Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lato ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
645
Lato—Latomakone
yleensä viljelyksen alaista. Aikaisin L:ssa
mainitaan usein kaupunkivaltioita, joitten johtajana
muka oli Alba Longa (ks. t.). Sittemmin L:n
asukkaat latinalaiset — ynnä æquit, hernikit i-.:
volskit (ks. n.)—kauan oltuaan liitossa Rooman
kanssa lopulta täydellisesti joutuivat Rooman
valtaan 338 e. Kr. Heillä oli edelleen
huomattava asema it. liittolaisten keskuudessa erityisine
oikeuksineen (Ius Latii). Kaupungit sijaitsivat
tav. korkeammilla paikoilla. Tärkeimmät olivat
Rooma ja sen satamakaupunki Ostia, Tibur (nyk.
Tivoli), Tusculum (hävitetty, Frascati’n
läheisyydessä), Præneste (nyk. Palestrina), Lanuvium,
Yelitræ (nyk. Velletri), Antium (nyk. Anzio),
Anxur 1. myöh. Tarracina (nyk. Terracina).
[J. Jung, „Grundriss der Geographie von
Ita-lien" (1897) ; H. Nissen, „Italisehe Landeskunde"
I, II (1883. 1902).] vrt. Italia, Rooma.
k. j. n.
Lato, viljan tahi heinän, myöskin
kuivikesammalen säilyttämiseksi tehty rakennus. L:t ovat
eri osissa Suomea ja eri kehitysoloissa muodolleen
ja suuruudelleen hyvin erilaisia. Metsä- tai
suoniityn 1. on tavallisesti pieni, parisylinen (vetää
300-600 kg heiniä) ; ovena aukko, jonka kautta
l:n ääreen kannettu heinä työnnetään tai
hango-taan sisään (vrt. Heinä). Uudenaikaiset
pelto-I :t ovat isoja, tavallisesti laudoitettuja
ristikko-rakennuksia, parihevosilla läpiajettavia, vetäen
10-, 20- jopa 50,000 kg heiniä ja enemmänkin.
s. ameriikkalaisissa isoissa Lissa on ladon
ulkopuolella kohenevat noususillat ja ylhäällä
ladon sisällä lujilla telineillä vetosillat, joilta
kuorman sisällys pudotetaan alas, tahi käytetään l:n
täyttämiseen konevoimaa, harjan alla,
pituussuuntaan kulkevine paternoster-laitoksineen.
U. Ii.
Latoja ks. K irjapainotaito.
Latokartano (ruots. N ä s e g A r d, muinoin
myös Bjärnå gård), Perniön pitäjässä
Perniön-joen varrella lähellä Tenholan rajaa, käsittää
nykyään kaksi ratsuvelvollista säteriä sekä
sitäpaitsi joukon taloja Perniössä, Tenholassa ja
Fin-hyssä, kaikkiaan 14 taloa, yhteensä 10 5/s
manttaalia, 4,444 ha. Saha ja iso mylly.
Lähdevesi-johto. Os. Perniön as. (14 km). Hakkalan
laivalaiturilta 8 km. — 1500-luvulla tila oli kuninkaan
latokartano ja pysyi kruunun hallussa vuoteen
1624 saakka. M. m. Juhana herttua oleskeli siellä
pari kertaa. Sen jälkeen olivat sen haltijoina
majuri Johan Gvldenär (1624-28, 1636-42),
Brita de la Gardie (1628-36), Kaarle Kustaa
Wrangel ja hänen perillisensä (1642-86),
Bernhard Otto v. Liewen, J. A. Clodt von Jürgensburg,
Kustaa Otto Creutz, Bernhard Willi. von Liewen
(v:een 1727), Liperin Klaus Fleming (1727-42),
Olof Muncktell ja hänen perillisensä (1742-93),
Matts Augustin ja hänen perillisensä
(1793-1830), tehtaanpatruuna Karl Johan Sallinen,
vuorineuvos Johan von Julin ja, v:sta 1866, hänen
tyttärensä Sigrid Björkenheim. — Puinen
päärakennus on 1800-luvun alulta, myöhemmin
uusittu. Kaksi siipirakennusta taitekattoineen on
rakennettu vuosina 1790 ja 1792. — Kartanon
maalle rakennettiin 1732 Kuuston rautatehdas,
joka sittemmin sai nimen Näsen tehdas ja
lakkautettiin. [Carl G. Björkenheim, ,.Näse gård i
Bjärnå."] A. Es.
