Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lasten paras tavara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
631
Lastentarha—
Last, not least
632
antoi tukea eräälle suurelle maailmankuululle
yhdistykselle, joka työskentelee lastensuojeluksen
tämän puolen hyväksi. Muutoin rikoslait
sisältävät yleensä rangaistusmääräyksiä lasten
pahoinpitelystä ja heidän viettelemisestään pahaan.
Siveellisesti laiminlyötyjen, huonohoitoisten ja
pahantapaisten lasten suojelemiseksi on useimmissa
kulttuurimaissa laadittu erinäisiä lakeja. Näiden
lakien nojalla voidaan lapsia erottaa kodeista
ja saattaa julkisen kasvatuksen eli
suojeluskasva-tuksen alaisiksi. Esimerkkiä antava tässä
kohden on varsinkin ollut Norjan laki
laiminlyödyistä lapsista (Lov om forsømte born, v:lta
1896) ja Preussin laki suojeluskasvatuksesta
(Ge-setz iiber die Fiirsorgeerziehtnig Minderjähriger,
v:lta 1900).
Lastensuojeluksella rajoitetussa merkityksessä
ymmärretään toisinaan suojelusta lasten
työvoiman väärinkäyttöä vastaan. Muihin
lastensuojeluksen osiin nähden voidaan paljon tehdä ilman
lainsäädännön tukea, mutta lasten turvaamiseksi
heidän työvoimansa vahingollista käyttöä
vastaan vaaditaan ehdottomasti erinäisiä
lakisään-nöksiä. Milteipä kaikki tähänkuuluvat lait ovat
syntyneet kahden viimeisen vuosikymmenen
kuluessa ; niissä säädetään iästä, jota nuorempana
lapsia ei saa käyttää erilajisissa tehdastöissä,
ajasta, jonka kuluessa lasten työ saa jatkua, ja
lasten muunlajisissa töissä käyttämisen ehdoista.
Enimmin yksityiskohtiin menevänä ja tunnettuna
näistä lastensuojeluslaeista ansaitsee
mainitsemista Saksan laki viita 1903, joka koskee
lasten työtä (Reichsgesetz. betreffend Kinderarbeit
in geicerblichen Betriebrn).
Suomessa tekevät erinäiset yhdistykset ja
muutamat kunnat erilaatuista vapaaehtoista
lasten-suojelustvötä. Seuraavissa nykyään voimassa
olevissa laeissa ja asetuksissa on säännöksiä
lastensuojeluksesta: Vaivaishoitoasetuksen 14 §:n 2
kohdassa: Holhouslain 1 §:ssä ja 57 §:n 3 kohdassa;
Rikoslain 3 luvun 1 §:ssä, 20 luvun 7 §:ssä,
25 luvun 2 ja 3 §§:ssä ja 43 luvun 7 ja 8 §§:ssä;
Elinkeinoasetuksen 33 §:ssä sekä
Teollisuus-ammateissa olevain työntekijäin suojelemista
koskevan asetuksen 7-15 §§:ssä. V:sta 1905 alkaen
on olemassa ehdotus Suojeluskasvatuslaiksi,
tarkoitusta varten asetetun komitean laatimana;
eduskunta anoi 1909, että sille annettaisiin esitys
yleistä lastensuojelusta tarkoittaviksi
lakisään-nöksiksi; ja sam. v. eduskunta hyväksyi
„Ase-tuksen työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa
ammateissa", jossa asetuksessa erinäisiä pykäliä
on omistettu lasten työlle, vrt. Suojelu
skas-vatus. A. v. B.
Lastentarha, alkukoulu lapsille, jotka eivät
vielä ole varsinaisessa kouluiässä. Lastentarhain
tarkoituksena on pääasiallisesti leikin (ks. t.)
avulla luonnonmukaisesti ja monipuolisesti
kehittää lasten kykyjä. Ohjelmaan kuuluvat
pienokaisille sovitetut keskustelut, leikit ja laulut sekä
lukuisat työt ja askareet. Alkujaan l:aa
ajateltiin puutarhan yhteydessä (siitä nimi).
