- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
675-676

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laurentius Paulinus Gothus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

675

Laurentius Petri

Göth us —Laurier

676

teoista huolimatta enemmän kuin ketään muuta
kirkon miestä, ja hänen 1571 julkaisemansa
kirkkojärjestys on todistuksena siitä, että hän osasi
johtaa Ruotsin kirkon monien vaiheiden kautta
verrattain suureen sisälliseen itsenäisyyteen,
joka takasi sille tulevaisuudessa suuria
kehitysmahdollisuuksia. — Kirkkoliallinnollisen
toimintansa ohella L. työskenteli erinomaisen ahkerasti
kirjallisella alalla, edustaen jumaluusopillisten
mielipiteittensä puolesta veljeensä Olaukseen
verraten kehittyneempää, mutta samalla
dogmaatti-sempaa luterilaisuutta. Ennen kaikkea on
mainittava ruotsalainen raamatunkäännös, jonka hän
eräiden ystäväinsä avulla julkaisi 1541, sekä
kirkolliset kirjat, kuten käsikirja ja messu (1541),
«Postilla" (1555), virsikirja (1567), «Evangelier
och Epistlar" ja uusi saarnakokoelma (1572).
Muista kirjoituksista mainittakoon „Om
vigvat-ten" (1538), «Dialogus om then förwandling som
medh Messone skedde" (1542, painettu 1587), „Om
någor stycker wårs Herras Jesu Christi nattward
anrörandes", „Om kyrkio stadgar och
ceremo-nier" (1566, painettu 1587), „Quæstiones aliquot
circa magistratum" (painettu 1898),
«Hypomne-mata de sacra crena" (painettu 1755). Monet L:n
kirjoituksista painettiin vasta kauan hänen
kuolemansa jälkeen, monet jäivät kokonaan
painamatta. [J. Baazius, «Inventarium Ecelesiæ
Sveo-Gothorum" (1642), J. E. Hallman-Göstafsson, „The
twenne bröder . . . Oluff Petri Phase . . . Lars
Petri Hin Gamle" (1726), P. A. Sondén, «Olaus
och Laurent. Petri" (aikakauskirjassa
«Theophro-syne", 1823-25), F. M. Franzén, «Minne af L. P."
(1847), H. Lundström, «Har Sveriges förste
evan-geliske ärkebiskop . . . studerat i Tyskland?"
(«Skisser och kritiker", 1903) ja „Om L. P:s
förmenta karaktärssvaghet" («Kvrkohistorisk
års-skrift", 1905).] ’ A. J. P-ä.

Laurentius Petri Gothus (n. 1529-79), ruots.
arkkipiispa. Harjoitettuaan Wittenbergissä
Me-Ianchtonin johdolla opintoja kolme vuotta L.
palasi 1561 kotimaahansa ja pääsi Eerik XIV:n
hovisaarnaajaksi. Tämän jälkeen hän teki vielä
uuden opintomatkan Saksaan, mielistyen yhä
enemmän Melanchtonin myöhempinä vuosinaan
edustamaan ajatussuuntaan. V. 1566 L.
nimitettiin Upsalan yliopiston ensimäiseksi professoriksi
ja rehtoriksi, 1574 Upsalan arkkipiispaksi.
Juhana IIT:n julkaiseman «punaisen kirjan"
synnyttämässä liturgisessa riidassa L. esiintyi
liturgian puolustajana, julkaisten useita kirjoituksia.
Myöhemmin hän rikkoi välinsä katolilaisuuden
asianajajien kanssa ja kirjoitti heitä vastaan
kirjan «Contra novas papistarum machinationes",
jossa hän jyrkästi hylkäsi katolisen
peruskäsityksen. A. J. P-ä.