Latokartano (ruots. ladugård), sama kuin
karjatalo; on joko kuninkaan
karja-talo (ks. Kuninkaankartano) tah i
rälssikarjatalo (ks. t.).
Latomahaka ks. Kirjapainotaito.
Latomakone, kone, joka suorittaa latomistvön
tehden sen käsinladontaa monin verroin
nopeammaksi. Ensimäiset l:t olivat koneita, jotka
työskentelivät valmiilla irtonaisilla kirjasimilla eikä
niillä ole käytännössä ollut sanottavaa
merkitystä. Nykyajan oivalliset l:t voidaan jakaa
kahteen ryhmään: sellaisiin jotka latovat ja valavat
kiinteitä kirjasinrivejä, rivinvalukoneet.
ja sellaisiin, joilla ladotaan ja valetaan irralli
sia kirjasimia.
Ensimäisen ryhmän koneista on huomattavin
saks. Ottoina r Mergenthalerin
Cincinnatissa keksimä linotype (kuva 1). Koneen
yläosassa on matriisimakasiini, josta irralliset
matriisit koskettimistoa näppäilemällä soljuvat
alas koneen „latomahakaan" muodostaen siihen
rivin. Kun matriisirivi on valmis, kuljettaa kone
itsetoimivasti sen koneen yhteydessä olevasta
su-latuskattilasta johtuvan aukon °.teen, josta sulaa
metallia puristuu matriisiriviä vastaan, ja näin
valautuu kiinteä painorivi. Yalinkaavana olleet
matriisit erikoinen vipu- ja ruuvilaite palauttaa
takaisin matriisimakasiiniin. Kutakin kirjasinta
vastaava matriisilevy on toisesta päästä varus
tettu erikoisella hammastuksella, joten matriisit
putoavat kukin vastaavaan kanavaansa ollakseen
taas valmiit ladottaviksi. Kiinteään riviin ei
voi tehdä mitään korjauksia, pienimmänkin la
tomavirheen takia se on uudestaan ladottava ja
valettava. Koneen käyttövoiman antaa
sähkömoottori.
Muita tämän ryhmän koneita ovat typografi
ja m o n o 1 i n e. Typografissa (kuva 2) on
koskettimisto kuten edellisessä, mutta matriisit
ovat siinä tankoja, jotka ovat silmukasta kiinni
metallilangassa. Tätä lankaa myöten ne
ladottaessa soljuvat omalla painollaan pysähtyou
siihen vastukseen, jota vasten matriisirivi
tasai-j sesti asettautuu. Valamineu tapahtuu
vipulait-teiden avulla. Kallistamalla koneen yläosaa
saa-’ daan matriisitangot juoksemaan lankojaan
myöten odotusasentoonsa.
Monoline eroaa edellisestä lähinnä siinä,
että matriisikappaleita on vain 8 lajia. Kussakin
niistä on 12 kirjaimen syvennvskuva (matriisi).
Monoline-koneita ei enää valmisteta.
Toisen ryhmän koneista on tärkein T. L a n s t
o-nin keksimä monotype (kuva 3). Siihen
kuuluu kaksi eri konetta, toinen „latomista" toinen
valamista varten. Edellisessä, joka muistuttaa
kirjoituskonetta ja käy puristetun ilman
voimalla. lyödään koskettimiston avulla
käsikirjoituksen määräämässä järjestyksessä reikiä
rullalta toiselle juoksevaan paperikaistaleeseen.
Tämä siirretään sitten valinkoneeseen. jossa se.
samoin liikkuen, panee toimimaan puristetun il
man käyttämän herkän ja erittäin mouimutkai
sen vipujärjestelmän paperikaistaleessa olevien
reikien määräämällä tavalla. Kirjasinten
sy-vennyskuvat (matriisit) ovat kaikki samassa
niat-riisikehyksessä, jonka liikunnan yllämainittu
vipu-järjestelmä ohjaa niin, että kulloinkin valettavan
kirjasimen syvennvskuva joutuu valinsuuti koh
dalle. Valetut kirjasimet latoutuvat
itsetoimivani vipujen avulla valmiisiin riveihin. Monotv
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
