- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
657-658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lauhdevedenerottaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

657

Lauhdevedenerottaja—Lauhduttaja

658

kajoen (1. Hongonjoen) pitäjiiin rajain
kulmauksessa. Korkeus 223 m. — Näkötorni. L. H-nen.

Lauhdevedenerottaja, itsetoimivasti
vaikuttava laitos höyrystä sakeutuneen veden
poistamista varten höyryjohdoista, lämpöpattereista
y. m. Se sijoitetaan höyryjohdon alimpaan
kohtaan ja on siinä jonkunlainen säiliö lauhdeveden
kokoamista varten sekä venttiili, joka päästää
veden pois kun sitä on tarpeeksi karttunut. Kohta,
kun veden poistuttua höyryäkin alkaisi virrata
ulos, sulkeutuu venttiili. Tämän venttiilin kiinni-

Kuva 1.

painumisen ja avautumisen aiheuttaa useimmiten
sen yhteyteen sovitetun metallikappaleen
vaihteleva laajentuminen tai kutistuminen sen mukaan
miten vedenerottajan lämpötila muuttuu, höyry
kun on aina kuumempaa kuin siitä sakeutunut
vesi. Kuvassa 1 höyry ja lauhtunut vesi
tulevat o:n kautta samalla sekä veden kokoojana
että laskuventtiilin sulkijana toimivaan
putki-silmukkaan 66. Niinkauan kuin se suurimmaksi
osaksi on täynnä höyryä, pitenee se lämmön
vaikutuksesta siten, että ylä- ja alasyrjät etenevät
toisistaan, koska päitä yhdistävä tanko dd estää
pitkittäisen laajentumisen. Kun venttiilin e kara
on yhdistvskappaleiden j ja / välityksellä
liitetty yläpuoliseen
putkensivuun,
sulkeutuu venttiili
silloin, mutta
päästää veden pois 7c n
kautta sitten, kun
sitä on karttunut
enemmän,
aiheuttaen silmukan
kutistumisen. Samoin käytetään myös venttiilin avaamiseen ja
sulkemiseen siihen vipuvarrella yhdistettyä
painoa tai säiliössä lauhdeveden pinnalla kelluvaa
kohoa. Kuvassa 2 lauhtunut vesi tulee säiliöön
F:n kautta. Kun sitä 011 karttunut joku määrä,
nostaa se kohon s, jolloin pisteen t ympäri
kiertyvä vipu II avaa venttiilin K ja vesi pääsee
pois. Vesipinnan laskettua venttiili sulkeutuu
ennenkuin höyryä on päässyt ulos. Vipulaitteen

lmn avulla
voidaan ulkoapäin
nostaa kohoa
säiliötä tyhjennettäessä. Suomen
valtion rautateillä
käytetään
vaunujen höyrylämmi-tysjohdoissa sellaista vedenerot-tajaa, jossa veden

ulosmenoaukon
sulkee ja avaa
ohuesta
metallilevystä tehty, puo-

Kuva 2.

leksi spriillä täytetty joustavakantinen rasia.
Höyryn lämmön sen sisässä aiheuttama paine
pullistaa kotelon paksummaksi, niin että aukko
tukkeutuu silloin, kun höyryä pyrkisi tulemaan
ulos. Kuvassa 3 7c:sta tuleva lauhdevesi
kokoontuu säiliöön o. Kun säiliö on vettä täynnä,
päästää spriirasia e sitä ulos: 6 on tavallinen
venttiili, josta tarvittaessa voidaan käsin kiertämällä
myös poistaa vesi: d on painovipuun yhdistetty
venttiili. joka sulkeutuu silloin, kun
putkijohdossa on noin 2 ilmakehän paine, mutta pysyy
painon vaikutuksesta auki päästäen vettä ulos
niinkauan kuin höyrynpaine lauhtumisen
vaikutuksesta pysyy liian pienenä. V. 77.

Lauhdevesi, höyrvjohtoihin sakeutunut vesi.
jonka poistamiseksi käytetään erityisiä
lauhde-vedenerottajia (ks. t.).

Lauhduttaja 1. kondensor i, umpinainen
astia, jossa höyryä tai kaasuja jäähdyttämällä
tiivistetään juoksevaan muotoonsa.
Lauhdutus-hövrykoneissa käytetään l:aa ulkoilman
vasta-paineen poistamiseksi
männältä siten, että
sylinterin menoputki yhdistetään
haan, joka sen kautta
virtaavan kylmän veden
vaikuttaman höyryn
lauhtumisen sekä ilma- ja
vesipumpun avulla voidaan pysyttää paineesta
jokseenkin tyhjänä (paine noin. 0,2 ilmakehää). L:t
ovat joko suihkulauhduttajia (kuv. 1).
joissa höyry lauhdutetaan välittömästi kylmällä
vedellä, mikä siiviläsuisesta putkesta virtaa l:aan
sekaantuen paineen
vaikutuksesta
höyryn kanssa, tai [-pintalauhdut-t-]
{+pintalauhdut-
t+} a j i a (kuv. 2),
jotka ovat kattilan
tapaisia ja
metalliputkilla varustettuja ; niissä kylmä
vesi johdetaan esim.
putkien läpi
samalla kuin höyry kiertää niiden ympärillä lauhtuen
putkien kylmien pintojen jäälidyttämänä. Niitä
käytetään etenkin merikoneissa, joissa suolaisen
meriveden välttämiseksi höyrystä lauhtunut vesi
käytetään uudestaan kattilan syöttämiseen. L:n
pumppujen käyttämiseen kuluva työ on vähänkin
isommissa koneissa paljoa pienempi kuin se voiman
lisäys, joka koituu siitä, että ulkoilman
vasta-paine ei pääse vaikuttamaan mäntään.
Uudemmissa y 1 e i s s u i h k u 1 a u h d u 11 a j i s s a
koneen menohövry imee lauhdutusveden samaan
tapaan kuin injektoreissa lauhduttajan läpi
sellaisella nopeudella, että se, samalla kuin höyry
lauhtuu, vie myös
mukanaan ilman
ja höyrystä
sakeutuneen veden
pysyttäen siten
tyhjön ja
voittaen ulkoilman
vastapaineen,
joten ei mitään
ilma- eikä
vesipumppua tarvita. Käytettävän

Kuva 2.

Kuva 3. B:n kautta tullut menohöyry
puhaltaa hienoina suihkuina reikien
lilpi viistoon 4:ta kohti imien £:n
kautta myöskin -l:ta kohti syöksyviin
vesisuihkun, joka sakeuttaa höyryn ja
vie mukanaan ilman. Kilyntiin
pantaessa on D:n kautta laskettava aluksi
höyryä suorastaan kattilasta.

Kuva 1

Kuva :i.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0357.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free