- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
649-650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Latomo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

649

Latomo—Lattia

pen valinkonetta voidaan tietenkin käyttää myös
kirjasinten valamiseen yleensä. Valinkoneen
käyttövoima saadaan sähkömoottorista.

Ihmeteltävä rakenteeltaan on Méray’n ja
Ro-zärin keksimä elektrotypografi. Sen
käyttövoimana on sähkö. Koskettimiston avulla
paperikaistaan lyödään neliskulmaisia reikiä,
mutta samalla kone kirjoittaa konekirjoituksen
kirjaimilla sen, mitä lyöty reikäjärjestelmä
edustaa. Näin „latoja" voi huomata tekemänsä
virheet ja käyttämällä sakseja ja paikkaamista
lyödä reiät uudestaan. Lävistetty paperikaistale
voi suorastaan juosta valinkoneeseen, jonka
toiminnan määrää sähkövirran katkeaminen ja
sulkeutuminen. Tämä kone on kuitenkin
toistaiseksi nerokas suunnitelma, jolla ei vielä ole
merkitystä käytännössä.

Käsinlatojan lasketaan tunnissa latovan 1,500
kirjasinta; nykyinen voimassa oleva tariffimme
määrää eri koneille seuraavat työsaavutukset:

liuotype 6,500 kirjasinta tunnissa,
monotvpe 7.000 „ „

monoline 4.500 „ „

typografi 4.500 ,. „

/.. n.

Latomo ks. Kirjapainotaito.

Latona [läto’-J, roomalaisten kreikkalaisilta
omaksuman Leto-jumalattaren latinalainen nimi.

Latopääskynen ks. Pääskyset.

La Tour [latiVr], Maurice Quentin de
(1704-88), ransk. taidemaalari. Työskenteli vista
1727 muotokuvaajana Pariisissa, tuli Ranskan
maalausakatemian jäseneksi 1746 ja
hovimaalariksi 1750. Aikaisin L. siirtyi öljyvärien
käyttämisestä rokoko-ajan erityisesti suosimaan
pas-tellimaalaukseen, jonka tekniikan hienoudet hän
täydellisesti omisti. L:n näköisyydestään kiitetyt
muotokuvat esittävät niin sattuvan terävästi ja
pirteästi tämän „ihomaali- ja puuderikauden"
luonnetta, että taiteilija on luettava 1700-luvun
parhaimpien maalarien joukkoon. Hänen
kuvat-t.avikseen tulivatkin miltei kaikki silloiset
Ranskan kuuluisuudet: M:me de Pompadour (1755.
Louvressa oleva pääteos), Ludvik XV, Maria
Leszczynska, Diderot. d’Alembert. Voltaire. J.-J.
Rousseau, Mari vaux. Crébillon, Rameau y. m.
Loppuikänsä tämä luonteeltaan omituinen
taiteilija vietti synnyinkaupungissaan
Saint-Quen-tin’issä, jossa hän anteliaasti käytti ansaitse
inansa suuren omaisuuden m. m. taiteellisiin
tarkoituksiin. Hänen pastellejaan. jotka vieläkin
ovat harvinaisen hyvin säilyttäneet väriloistonsa
ja eloisuutensa, on lukuisimmin S :t-Quentin’in
museossa sekä Louvressa ja Dresdenissä.
[Elämä-kert. kirj. Desmaze (1874), Goncourt („L’art du
XVIII, siècle"). Champfleury (,.Artistes célèbres",
1886), Tourneux, ,.L., biographie critique" (1904).
Kuvateoksia julk. Patoux (..LVuvre de M.
Quentin de L. au musée de St.-Quentin", 1882) ja
I,apauze (1905).] E. R-r.

Latreille [latre’i]. Pierre A n d r é
(1762-1833), ransk. eläintieteilijä, tuli papiksi 1786.
professoriksi Pariisiin 1829. Tutkinut etupäässä
niveljalkaisia, ennen muita hyönteisiä. Tunnetuin
teos: ,.Familles naturelles du règne animal"
(1825). Muista mainittakoon ..Cours
d’entomo-logie" (1831-33). Sitäpaitsi kirjoittanut
matelijoista. salamantereista, apinoista y. m. [r. S-s.

Latriini (lälrVna. < lavä’re = pestä), makki.

