- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
625-626

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lassar ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

625

vät ankarasti liiinen kimppuunsa. V. 1864 L.
julkaisi viimemainittua vastaan kirjasen: „Herr
ßastiat-Sehulze von Delitzsch, der ökonomische
Julian, oder Kapital und Arbeit", jossa hän
puolustaa ohjelmaansa ja samalla terävästi
arvostelee koko vapaamielisen koulukunnan kantaa,
mutta joka teoreettiselta osaltaan perustuu
pääasiassa JIarxin teoksiin. Hän kuoli Sveitsissä
elok. 31 p. 1864 kaksintaistelussa saamastaan
haavasta. — L:ia on pidettävä Saksan
sosialistisen työväenpuolueen perustajana. Tosin hänen
käytännöllinen ohjelmansa ei ollut varsinaisesti
sosialistinen, mutta hän piti kuitenkin
sosialistista yhteiskuntaa ihanteena, johon oli pyrittävä,
ja hän näyttää suositelleen työväen
tuotanto-osuuskuntia siitäkin syystä, että ne hänen
mielestään olivat sopivana väliasteena sosialismiin
siirtymiselle. Saksan työväenliikkeessä hän oli
ennen kaikkea suuri agitaattori ja etevä
puolueen-järjestäjä. L:n „Beden und Sc-hriften" julkaisi
1891-94 E. Bernstein. [Huomattavimmat L:n
elämäkerrat ovat Brandesin (myös suomeksi) ja
Onekenin kirjoittamat, vrt. myös Bernstein, „L.
und seine Bedeutung f fi r die Arbeiterklasse".]

./. F.

Lassar, Oskar (1S49-1907), saks.
dermato-logi, nimitettiin 1902 professoriksi Berliinin
yliopistoon. nänen aloitteestaan perustettiin 1886
Berliinin dermatologien yhdistys. Oli yksi
„Mo-natshefte fiir praktiselle Dermatologie" nimisen
aikakauslehden alkuunpanijoista. Julkaisi v:sta
1893 alkaen ,,Dermatologisclie Zeitschrift"
nimistä aikakauslehteä. Perusti seuran „Deutsche
Gesellschaft für Volksbäder" ja vaikutti
muutenkin yleisen terveydenhoidon parantamiseksi.
Hänen klinikkaansa pidettiin mallilaitoksena.

E. Th-n.

Lassen, Christian (1800-76). orientalisti,
syntyään norjalainen, v:sta 1830
muinaisintialai-sen kirjallisuuden professori Bonnissa. L:ia
pidetään uudenaikaisen intialaisen
muinaistutki-muksen perustajana. Hänen rikkaasta
tuotannostaan, jonka yhä huononeva näkö ennen aikojaan
katkaisi, mainittakoon hänen pääteoksensa
,.Tn-dische Altertumskunde", 4 osaa (1844-61) ;
„Insti-tutiones linguæ pracritieæ" (1837). Sen lisäksi
hän julkaisi ja käänsi useita intialaisia
kirjallisia ja tieteellisiä teoksia. II. 77-a.

Lassen, Eduard (1830-1904), säveltäjä;
syntyi Kööpenhaminassa, kasvoi ja opiskeli
Briisse-lissä, toimi Weimarissa hovikapellimestarina
1858-95, Lisztin seuraajana. Sävelsi oopperoita
y. m.; tunnetuimmat ovat hänen laulunsa.

/. K.

Lassinen, Emil (s. 1861), suom. kirjailija,
opettaja, sanomalehtimies. Julkaissut
kaunokirjalliset teokset ..Haaksirikkoisen pelastus y. m.
kertomuksia" (1890), ,.Kalasta jakadun kauppias"
(1890), ..Köyhiä ja rikkaita" (1890),
..Kotipoluilta MV" (1896-99), „Kansan mies" (1906),
„Joel Sormensuo" (1907), „Poikia" (1907). ..Uusi
tulevaisuus" (1908). L:n taiteellisessa suhteessa
vaatimattomat teokset kuvailevat etupäässä
maa-laisväestön elämää Uudellamaalla ja
Etelä-Hämeessä useimmiten opettavassa hengessä.

