- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
659-660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lauhdevedenerottaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

659

LauHdutuskone—Laukko

660

lauhdutusveden määrä on vähintään 25 kertaa
niin suuri kuin lauhdutettavan höyryn paino.
Suihku-l:aa käytti jo höyrykoneen keksijä J. Watt
ja pinta-l:n keksi englantilainen Hall 1850
vaiheilla. v. n.

Lauhdutuskone, erotukseksi niistä koneista,
joissa menohöyry poistuu ulkoilmaan, sellainen
höyrykone, missä höyry työnnettyään mäntää
poistuu lauhduttajaan (ks. t.). Siten männän
vastapaine tulee noin 1 ilmakehää pienemmäksi
kuin edellisissä koneissa, josta taas aiheutuu
mahdollisuus suuremman paisunnan käyttämiseen sekä
suurempi teho. L. tulee kuitenkin kalliimmaksi
ja monimutkaisemmaksi, niin ettei sitä aina
kannata käyttää, etenkään pieniä voimantarpeita
varten ja jos polttoaine on halpaa. Myöskin silloin
on tyydyttävä muuhun höyrykoneeseen, jos
lauh-dutusvettä ei ole riittävästi saatavissa. Usein
kannattaa käyttää aina uudestaan samaa
lauh-dutusvettä, kun sitä erityisissä laitoksissa välillä
jäähdytetään. V. II.

Laukaa (ruots. Laukas). 1. Kunta,
Vaasan 1., Laukaan kihlak., Laukaan nimismiesp.;
Jyväskylän naapuripitäjä sen itäpuolella,
kirkolle Jyväskylästä n. 25 km, Laukaan
rautatien-asemalta 2 km. Leppäveden asemalta 14 km ja
Kuusan asemalta 7 km. Pinta-ala 917,t knr, josta
viljeltyä maata 10,369 ha (siinä
luonnonniittyjä 3.534 ha (1910); manttaalimäärä 36 79/112,
talonsavuja 299, torpansavuja 425 ja muita
savuja 1,460 (1907). 8,188’ as. (i910) ; 2,519
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1,531 (1901). 1,386 hevosta, 5,139
nautaa (1910). — Kansakouluja 9 (1912);
kar-janhoitokoulu. Kunnanlääkäri; apteekki
(haara-apt.). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: 2
sahaa, 2 meijeriä, 3 vesimyllyä, 2 höyrymyllyä. —
Luonnonnähtävyyksiä: Kuhankoski:
„IIitonhau-dan" vuorenhalkeama.’— Huomattavia maatiloja:
Pärnäsaari ja Albaeka. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Porvoon hiippak., Jyväskylän
ro-vastik.; kuulunut alkujaan Rautalampiin
kappelina, ainakin v:sta 1593 alkaen, tuli omaksi
pitäjäksi n. 1628. L:sta ovat omiksi seurakunniksi
eronneet: Jyväskylä, Sumiainen ja Äänekoski. —
Kirkko puusta, rak. 1833 (C. L. Engelin
piirustusten mukaan), korjattu 1907. [K. J. Jalkanen,
..Rautalammin hallintopitäjän historia"; A. L.
Nyman, «Muinaisjäännöksiä Laukaan
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. V).] — 3.
Rautatienasema (V 1.1,
Jyväskylän-Suo-lahden rataosalla, 24 km Jyväskylästä (402 km
Helsingistä). L. H-nen.

Laukaanjoki (ven. Luga). joki Inkerinmaalla,
alkaa Novgorodin läänistä n. 30 km:n päässä
Novgorodista, kulkee ensin lounaaseen Pietarin
läänin rajalle saakka, kääntyy siinä
pääsuuntaansa, luoteeseen, ja laskee Laukaanlaliteen,
erääseen Suomenlahden poukamaan : pituus on 310 km.
Suupuolellaan se on yhteydessä Narvanjoen kanssa
Rossonajoen kautta. L:n varrella ovat Lugan ja
■laaman kaupungit. Sen keskijuoksu oli Ruotsin
vallan aikana Venäjän ja Ruotsin alueitten rajana.
Karjalainen asutus on ulottunut L:n lähteille
saakka, vaikka Ylä-Laukaan karjalaiset ovat nyt
jo melkein täydelleen venäläistyneet. Ala-Laukaan
suomalainen väestö (Kosemkinan 1. Narvusin
suomalaiset) on kieleltään muista Inkerin
suomalaisista jossain määrin eroava ja nähtävästi

Kuva 1.

toista tietä Suomen puolelta muuttanut kuin
muut, nimittäin meren yli. P. T.

Laukaan kihlakunta käsittää Laukaan, Pe

täjäveden, Jyväskylän. Toivakan, Saarijärven.
Uuraisten, Karstulan, Pylkönmäen, Viitasaaren
Pihtiputaan, Kivijärven, Sumiaisten ja Kongin
kankaan kunnat Vaasan lääniä. Pinta-ala (maata i
9.135,i km2; väkiluku v. 1908 79.531 henkeä (=
8,7 1 :tä kms:iä kohti). I,. H-nen.

Laukas ks. Laukaa.

Laukka, ratsuhevosen
askeltaliti (ks. G a 1 o
p-jpi), jota on kahta lajia,
v a s e m m a k s i ja
oikeaksi nimitettyä sen
mukaan, kumman puolen
jalat suorittavat
pääasial-lisimman työn. Oikean
puolen laukassa tapaavat
kaviot maan seuraavassa
tahdissa: 1) vasen
takajalka (kuva 1), 2) oikea
taka- ja vasen etujalka
(kuva 2) ja 3) oikea
etujalka (kuv. 3). Sen
jälkeen on hevonen
hyppäyksen ajan kokonaan
irti maasta. Vauhdin
mukaan erotetaan
ratsastus-kielessä useampiakin
laukan lajeja, joista nopeinta
nimitetään n e 1 i s t y
k-seksi. Sitä pidettiin
kaksitahtisena laukkana,
kunnes
silmänräpäysvalo-kuvat osoittivat, että liike
siinäkin on kolmitahtista,
vaikkakaan sitä ei
paljain silmin erota.

L. P.

Laukkangar ks. Lautkankare.

Laukko, allodisäteri Vesilahden pitäjässä kir
koita vesitietä n. 7 km luoteeseen kauniilla
paikalla Pyhäjärveen pistävällä niemellä Alhon ja
Säijän selkien välisellä kapealla kannaksella.
Laivaliike Tampereelta. Isohko vesimylly ja
höyrymylly. — Laukko ynnä Tottijärven allodisäteri.
joka 1500-luvulta alkaen on ollut Laukkoon
yhdistettynä, sekä joukko rälssitiloja Tottijärvellä ja
Vesilahdella muodostavat yhdessä Laukon
fidei-komissin, vapaaherrallisen Standertskjöld-Nor
deustam-suvun sääntöperintötilan. Kaksi
sääntö-perinnön ulkopuolella olevaa Laukon kartanon yh-

Kuva 2.

..Vanha Laukko".

Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0358.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free