- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
655-656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Latvapesäkkeiset sammalet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

655

draaman ituja. [Monaci, „Uffizj drammatici dei
Disciplinati dell’ Umbria" (Rivistä di Filologia
Romanza, I.) ; A. d’Ancona, „Origini del Teatro
italiano", I, 112 ja seur.] J. H-l.

Laudatur
dä’-J (lat.), »kiitetään"; ki it [-että v ä, korkein arvosana yliopistollisissa (ja
muissakin) tutkinnoissa; vrt. Approbatur
ja C u m 1 a u d e.

Lauderdale [lödodeilj, John Maitland, L:n
herttua (161G-S2), engl. valtiomies, skotl.
sukuperää, kuului alkuansa Kaarle I:n
skotlantilaisiin vastustajiin, mutta liittyi 1648
kuninkaallisiin, seurasi 1650 Kaarle II:ta Skotlantiin,
joutui vangiksi Worcesterin tappelussa 1651 ja
pääsi vapaaksi vasta 1660 Monkin saavuttua
Lontooseen. L. oli myöhemmin Skotlannin
valtiosihteerinä Cabale-ministeristön
vaikutusvaltaisimpia jäseniä ja kuninkaallisen yksinvallan
innokkaimpia kannattajia.

Laudes (lat., = ylistykset), varhaisin kat.
kirkon jokapäiväisistä rukoushetkistä, siihen
kuuluvine psalmeineen ja hvmneineen. Nimestä
johtunut it. muoto, Laud i, tarkoitti firenzeläisen
,,Laudistieu" veljesliiton (13-16:nnella vuosis.)
käyttämiä kansankielisiä virsiä. Niitä sovitettiin
myös moniäänisesti (homofonisesti) laulettaviksi,
ja arvellaan oratorisävellyksen johtuvan niistä,
vrt. Laud a-r u n o t. — Ylistyspuhe. I. K.

Laudoitus, rakenteelliselle rungolle lautoja
vieretysten naulaamalla tehty päällystys. L.
esiintyy: hirsiseinää suojaavana kerroksena
(seinälaudoitus eli vuoraus), jolloin 1. voi olla
joko vaakasuora höylätystä ja puntatusta
tavarasta, tahi pystylaudoitusta vierekkäin pystyyn
asetetuista höyläämättömistä laudoista, joiden
väliset raot on peitetty rimoilla: molemmissa
tapauksissa naulataan laudoituksen alle
vuoraus-pahvia (ennen sen asemesta tuohta) ; seinää
muodostavina kerroksina puisissa
ristikko-rakennuksissa ; sisäkatoissa etupäässä
puutaloissa välikattorakennetta altapäin peittävänä
panelilaudoista tehtynä kattolaudoituksena;
kattamisaineen alla kattotuoliin naulattuna
ruodelaudoituksena. T. S.

Laudon (London). Gideon Ernst von
(1717-90), itäv. sotapäällikkö, s. Liivinmaalla
alkuaan skotlantilaisesta suvusta, palveli ensin
Venäjän sotaväessä, ottaen m. m. osaa Turkin
sotaan 1737-39. Pyrki Preussin palvelukseen, mutta
Fredrik TI hylkäsi hänen pyyntönsä; L. meni
silloin (1742) Itävallan sotaväkeen.
Seitsenvuotisessa sodassa, jonka aikana L. tuli kenraaliksi
ja vapaaherraksi, hän erityisesti kunnostautui,
esim. Praagin, Kolinin ja Hochkirchin
tappeluissa. Kunersdorfin voitto 12 p. elok. 1759
saatiin etupäässä hänen ansiostaan. Seur. vuonna L.
hyökkäsi Sleesiaan, voitti Fouquén Landeshutin
taistelussa, joutui itse tappiolle Liegnitzin luona
15 p. elok. 1760, mutta valloitti tärkeän
Scliweid-nitzin 1761. Sodan lopulla Itävallan hallitus
kohteli L:ia vnseästi, mutta myöhemmin hän taas
pääsi suosioon, tullen 1778 sotamarskiksi. Sai
sam. v. ylipäällikkyyden Baierin sodassa, joka
kuitenkin kohta päättyi. V. 1788 hän Turkin
sodassa sai päällikkyyden Kroatsiassa, valloitti
1789 Belgradin ja ylipäälliköksi nimitettynä
päätti sotaretken voitollisesti. Oli Itävallan
taitavimpia sotapäällikköjä. Fredrik TT:n vaaralli
sin vastustaja. G. Ii.

