- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
643-644

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Latinankielinen l. latinalainen kirjallisuus - Latinismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

643

Lätin ismi—Latium

644

kirjoja julkaisivat Jacobus de Voragine
(1200-luvulla, „Legenda aurea"), Cfesarius
Heisterbachi-lainen (,,Dialogus miraculorum et visionum"),
Petrus Alplionsi (s. 1062, „Disciplina
clerica-lis"). Historiankirjoittajista mainittakoon
tärkeimpinä Adam Bremeniläinen (ks. t.), Otto
Frei-singiläinen, Saxo Grammaticus, Helmo]d
(„Chro-nica slavorum"). Mitä runouteen tulee, olivat
hengellisten runoelmain tekijät yhä vielä
etualalla, niink. Petrus Damiani (k. 1072),
Bernhard Clairvauxlainen. Thomas Celanolainen (k.
n. 1250. .,Dies iræ"), Bonaventura, .Tacobus de
Benedictis (k. 1306, „Stabat mater"), Albertus
Magnus („Ave præclara maris stella"), Thomas
Kempiläinen) y. m. m. Lyyrillisistä ja
eepillisistä runoelmista on mainittava „Carmina
bu-rana" ja Walther de Chätillonin sepittämä
„Ale-xandreis" (1171-78).

Pohjoismaissa lat. kirjallisuutta ilmestyi
verrattain myöhään kristinuskon levittyä. Ensi
aluksi kirjalliset tuotteet tarkoittivat yksinomaan
kirkon tarvetta (missalia, manualia, brevaria).
Myöhemmistä kirjoittajista ovat tärkeimmät
Petrus de Dacia (k. 1288, „Vita Christinæ
Stumbe-lensis"), Pyhä Birgitta (ks. t. ..Bevelationes").
Skaran piispa Brynjulf Algotinpoika,
Linköpingin piispa Niilo Hermaninpoika (Nicolaus
Hermanni, ..Bosa rorans bonitatem").

14:nneltä vuosis. alkaa Italiassa muinaisen
klassillisen kulttuurin jälleenelpyminen, renesanssi,
jonka ensimäiset edustajat olivat Dante Alighieri,
Francesco Petrarca ja Giovanni Boccaccio (ks. n.).
Näitten jälkeen humanistit, joista mainittakoon
vain Poggio Bracciolini, Marsilio Ficino, Flavio
Biondo, Lorenzo Valla. Angelo Poliziano,
Pompo-nio Leto. Francesco Filelfo (ks. Italian kieli
ja kirjallisuus), sanoin ja teoksin
työskentelivät uuden henkisen suunnan palveluksessa.
Mutta juuri humanismin kautta latina, kuten on
huomautettu, todellakin tuli kuolleeksi kieleksi,
ji lat. kirjallisuus muuttui sen mukaan
toisenlaiseksi ja sai kansojen sivistyselämässä toisen
merkityksen kuin ennen. [Wattenbach, Diimmler,
Ebert, ,,Allgemeine Geschiclite der Litteratur des
Mittelalters im Abendlande" (2:nen pain. 1889) ;
Wattenbach, ,.Deutsehlands Geschichtsquellen"
(7:s pain. 1904); Grober, „Grundriss der
roma-nischen Plnlologie" (2:n pain. 1904-06); E.
Norden. „Die antike Kunstprosa" (2:n pain. 1909);
M. Manitius, „Geschichte der lat. Litteratur des
Mittelalters" (v. Miiller. ..Handbuch der klass.
Al-tertumswissenschaft" IX 2 1911): G. E.
Klemming, „Latinska sånger" (1884-87).] vrt.
Latinan kieli. B o o m a n kirjallisuus.

ITT. Uuslatinalainen kirjallisuus
(ks. t.). K. J. II.

Latinismi, latinan kielelle ominainen sana tai
sanontatapa, joka esiintyy tarpeettomasti
kä.^tet-tj nä jossakin muussa kielessä. — Latinisti,
latinantuntija, -tutkija. — Latiniteetti,
latinalainen tyyli.

