- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
633-634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lastu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Lastu—Lateraali

634

Lastu. Tälle saualle Juhani Aho on
vakaannuttanut meillä erikoisen kirjallisen merkityksen.
Sillä tarkoitetaan lyhyttä, etupäässä
tunnelmallista novellia, jonka kirjailija tekaisee
suurempien töittensä lomassa ja joka ei semmoisena
ehdottomasti vaadi aiheen tyhjentävää kehittelyä
eikä varmaa rakennetta. V. T.

Lastukosken kanava Syvärin ja Vuotjärven
välillä Nilsiän pitäjässä (n. 12 km kirkolta itään).
Sulku rakennettu osittain kalliolle, osittain
betoni-perustalle; sen pituus 37,85 m, leveys 7,5 m,
kynnyksen korkeus 0,78, veden syvyys matalanveden
aikaan 1,65 m; Syvärin pinta 0,8-1,5 m ylemp.
Vuotjärven pintaa. Rakennustyöt alettiin 1904 ja
saatiin pääasiallisesti loppuun 1907;
rakennuskustannukset tekivät silloin 310,570 mk. Kanavan
kautta kulki 1910 693 alusta; tulot sam. v. 709
mk., menot 2,082 mk. L. II-nen.

Lastuvilla on ohuita ja kapeita, höyläämällä
saatuja puulastuja, joita käytetään pakkaukseen,
huonekalujen ja patjojen täyttämiseen y. m.
Raaka-aineena käytetään haapapuuta tai muita
keveitä lehtipuulajeja. Höyläys tapahtuu puun
ollessa kosteana siten, että höylä uurtaa ensin
syvempiä vakoja, joiden välit terä leikkaa
lastuiksi. Lastut kuivataan, joskus vielä värjätään
ja puristetaan pakkoihin. E. J. 8.

Lasuuri, maalausten siveleminen sellaisilla
maaliväreillä, joiden läpi maalattava pinta
kuultaa näkyviin. Tällaisia maalivärejä ovat
indigo-karmiini, berliininsini, kurkkuina, orleaani,
ultramariini, kivihiilitervavärit y. m. vrt. L a s e
e-r a t a. V. V.

Lasuurikivi (L a p i s 1 a z u 1 i, 1 a t s
u-riitti), komean-sinivärinen sodaliitiu (ks. t.)
sukuinen kivennäinen, kokoomukseltaan
natrium-aluminiumsilikaatti yhtyneenä natriumsulfidiin
[Na4(Al.NaS,)Al2(Si04)3], jonka yhdistyksen ohella
vielä on haüynin ja sodaliitin aineksia
isomorfi-sina seoksina. L:eä tavataan kalkkikiven keralla,
ja siihen on aina kasvettunut pieniä
pvriitti-rakeita, josta syystä vanhalla ajalla verrattiin
tätä sinistä keltapilkkuista ainetta
tähtitaivaaseen ja pidettiin jalokivenä. Vieläkin käytetään
sitä koristuksina ja osana kivimosaiikeissa.
Jauhettu 1. on ultramariinin nimellä tunnettu
paljon käytetty maaliväri. Nykyään
valmistetaan samaa ainetta keinotekoisesti, ja kun sitä
tällä tavalla saadaan yhtä kauniina ja paljon
huokeammalla kuin luonnollista ultramariinia, on
viimemainittu kokonaan jäänyt käytännöstä. L:eä
tavataan Baikal-järvellä, Tibetissä, Persiassa,
Kiinassa ja Argentiinassa. P. E.

Låszlö [läslöj, Unkarin kuninkaita, ks.
Ladislaus.

Låszlö [läslö], Fiilöp (s. 1869), unk.
taidemaalari, opiskeli Budapestissä Lotzin,
Miinclie-nissä Liezenmayerin ja Pariisissa Lefebvren
johdolla; tullut tunnetuksi etupäässä etevänä
muotokuvamaalaajana (paavi Leo XIII,
kardinaali Rampolla, ruhtinas Hohenlohe, Erzsébet
kuningatar, taiteilijat Joachim, Kubelik, Alice
Barbi y. m.).

