- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
651-652

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Latomo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

651

Lattiasieni—Latvamitta

652

rnannot meillä kuuluvat harvinaisuuksiin, samoin
tiilipermannot, joita kyllä vielä on muualla,
esim. Hollannissa, kovaksi poltetuista tiilistä
(klinker) laskettuina. — Muhamettilaisesta
maailmasta Eurooppaan siirtyivät Espanjan yli
maurilaisilta mynstereihin poltetusta savesta tehdyt
ja maalatut eli painetuilla kuvioilla koristellut
fajanssi- ja majolika-1 a a t a t (Espanjassa
tunnetut nimellä azulejos), — keski- ja
renesanssi-aika ovat jälkeensä jättäneet kauniita
tämän-aineisia l:ita. Puristamalla valmistetut
Mett-lacher- ja meilläkin valetut
sementtimosaiikki-laatat ovat tunnettuja nykyajan tuotteita. —
Valamalla kipsistä, sementistä (asfaltista) y. m.
kovettuvista aineista, joihin täyte- ja
lisäaineina sekoitetaan kivenpalasia, hiekkaa,
sahajauhoja, magnesiaa, pellavaöljyä y. m. s.,
valmistettuja ksylopaatti-, torgamentti-,
linotoli-v. in. patentti-1: ita on viimeaikoina ruvettu,
etenkin sairashuoneissa, puodeissa yhä yleisemmin
käyttämään; nykyajan keksintöä ne eivät
kumminkaan ole, vaan tapaa sentapaisia 1:ita jo
hyvinkin varhain. Niinpä esim. Egyptissä niitä
tehtiin kipsistä ja karvoista, Italialaisten
ter-rnzzo, sementistä ja pienistä erivärisistä kivistä
sekaisin valettu I., jäljittelee pilkullista kirjavaa
marmoria; samoin on sementtimosaiikki
(ks. t.) yleensä Italiasta kotoisin, josta taito
1800-luvun loppupuolella maastaan siirtyneiden
työntekijäin mukana on levinnyt muuhun
Eurooppaan, — löytäen tiensä meidänkin
ulkoeteisiin ja portaisiin. Tulenkestäviä ullakkojen 1:ita
meillä vielä hiljakkoin laskettiin laakatiilistä,
nyttemmin ne melkein yksinomaan valetaan
sementistä ; kylpy-, pesu- ja kellarihuoneiden
vedenpitäviä varmimmin asfaltista.

Erilaisilla aineilla, väreillä, kuoseilla,
kuvilla ja työtavoilla koristeltujen hiden
luomisessa on kaikkina aikoina paljon taidetta
kehitetty. Egyptin kipsiseos-1: ille maalattiin
kuvaelmia. ja l.-iii o s a i i k k i taito oli jo
aleksandrialaisella ajalla niin korkealla kannalla, että se,
kuten pergamolaisen Sosoksen aikanaan
mainetta saavuttanut „lakaisematon I." ruoanjätteitä
noukkivine kyyhkysineen, yritteli vastoin l:n
lakeja luoda hile tauluvaikutuksiakin. Roomassa
erilaatuiset mosaiikki-ht olivat niin yleisiä, että
niitä tapaa varakkaampien yksityistenkin
kodeissa (kuuluisa Aleksanterin taistelu
Pompei-ji’ssa). Miten suuressa suosiossa hiden
monumentaalinen käsittely sitten myöhemminkin
keski-ja renesanssiajalla Italiassa todella oli. miten
peritty työtapa ja taituruus tälläkin alalla
saattavat kohota melkeinpä kyllästyttävään
huippuun, siitä taas Sienan katedraalin
sgraffito-(ks. t.) 1. on suurenmoisena esimerkkinä.

U-o .V.

Lattiasieni. Asuin- ja ulkorakennuksissa
turmelevat ’. ain erilaiset sienet sitä puutavaraa,
joka on lähinnä maata. Tavallisin näistä on
piil isieni in kuuluva Merulius lacrymans, joka on
levinnyt yhtä laajalti kuin yleensä puun
käytäntö ihmisten asuinrakennuksissa. Sienen
suuret, ruskean nahkapalan tapaiset itiöemät
tavataan etupäässä lattioiden alapuolella.
Johtamalla vettä maasta tahi kellarikerroksesta
lattiaan ja seiniin sieni tekee asuinhuoneet
terveydelle vahingollisiksi pitämällä niitä alituisesti
kosteina. Lahonnut puu on kosteana melkein