656

Lauenburg. 1. (Saksi-L.). Ent. herttuakunta

Ala-Saksissa, Elben oik. rannalla, Holsteinin.
Mecklenburgiu ja Hannoverin välillä, kuului v:een

1864 Tanskan monarkiaan: v:sta 1876 piirikunta
Slesvig-Holsteinin provinssissa Preussissa. Maa
enimmäkseen tasankoa, hyvin viljeltyä, osaksi
metsäistä; järviä on. Maanviljelys ja karjanhoito
ovat pääelinkeinoina, teollisuus vähäpätöinen,
kauppa vilkas. Pääkaupunki on Ratzeburg. —
L:ssa asuivat varhaisimmalla keskiajalla
vendi-läissukuiset polabit; heidät tunkivat syrjään
alasaksalaiset uutisasukkaat. Henrik Leijona
yhdisti maan Saksiin n. 1150, hänen kukistuttuaan
se muun Saksin kanssa joutui askanilaiselle
suvulle 1180. — Jaossa Albrekt I:n poikain
välillä (1260) vanhempi, Juhana, sai L:n ynnä
Ala-Saksin; hän oli Saksi-L:n sukuhaaran kanta
isä. Magnus I (Kustaa Vaasan ensimäisen
puolison Katariinan isä; hali. 1507-43) saattoi
uskonpuhdistuksen voimaan maassa. Kun herttua
Julius Fransin kuollessa 1689 askanilainen suku
sammui, esiintyi monta vallanvaatijaa; L:n sai
vihdoin (1702) Braunscbweig-Lüneburgin herttua
Georg Wilhelm, jonka kuoltua 1705 se joutui
hänen veljenpojalleen Yrjö Ludvikille, Hannoverin
vaaliruhtinaalle (sittemmin Englannin kuningas
nimellä Yrjö I). V. 1803 L. joutui Hannoverin
mukana Ranskalle, 1813 uudestaan Hannoverille
ja 1815 suurimmaksi osaksi Preussille, joka sen
taas antoi Tanskalle saaden sijaan ent. Ruotsin
Pommerin. L. sai pitää omat lakinsa ja oman
hallintonsa. V. 1853 se sai uuden valtiosäännön
ja yhdistettiin 1855 Tanskan kokonaisvaltioon.
mutta erotettiin siitä jälleen 1858 ja yhdistet
tiin 1863 Holsteiniin. Tanskalais-saksalaisen so
dan jälkeen L. Wienin rauhassa 1864 yhdessä
Slesvigin ja Holsteinin kanssa luovutettiin
Preussille ja Itävallalle; Gasteinin sopimuksen johdosta

1865 se annettiin Itävallalle suoritettua
rahakorvausta vastaan Preussille yksin, ollen siihen
aluksi yhdistettynä personaaliunionilla. Eri
maana L. yhtyi Pohjois-Saksan liittokuntaan

1866 ja Saksan’ valtakuntaan 1870. V. 1876 L.
täydellisesti liitettiin Preussini. — V. 1890
ruhtinas Bismarck, joka 1865 oli tullut L:n
ministeriksi, sai L:n herttuan arvon. [Kobbe,
„Ge-scliiehte und Landesbeschreibung des Herzog
tums L."]

2. (L. an der Elbe). Kaupunki yllämainitussa
piirikunnassa. Elhen-Traven kanavan yhtymä
kohdassa Elbeen sekä Hampurin-Berliinin rauta
tien varrella, 5,178 as. (1905). Tulitikku- ja tiili
tehtaita. Syntyi 1100-luvulla.

3. (L. in Pommern). Kaupunki Köslinin
hallitusalueessa (Pommerissa), Leban ja Stettin
Danzigin rautatien varrella. 12.502 as. (1905).
Lukio: mielipuolisten sairaala: tulitikkutehdas.
Per. 1285. G. R.

Laugerie [lozari’], Basse-L.. luolamainen van
hemman kivikauden aikuinen asuinpaikka Rans
kassa, Dordognen departementissa. Paikalta koi
jatut löydöt ovat magdalena-ajalta, jolloin il
mastosuhteet olivat samanlaiset kuin nykyisiin
Grönlannin rannikolla. Löydöissä on runsaasti
taideteollisuustuotteita, veistoksia ja kaiverruk
sia. — Asuinpaikalta on löydetty myös
samanaikainen hauta. A. M. T.

Lauha ks. Æ r a.

Lauhavuori, vuori Kauhajoen. Tsojoen ja Ilon

Laudatur—Lauhavuori

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0356.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free