Latsaronit (it. lazzaroni < Lazarus, köyhä
mies Luukk. 16,„ seur.), Napoli’n köyhin
kansanluokka. — V. 1647 1. Masaniellon johdolla nostivat
kapinan espanjalaisten herruutta vastaan: 1799
hallitus yllytti heidät vapaamielisten kimppuun.
Heidän siveellistä ja taloudellista tilaansa on
uudempana aikana koetettu parantaa. E. E. h.

Latsarus ks. L a s a r u s.

Latsuliitti, kauniin sininen, monokliinisina
pyramideina kiteytyvä, useimmiten kiteisinä
ra-keina esiintyvä kivennäinen, kokoomukseltaan
emäksinen magnesium- (ferro-) aluminiumfosfaatti
(Mg,Fe) (A10H).(P04)1. Tätä jokseenkin harvi
naista ainetta tavataan satunnaisena aineksena
eräissä kiteisissä liuskeissa, varsinkin kvartsii
teissä. P. E.

Lattia I. p e r m a n t o. rakennustaiteessa liuoiir
tilan vaakasuora ja sileäpintaiseksi tasoitettu
rajoitus alaspäin ; vaakasuorasta poikkeuksen tekee
teatterien katsomon näyttämöä kohti, näyttämön
katsomoon päin kallistuva 1. Alkuperäisimpänä
l:na on pidettävä itse maaperää, jolla rakennus
seisoo, sullottua maata tai savea ; tällaisia 1: ita ou
ammoisista ajoista ollut käytännössä ja vieläkin
niitä tapaa etelässä, esim. Italian maaseudulla
yksinkertaisissa talonpoikaistaloissa ja osterioissa.
— meillä vanhoissa riihissä. Kehittyneemmissä
oloissa ei puhtaanapitoon nähden ja
terveydelliseltä kannalta tällainen 1. kumminkaan enää
vastaa tarkoitustaan, vaan on sen pinta
asianomaisella tavalla suojattava, jolloin peitteenä voi olla:
puu, kivi, keinotekoiset laatat ja kovettuvat 1.
pinnalle valetut massat. — Puurikkaissa seu
duissa, etelämpänä kestävästä tammesta,
pohjoisempana hongasta ja kuusesta suorastaan
niskoille tai, äänenpitäväisyyttä ja lämpöä silmällä
pitäen, niskojen päällisille korokkeille laskettu
1 a n k k u-1. on luonnollisin ja huokein 1.-peite,
joskohtakin puhtaanapitoa alituista hoitoa kysy
vissä honka- ja kuusi-l:issa vaikeuttavatkin rako
muodostus ja puuaineen lövhyys. Neliömäisistä
tammifaneerilaatoista kuoseihin lasketuissa p a
r-k e t t i-I :i s s a edellämainitut haitat tosin
supistuvat miltei huomaamattomiksi, laattalaskos kun
vahalla kiillotettuna muodostaa melkeinpä
ihanteellisen, kestävän ja tiiviin 1.-peitteen, joka ei
pesua kaipaa, mutta kalleutensa vuoksi se ei
kumminkaan meillä ole päässyt yhtä yleiseen kä_\
täntöön kuin muualla, missä tammea on
runsaammin saatavissa, esim. Venäjällä.
Höylää-mättömälle lankkualustalle tahi betonille,
välittävää huopakerrosta käyttäen laskettu lino
1 e n m i-matto (ks. t.), etenkin asuinrakennuk
sissa, kouluissa, virastoissa, alkaa yhä enemmän
syrjäyttää lankku-l:t ollen samalla sekä
ääntä-eristävä että vedenpitävä, saumoja tuskin ensin
kään näkyy ja kuoseihin ja väreihin nähden
(kalliimmissa matoissa läpivär jättyjä) on paljon
mahdollisuuksia tarjolla. - Kalleudestaan
huolimatta on suurempia k i v i 1 a a k o j a. graniitista,
marmorista, kalkkikivestä aina ja kaikkialla
suosittu kestävyytensä vuoksi
monumentaalirakennusten salien ja eteisten 1.-peitteenä. Sellaisia
olivat yleensä meidänkin keskiaikaisten kirkko
jemme permannot, mutta vielä Engelin aikaisten
julkisten rakennusten, vestibylien ja käytävien
l:t ja porrastasot ovat lasketut Suomenlahden
takaisesta kalkkikivestä. Nykyaikaan kiviper-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0353.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free