V. T.

Lasso (esp. lazo), surmansilmukalla varustettu
parkitsemattomasta nahasta telity pitkä hihna,
jota varsinkin Keski- ja Etelä-Ameriikan karjan

626

ja hevospaimenet käyttävät eläimiä kiinni
otettaessa.

Lasso, Orlando (1532-94), alank.
kuoron-säveltäjä, Palestrinan rinnalla ehkä aikansa
etevin, ja kaikkien aikojeu hedelmällisin (noin 2,000
teosta). Toimi Miinchenissä hovikapellimestarina
(v:sta 1560). Tunnetuimmat L:n sävellyksistä
ovat 7 Davidin katumuspsalmia. 7. K.

Lasson, Adolf (s. 1832), saks. filosofi, on
toiminut koulunopettajana ja v:sta 1897
professorina Berliinissä. Viime aikoihin asti L. on
siellä edustanut Hegelin oppisuuntaa, jo kauan
aikaa yksin jääneenä menneen ajan edustajana
uusien, toisenlaisten aateliikkeiden keskellä.
Julkaissut m. m.: .,Meister Eckhart der Mystiker"
(1868), „Das Kulturideal und der Krieg"" (1868),
..Prinzip und Zukunft des Völkerreclits" (1871),
„Gegenstand und Behandlungsart der
Büligions-philosophie" (1879), ,,System der
Beclitsphiloso-pliie" (1882), „EntwickIung des religiösen Be
vusstseins der Mensehheit" (1883). [Kaille, „A. L:s
System der Rechtspliilosophie" (1883).] A. C,r.

Lassota, Erich von Steblau (k. 1616),
itävalt. lähettiläs ja matkustaja, lähti 1590
arkkiherttua Maksimilianin asioissa Venäjälle,
nähtävästi sopimaan liitosta Puolaa vastaan, mutta
joutui Narvan luona ruotsalaisten vangiksi ja
kuljetettiin Tukholmaan, jossa kolmatta vuotta
oli kovassa vankeudessa. Onnettomasta
matkastaan hän on kirjoittanut kertomuksen, joka
myöhemmin on painettu ja myöskin antaa tietoja
Suomesta. Sittemmin hän oli itävalt.
sotakomissa-riuksena Ylä-Unkarissa, jossa Bocskayn kapinan
aikana 1604 joutui kapinoitsijain vangiksi.
[..Tagebuch des Erich Lassota von Steblau,
her-ausgeg. von B. Schottin" (1866); Hist. arkisto"
XVI, pöytäk. s. 87.] K. G.

Lasswitz [-Is], K urd (1848-1910), saks.
tiedemies ja kirjailija, harjoitti Breslaussa ja
Berliinissä matematiikan, fysiikan ja filosofian
opintoja, oli v:sta 1876 matematiikan opettajana
Gothassa; julkaisi filosofisia teoksia, niinkuin
,,Geschiclite der Atomistik" (2 os„ 1890) ja
.,G. Th. Fecliner" (1896), sekä kaunokirjallisia
teoksia, m. m. satuja, joissa esittelee uusia
luonnontieteellisiä keksintöjä, esim. ..Seifenblnsen"
(1890). A. Gr.

Lastauskartta, rautatieliikennettä varten tehty
sellainen rautatielinjäin kartta, mistä näkee
erilaatuiset liikennepaikat (asemat, pysäkit ja
laiturit) ja myös. millä puolen tietä ne ja niiden
tavaramakasiinit ovat, mikä vaunujen
lastauksessa on tärkeä tietää.

Lastausmerkki. Aluksen ulkokylkeen
asetusten mukaan asetettu näkyvä merkki, joka
näyttää kuinka syvällä-uivaksi aluksen saa lastata.

Purjelaivan 1. Höyrylaivan 1.

Lii Lloyds Rpgister: i’11 suolatun vesi: IS- troopillinen
kesä: s’ kesä: Jr talvi; W.VA talvi Pohjois-Atlantilla.

Lassar—Lastausmerkki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0341.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free