Latinki (ruots. laddnivg, < ladda - ladata).
1 Ammuntalatinki, ruutipanos, joka
tarvitaan lieittokappaleen singahuttamiseksi
am-puma-aseesta; räjähdyspanoksen ja
lieittokappaleen yhteisnimitys. — 2. B ä j ä h d y s 1 a t i n k i.
se räjähdysainemäärä, joka mahtuu räjähtävään
hfcittokappaleeseen. miinaan y. m. s. —
Ampuma-l.u suuruus on riippuvainen lieittokappaleen (kuu-

lan) painosta sekä aseen ja ruudin laadusta
Aluksi tuliaseet ladattiin löysällä ruudilla. 1500
luvulla tulivat käytäntöön n. s. kartuusit.
s. o. pahvikotelot, joihin ruuti suljettiin. Jo
Kustaa II Aadolf otti käytäntöön jonkunlaisia
nahasta tai pergamentista valmistettuja hylsyjä,
joissa ruutikartuusi ja heittokappale samalla kei
taa asetettiin ampumareikään. Takaaladattavan
kiväärin mukana 1800-luvun alussa otettiin käy
täntöön yksikköpatruuna. Aluksi
käytettiin pahvisia hylsyjä; nykyään ovat metalliset
patruunat (ks. t.) sotaväessä yleisesti käytän
nössä. — Räjähdvslatinkina käytettiin ennen
mustaa ruutia. Nykyään käytetään erilaisia rä
jähdysaineita. Bäjähdvsprojektiilin latinki on
tavallisesti ii. 10-20% lieittokappaleen painosta.

M. v. 77.

Latitudi (lat. lätitü’do), leveys. — 1.
Maantiet. 1. on se kulma, jonka luotiviiva maanpin
nalla olevalta
paikalta muodostaa
ekvaattorin tasoa
vastaan, kuvassa
siis kulma Clii).
Maantiet. 1. on siis
yhtä suuri kuin
paikan
napakorkeus = kulma FCE.
— 2. Paikan g e
o-s e n t r i n e n 1. on
se kulma (CABJ,
jonka tästä
paikasta maan
keskipisteeseen vedetty
säde muodostaa

päiväntasaajan tason kanssa. Jos maa olisi tark
kaan pallonmuotoinen, olisivat maantiet, ja
geo-sentrinen 1. yhtäsuuret, maa kun on ellipsoidi
on geosentrinen !. — paitsi ekvaattorilla ja
navoilla — pienempi kuin maantiet. 1. Helsingissä
on erotus 10’9". — 3. Tähtitieteessä 1. on tähden
kulmaetäisyvs ekliptikasta, mitattu isoympyrää
myöten. Ekliptikassa olevan auringon 1. on
siis = 0.

Maantiet, ja geosentrinen 1. on joko pohjoi
nen tai eteläinen, riippuen siitä, onko paikk.»
pohjois- tai eteläpuolella päiväntasaajaa, tähtit. 1.
on pohjoinen, jos tähti on sillä puolen ekliptikaa,
missä pohjoisnapakin on. muuten eteläinen.

II. H.

Latitudinaarit, vapaamielinen kirkollinen

suunta Englannissa, joka pyrki aikaansaamaan
sovintoa maan eri kirkollisten ryhmien
välillä-Suunta sai alkunsa 17:iinen vuosis. uskonnolli
sissa taisteluissa ja oli jumaluusoppiin nähden
jotakuinkin arminiolaisten kannalla. Aset
tuessaan yhteyteen ajan hengen ja filosofian
kanssa 1. saivat usein kuulla syytöksiä indiffe
rentismistä ja vapaa-ajattelusta. Suunnan ensi
mäisiä johtomiehiä olivat: William C li i 11 i n g
worth (1602-44), filosofi Balpli Cudworth
(1617-88) ja Henry More (1614-87). Nykyajan
kirkollisista suunnista 1. ovat lähinnä ,.väljä
kirkollisia" (broad churcli), ks. Anglikaani
nen kirkko. E. K-a.

Latium (lat.), muin linen maakunta Italian
keskiosassa Tyrrhenian-meren puolella Tiber- ja
Liris- (nyk. Garigliano) jokien välissä. Maaperä
oli enimmäkseen vulkaanista tasankomaata sekik

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0350.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free