juustomaista ja murenee kuivana sormien välissä
hierottaessa hienoksi jauhoksi. — Ilävityskeinot:
l. Vältetään puutavaran suoranaista yhteyttä
maan kanssa. 2. Kivijalkaan tehdään reikiä
mahdollisimman vilkkaan ilmanvaihdon
aikaansaamiseksi. 3. Korjauksissa poistetaan sekin
puutavara, joka on noin metrin verran lahonneesta
osasta. 4. Käytetään vain kuivaa puutavaraa.
5. Rakennusala pidetään sopivan ojituksen avulla
mahdollisimman kuivana. J. I. L.

Lattu, Iisakki (s. 1857), suom. näyttelijä,
syntynyt Inkerinmaalla, käynyt Ivolppanan
seminaarin, toiminut 9 vuotta kansakoulunopettajana
Inkerissä, tullut Suomalaiseen teatteriin 1884,
esiintynyt lukuisissa pienissä, etupäässä
koomillisissa osissa, suorittaen ne hartaalla
tunnollisuudella. Suomentanut joukon näytelmiä ja
kertomuksia venäjän kielestä: Ostrovskin
„Ukkos-ilma", „Älä istu toisen rekeen", Maksim Gorjkin
„Pohjalla" (käsikirj.), „Vankila" (1905), Leonid
Andrejevin „Ihmisen elämä" (1907), „Anatema"
(1909)’ y. m. V. T.

Latuskajalka (pes planus) on sairaloisesti
epämuodostunut jalka, jonka sisäsyrjä ei kaarru
terveen jalan tavoin ylöspäin vaan koskettaa
astuessa maahan. L. voi olla synnynnäinen,
aiheutua muutamista taudeista, esim.
lapsenhal-vauksesta, tai kehittyä myöhemmin henkilöillä,
joiden ammatti vaatii pitkällistä seisomista
(sepät, leipurit, viinurit). Se aiheuttaa vaikeita
kipuja etenkin seisoessa. Hoidetaan hieromalla ja
sairasvoimistelulla sekä hisia varten laitetuilla
kengänpohjilla. Y. K.

Latvajärvi, kylä Vienan-Karjalassa
Vuokkiniemen kunnassa („voolostissa") n. 35 km
Vuokkiniemen kirkolta lounaaseen, lähellä
Suomussalmen rajaa, Lapukkajärven eteläisessä
päässä. Siellä ovat eläneet Vienan-Karjalan
kuuluisimmat runolaulajat, joilta on runoja
muistiinpantu: Ar hippa Perttuni (-nen) ja hänen
nuorin poikansa Mii h kali Perttuni
(„Ar-hippaini Miihkali"). Viidennellä
runonkeruumatkallaan 1834 Lönnrot kävi L:llä (huhtikuussa) ja
kirjoitti Arhippa P:lta suuret määrät mitä
parhaimpia runoja, joita onkin Kalevalassa häneltä
enemmän kuin keltään muulta yksityiseltä
laulajalta; sittemmin kävivät Latvajärvellä saman
laulajan luona J. F. Cajan 1836 ja M. A.
Castrén 1839. Miihkali Perttuselta on suurimmat
runo-aarteet kirjoittanut muistiin tarkastaja A.
A. Lähteenkorva (Borenius) 1871, 1872 ja 1877.

— Muista siellä asuneista tunnetuimmista
runolaulajista mainittakoon: Spiireisen Moissei, ja
hänen poikansa Kusma, Pankro. Karhu-Timo y. m.

— Miihkali P:n haudalle pystytettiin Suoin. kir
jallisuudeu seuran toimesta muistokivi kesällä
1909. L. H-nen.

Latvakasvain (puukasveilla), kuluvana kasvu
kautena kasvanut varren jatko.

Latvakaulain, metsänh., ks. Kaulain.

Latvakuivuus, maan veden- ja
ravinnon-pitoisuuden vähentymisestä aiheutuva tauti :
myöskin puun korkea ikä saattaa olla svynä hteen.

L. I-o.

Latvamitta, metsänh., rintamitan (ks. t.) vasta
kohta. L. otetaan joko määrätyltä (tavall. 18’)
tai vaihtelevalta korkeudelta. Mittaaminen
toimitetaan latvakaulaimella (ks. Kaulain).
Suomen valtionmetsissä mitataan leimattavat puut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0354.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free