Lauréus, Alexander (1783-1823),
laatu-kuvamaalari; synt. 4 p. tammik. 1783 Turussa,
jossa isä Alexander Lauræus oli rykmentinpappi
(sittemmin Lohjan kirkkoherra). Turkulaisten
taiteenharrastajien kokoomilla varoilla L. pääsi
1802 opiskelemaan Tukholman taideakatemiaan.
Maalailtuaan aluksi muotokuvia sekä ajan
akateemiseen tyyliin historiallisia sommitelmia L.
asetti v:sta 1806 alkaen näytteille kooltaan
vähäisiä ja pienihenkilöisiä tapakuvauksia,
varsinkin tulenvaloa esittäviä laatukuvia, joista hän
kehitti itselleen silloisista «klassillisista"
muoti-suunnista poikkeavan erikoisalansa ja joihin hän

A. Lauréus.

ensi sijassa oli saanut vaikutusta Tukholman
ku-nink. museossa ahkerasti jäljentämistään
hollan-til. laatukuvaajista,
etenkin Godfried
Schalcke-nista. Vaihtelevalla
tavalla L. valitsi aiheensa
pääasiallisesti suoraan
aikansa elämästä, mutta
myöskin Raamatusta
sekä Ruotsin runoudesta
ja historiasta. Hänen
ensi kehityskautensa
parhaimpia maalauksia ovat
taiteilijan äitipuolen ja
tämän kahden pojan iso
perhemuotokuva (1806,
Ateneumissa) sekä
oivallinen ajankuvaus
..Tanssiaiset ravintolassa"
(1814, Tukholman
korkeakoulussa) . Näitä hänen usein pikaisesti
suorittamiaan, valaistukseltaan ja
luonnonkuvaukseltaan jotenkin sovinnaisia, mutta taiteellisen
havaintokyvyn puolesta verrattain eloisia
maalauksiaan pitivät aikalaiset arkipäiväisen
kar-keasävvisinä ja «bambocciadimaisina". Samalla
L. kuitenkin saavutti tunnustusta, sai kunink.
hovimaalarin arvonimen 1811, tuli akatemian
jäseneksi 1812, ja hänelle annettiin 1816
akatemian matkastipendi. jolla hän seur. v. lähti
Tanskan ja Saksan kautta jatkamaan opintojaan
Pariisiin. Täällä L., säilyttäen itsenäisyytensä
aiheiden valinnassa ja käsitys- ja käsittelytavassa,
kehitti hyvällä menestyksellä ranskalaisten
vai-kutuksenalaisena piirustus- ja maalaustaitoaan
vapaammaksi, varmemmaksi ja elävämmäksi.
Matka-apurahansa L. sai pidennetyksi
edelleenkin kolmeksi vuodeksi 1820, jolloin hän muutti
Roomaan. Vilkas katuelämä, sisustakuvat
ravintoloista ja raunioista (esim. «Munkki
viinikellariksi muutetussa roomal. rauniossa", 1823,
Ateneumissa) sekä ajan romanttista makua
tyydyttävät esitykset rosvoelämästä vuoristossa tai
myöskin Raamatun kertomukset ovat nyt hänen
aiheinaan, joita hän maalailee pariisilaisen
tekotapansa luonnollisemmilla, kirkkaammilla
väreillä, entistään kuulakkaammalla valohämyllä
ja usein yhä vieläkin harrastaen erilaisten
va-iaistusilmiöiden esittämistä. Henkilötyypeissään
hän ei kuitenkaan yleensä vapautunut aikansa
ylimalkaisesti ihannoivasta suunnasta. Kesken
uraansa ja parhainta kehityskauttaan L. kuoli
21 p. lokak. 1823 Roomassa. -— L. kuului
aikanaan Ruotsin omintakeisimpiin
henkilökuvamaa-lareihin ja oli Finnbergin (ks. t.) ohella
huomattavin Suomessa syntynyt maalari 19:nnen
vuosis. alkupuoliskolla. — Hänen teoksiaan on, paitsi
yksityishenkilöillä, eniten Ateneumin ja
Antel-lin kokoelmissa (yht. 24 maalausta, piirustusta ja
etfausta), yliopistossa ja Cygnæuksen galleriassa
sekä myös Turussa ja Tukholman
kansallismuseossa. [Elämäk. kirj. J. J. Tikkanen («Finsk
biografisk handbok") ja Kasimir Leino (1908).]

E. R-r.

Lauri Pyhä ks. Laurentius Pyhä.

Lauri Akselinpoika ks. Tott.

Laurier [loria], Sir Willrid (s. 1841),
kanadalainen valtiomies, ransk. sukuperää; harjoitti
v:sta 1864 asianajotointa, valittiin 1871 Quebecin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0370.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free