Ensimäi-sen l:n perusti 1837 Fr. Fröbel (ks. t.). L:in
hyödystä on eri mieliä. Fröbel ja hänen
kannattajansa pitävät niitä normaalisina laitoksina
ja täydellisen kasvatusjärjestelmän
välttämättömänä osana, kun taas vastustajien mielestä lapsi
aina 6-7 ikävuoteensa saakka kuuluu kodille ja
l:t ovat siis vain korvaamassa hyvien kotien
puutetta. L:illa on tärkeä sosiaalinen tehtävä
eritoten työväen asumissa kaupunginosissa.
Opettajattarien valmistusta varten on olemassa
erikoisia lastentarhaseminaareja. — Suomessakin on
tätä nykyä joukko 1:ja, yksityisiä ja kunnallisia
„kansanlastentarhoja". Niitä on etupäässä
kaupungeissa, mutta viime vuosina on jokunen
perustettu maaseudullekin. Kaupungeissa toimivat
l:t ovat kijntien kannattamia. Lukuvuonna
1908-09 oli Helsingissä 14 kansanlastentarhaa, joissa
oli 53 opettajatarta sekä 1,552 oppilasta. Kunnan
avustus näille laitoksille teki yhteensä 130,000
mk. [Fr. Fröbel, „Gesammelte pädagogisciie
Sehriften" (1869-74), B. von Marenholtz-Bülow,
.JDie Arbeit und die neue Erziehung nach
Frö-bels Methode" (1886).] O. M-e.
Lastentaudit ovat tauteja, joihin tavallisesti
sairastuvat ainoastaan lapset. Sellaisia
mainittakoon: tuhka-, tuli- ja vesirokko, kurkkumätä,
hinkuyskä, riisi ja risatauti.
Lastentautioppi 1. pediatriikka on se
lääketieteen osa, joka käsittelee lastentauteja.
Lastentyö ks. Nuoret työntekijät.
Lastialus, isonlainen alus, joka on aiottu
käytettäväksi yksinomaan tavaran kuljettamiseen.
Lastihöyry ks. Lastialus.
Lastikirja on luettelo, johon kaikki laivaan
lastatut tahi laivasta puretut tavarat merkitään.
Lastikirjaa pitää tav. laivan perämies. Siihen
perustuvat lastikuitti ja Konnossementti. A. Ch.
Lastikuitti on laivan päällikön tahi
perämiehen antama kirjallinen tunnusfns siitä, että
määrä tavaroita on vastaanotettu laivaan
lastattavaksi. Lastikuitti. jota voidaan käyttää
todistuskappaleena päällikköä vastaan, op. aikanaan
vaihdettava konnossementtiin. A. Ch.
Lastilinja, se aluksen ulkopinnalla
vaakatasossa oleva viiva, jonka vedenpinta muodostaa,
kun alus on täydessä lastissa ja samalla
meri-kuntoinen. F. W. L.
Lastinilmoituskirja ks. Manifestikirja.
Lastinki (ruots. lasting), ennen tunnettu myös
nimellä kalmanki, on pomsi- tai
toimikassidok-sinen tiheäksi kudottu kampalankakangas.
Väriltään se on useimmiten tumma tai musta ja
sitä käytetään huonekalukankaiksi, naisten
kenkiin, liiveihin, kaulanauhoiksi y. m. Myöskin
puuvillaloimeen kudotaan nykyään huokeampia
lajeja. L. nimeä käytetään myös joskus tummista
puuvillamoleskiineista. E. J. S.
Lastman, Pieter Pietersz (1583-1633).
lioll. taidemaalari, työskenteli Amsterdamissa.
Oleskellessaan n. 1604-07 Italiassa L. sai
vaikutusta A. Elsheimerin valaistuksen esittämisestä
ja sommittelutavasta sekä myöskin Caravaggion
naturalismista. Hänen pienikokoiset,
suoritukseltaan verrattain kömpelöt maalauksensa
käsittelevät raamatullisia ja antiikkis-mytologisia aiheita,
esim. „David temppelissä" ja „Odysseus ja
Nau-sikaa" (Braunschweigin museossa). L:n maine
perustuu ensi sijassa siihen, että hänen
oppilaidensa joukkoon kuului Bembrandt, jonka hän
tutustutti Elsheimerin maalaussuuntaan. [K. Freise.
„Pieter L." (1911).] E. R-r.
Last. not least [läst not listj (engl.),
„vii-meksi, mutta ei huonoimpana", sananpartena
käytetty lause, joka esiintyy Shakespearen
näytelmässä „Julius Cæsar" (ITIi) ja ..Kuningas
Learissa" (Ii).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