Lata, peltoviljelyksen työase, käytetään
varsinkin kovalla savimaalla etupäässä keväisin
kyntöviilujen ja kovien kokkareitten
musertamiseen ja maan tasoittamiseen, minkä jälkeen muilla
aseilla voidaan työskennellä paremmin. L. on
rakenteeltaan joko s i 1 e ä 1 a t a, rakennettu taval-

lisesti kahdesta lankusta, joitten alareunat ovat
usein rautalistoilla kiskoitetut, taikka
piikki-1 a t a, jossa takimainen lankku on varustettu
äes-piikeillä suuremman muokkauksen
aikaansaamiseksi. I. A. 8-11.

Latania, viuhkapalmusuku Maskareeneilla ja
Itä-Afrikan saarilla. Bourbonin ja Mauritiuksen
L. Commersonii ansareissa viljelty.

Lataus, ruutipanoksen ja heittokappaleen
asettaminen ampuma-aseeseen, niin että se on
valmis laukaistavaksi. Hakapyssyjen tultua
käytäntöön 1400-luvulla 1. suoritettiin piipunsuusta
käsin siten, että ruuti ja kuula latauspuikolla
työnnettiin piipunputkeen. Kun
sattumistarkkuu-den ja ampumamatkan lisäämiseksi piiput
varustettiin rihloilla, jolloin piipunreiän puhdistus
tuli vaikeammaksi ja ampumanopeus väheni, tuli
pyrkimykseksi laukaisunopeuden lisääminen.
Napoleon I koetti jo edistää takaaladattavien
pyssyjen käytäntöön saattamista antamalla 10,000
frangin palkinnon pyssyseppä Pauly’lle tämän
keksimästä takaaladattavasta kivääristä, joka ensi
kerran ladattiin yksikköpatruunoilla
(1808). Saks. Lrevseä pidetään kuitenkin
takaaladattavan kiväärin ensimäisenä rakentajana
(n. s. sytytysnastakivääri, 1836). Lataus, johon
1800-luvun alkupuolelta olevien sotilassääntöjen
mukaan tarvittiin n. 20 otetta, suoritettiin nyt
kolmella otteella: 1) sulkukappaleen avaaminen,
jolloin ammuttu patruuna samalla ponnahti ulos,

2) patruunan asettaminen patruunakammioon ja

3) sulkukappaleen sulkeminen, jonka jälkeen
kivääri oli latingissa (esim. Berdan-kivääri). Kaikki
nämä otteet tehtiin oikealla kädellä tarvitsematta
muuttaa kiväärin asentoa. Makasiinikiväärien
tultua viime vuosikymmenien kuluessa
käytäntöön on lataus- ja laukaisuuopeus yhä
lisääntynyt. Patruunat (tavallisesti 5) ovat suljetut
nietallinauhaan, jonka avulla ne yhdellä kertaa
työnnetään kiväärin patruunalaatikkoon. Kun
sulkukappale suljetaan, siirtyy samalla ylin
patruuna patruunakammioon. Kun sulkukappale
laukauksen jälkeen avataan, ponnahtaa ammuttu
patruuna pois ja seuraava patruuna joutuu
patruunakammioon j. n. e. (esim. Mauser-kiväärissä).

M. v. n.

La Tène [lat&n], tärkeä esihistoriallinen
löytöpaikka Sveitsissä. Paikalla on ollut paalukvlä
esiroomal. rautakauden loppujaksolla, n. v. 300-50
e. Kr. Paalukylä on kuitenkin ollut
toisenluon-toinen kuin kivi- ja pronssikauden paalukylät,
ja La Tènen paaluasutus on muodostanut
kelttiläisen tulli- tai raja-aseman. Täällä tavatut
löydöt ovat aseita, tvökapineita, koristuksia,
taloustavaroita ja rahoja. — Löytöpaikan mukaan
nimitetään koko aikakauden sivistystä La
Tène-kulttuuriksi. Siitä ks. Esihistorialliset
ajanjaksot II, palstat 818-19. A. M. T.

Latenssistadiumi (ks. Latentti ja S
tali i u m i) on tila, jossa tarttuva tauti on
inku-batsioniaikana. Toiset hyvin vitkalleen kulkevat,
ja muutamat muutkin taudit voivat joskus olla
pitkät ajat ikäänkuin kokonaan parantuneina
puhjetakseen taasen sopivassa tilaisuudessa
uudelleen. Tätä näennäistä parantumistilaa sanotaan
niinikään l:ksi.

Latentti (lat. latens < latCre = olla piilossa),
piilevä.

Lateraali (lat. latus, gen. lateris = sivu, syrjä).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0345.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free