
9-näppäiminen näppäin-rivinsä (0:11a ei ole
näppäintä). Luku
merkitään koneeseen
painamalla vastaavilla
numeroilla varustetut näppäimet alas. Ivun
vedetään koneen sivussa olevasta kammesta, toimii
yhteenlaskukoneisto ja painokone kirjoittaa
merkityn luvun. Koneessa on erikoisia summa-,
siirto-, kerto-, oikaisu-, kirjain-, eristys-, y. m.
näppäimiä. Summanäppäimen avulla saadaan
painokone kirjoittamaan kaikkien merkittyjen
lukujen summa; sillä voidaan myös poistaa
merkityt luvut koneesta. Kertonäppäintä painamalla
kone laskee yhteen merkityn luvun niin monasti
kuin kammesta vedetään. Täten voidaan ko-

Kuva 2,

Kuva 3.

neella toimittaa kertolaskuakin. Suurimmissa
koneissa on kammen asemasta sähkömoottori; niillä
voidaan yhtaikaa laskea useampia lukusarjoja.
Kuva 3 esittää sähkömoottorilla varustetun,
tunnetun „Burroughs"-koneen. „Wales"-l. on
edellisen tapainen. „Dalton"-koneessa on vain 10
numeronäppäintä. „Comptometer" toimii kammetta
yksinomaan näppäimiä painamalla. Muista ovat
mainittavat „Arithauxil", „Addix", „Comptator",
„Comptograph", „Mereedes", y. m. —
Yhdistettyjä Thomas- ja näppäinkoneita
„XxN", joista suurimmat ovat painokoneella
varustettuja, on juuri alettu valmistaa Dresdenissä.
Yhdistetyt lasku- ja
kirjoituskoneet „Elliott-Fislier" ovat Ameriikassa yleisiä.
Aivan erikoista rakennetta on sveitsiläinen
kertolasku kone „Millionär". Korkeamman
asteen yhtälöiden ja funktsionien
ratkaisukonei-takin on rakennettu. Logaritmi-asteikkoon
perustuvista laskukojeista on yleisin 1 a s k u v i
i-votin (ks. t.). Yksinkertaisin I. on
helmitaulu, jota käytetään opetusvälineenä. V. L.

Laskuoja ks. O j i t u s.

Laskuoppi ks. Aritmetiikka.

Laskusanat ks. Lukusanat.

Laskusilta, eräs laji liikkuvia siltoja, jonka
toisessa päässä on nivel 1. saranalaitteet, niin
että silta samalla
rannalla olevasta tornista
voidaan köysien avulla
nostaa pystyyn, silloin kuin
kulku tahdotaan
katkaista. Nostamisen
helpottamiseksi on nostoköysien
taikka ketjujen päässä
tornin sisällä olevassa
kuilussa liikkuvia
vastapainoja, niin että
nostamiseen tarvitaan vain pienehkö käsi- tai konevoima.
L:t olivat varsinkin ennen muinoin tavalliset
linnoituksissa vallihautojen yli. ,/. C-én.

Laskuviivotin, kaksi toisensa rinnalla
liikkuvaa viivotinta, joiden pintaan merkityt
numero-osastot ilmaisevat lukujen logaritmit. Kun
logaritmien avulla kertolasku muuttuu yhteenlaskuksi
ja jakolasku vähennykseksi, voidaan toista
viivotinta siirtämällä toimittaa kerto- ja
jakolasku-toimituksia sekä myös korottaa potensseihin ja
ottaa juuria.

Lassalle [-sa’l], Ferdinand (1825-64), saks.
sosialisti, Saksan sosiaalidemokratian perustajia,
juutalaista sukuperää. L. syventyi aluksi filoso-

Laskusilta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0339.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free