- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
677-678

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lauriitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

677

Lauriitti

i—Lause

678

eduskuntaan, 1874 liittoparlamenttiin, missä
liittyi vapaamieliseen puolueeseen; oli 1877-78
vapaamielisen ministeristön jäsenenä ja v:sta 1887
tämän puolueen tunnustettu johtaja. Vista 1896
L. on ollut Kanadan pääministerinä. Samalla kuin
hän on lujasti pitänyt kiinni Kanadan
valtiollisesta ja taloudellisesta autonomiasta, on hän
aina osoittanut lojaalisuutta Englantia kohtaan
ja on m. m. hankkinut tullietuja engl. tavaroille.
Sen sijaan hän ei kannata Chamberlainiu ajamaa
kiinteätä, ulkomaita vastaan suunnattua
Englannin ja siirtomaiden välistä tulliyhteyttä, niinkuin
1911 Yhdysvaltain ja Kanadan kesken tehty
vastavuoroisuussopimus selvästi osoittaa; sai 1897
knight-arvon. [David, „L. et son temps".] J. F.

Lauriitti, pyriitin kanssa isomorfinen
rute-niumsulfidi (RuSz), löydetty platinajyvästen
keralla Borneosta. P. E.

Laurin [-i’-]> Carl Gustaf Johannes
(s. 1868), ruots. kirjailija. Fil. kand. 1890
Upsalassa, vista 1893 työskennellyt P. A. Norstedt
& Söner’in kustannusliikkeessä ja toiminut
samalla taiteenhistorian opettajana, luennoitsijana
sekä sanoma- ja aikakauslehtien avustajana.
Innokkaasti harrastaen nuorison taideaistin
kehittämistä L. on m. m. perustanut 1897 yhdistyksen
„Föreningen för skolors prydande med
konst-verk" 1. „Konsten i skolan" (ks. Taidetta
kouluihin). Kirjailijana L. on julkaissut
lentokirjasen ,,Konsten i skolan och konsten i
hemmet" (1899), kansantajuisen taiteenhistorian
„Konsthistoria" (4:s pain. 1909), josta
suomennos „Taidehistoria" (1908) on sovitellen tehty,
tekstin kuvateoksiin „Taflor från fyra
århundra-den i koppartryck" ja ,,Kulturhistorisk
bilder-bok" (mol. 1905), taiteilijaelämäkerran „J. F.
Millet" (1907), pilakuvien historian
„Skämtbil-den" (2:n pain. 1910). kuvauksia Ranskan
historiasta 1800-luvun jälkipuoliskolta „Våld och väld"
(2:n pain. 1911) sekä ruots. taiteilijain teoksiin
perustuvan katsauksen Ruotsinmaahan „Sverige
genom konstnärsögon" (1911) y. m. E. R-r.

Laurioniitti, kivennäinen, jota tavataan
Kreikan vanhoissa hopeakaivoksissa meriveden
uuttamina olleiden lyijykuonajätteiden huokosissa,
kokoomukseltaan emäksinen lyijykloridi [Pb(OH)Cl],
Se on syntynyt meriveden natriumkloridin ja
lyijy-yhdistysten vaikutuksesta toisiinsa ja on
väritön, pieninä rombisina kiteinä esiintyvä aine.

P. E.

Lauri Torsteninpoika ks. Ram.

Lauritsala. Saimaan kanavan pohjoinen
pääte-kohta; sulku (ks. Saimaan kanava).
Lastauspaikka. Suuret sahalaitokset (T. & J.
Salve-sen o.-y.).

Lauritsalan kartano, verotila Saimaan
kanavan varrella lähellä samannimistä lastauspaikkaa.
Pinta-ala n. 1,000 ha. — Tilalla on saha ja mylly.
Omistajat eri aikoina; kauppaneuvos C.
Savan-der, kauppaneuvos J. F. Hackman, eversti L. E.
von Haartman, Osakeyhtiö Lappeenranta ja
Lauritsala ja nyk. T. & J. Salvesen o.-y. A. Es.

Laurola, maatila Hiitolan pitäjässä lähellä
Tiurulan kreikkalaiskatolista kirkkoa. Osa siitä
lahjoitusmaasta, joka 1726 annettiin amiraali
Si-versille ja 1793 tehtiin hänen sukunsa ,,ikuiseksi
ja perinnölliseksi omaisuudeksi". V. 1806 osti
majuri Petter Grigorkov Siversin perillisiltä
Lau-rolan tilan, joka silloin käsitti 24 taloa, 1010/K

manttaalia. Tila on senjälkeen ollut hänen
jälkeläisillään, jolta valtio on lunastanut sen
alaisia lampuotitiloja vv. 1876, 1886 ja 1900 yhteensä
95,000 mk:lla. A. Es.

Laurus ks. Laakeripuu.

Lausanne [loza’nJ (< mahdollisesti Laus,
Flo-nin, Lin läpi juoksevan joen ent. nimi), kaupunki
Lounais-Sveitsissä, 2 km Genève-järven
pohjoisrannasta, Vaudin (Waadt) kanttonin
pääkaupunki; 64,446 as. (1910), joista suurin osa
ranskalaisia ja protestantteja. L. sijaitsee viidellä
kummulla ja niiden välisissä laaksoissa
luonnonkauniissa ympäristössä, tarjoten viehättäviä
näköaloja Genève-järvelle. Kadut ylimalkaan kaidat;
täyttämällä notkopaikkoja on muodostettu useita
toreja, joista tärkeimmät Riponne ja St Frangois.
Huomattavimmat rakennukset ovat
goottilaistyy-linen tuomiokirkko (rak. 1235-75), 1400-luvulta
oleva komea linna, joka tuomiokirkon keralla
sijaitsee Lin korkeimmalla kohdalla. St Laurenfin
kirkko, kaupungintalo (rak. 1458),
Rumine-pa-latsi (sisältää luentosaleja, laboratoreja, 280,000
nid. käsittävän kirjaston), liittoneuvosto-oikeuden
palatsi y. m. Lin yliopisto (per. 1537) käsittää
nykyään 5 tiedekuntaa, joista
matemaattis-luonnon-tieteellinen on jaettu kolmeen osastoon;
ylioppilaita (1910) 964. Protestanttinen
jumaluusopillinen tiedekunta, arkeologinen, geologinen ja
taidemuseo. useita tieteellisiä seuroja. — Teollisuus
vähäpätöinen, mutta kauppa ja liikenne vilkasta.
L. on tärkeimpiä asemia Pariisin-Simplonin
radalla. Tunnettu matkailijakaupunki; L:n
enemmässä kuin sadassa pensionaatissa asuu suuret
määrät ulkomaalaisia, joita saapuu tänne
sivistystään täydentämään; 1905 heitä oli 20%
kaupungin asukkaista. Lin satama Genève-järven
rannalla on Ouchy. — Lm paikalla olleen
vanhan roomalais-siirtokunnan hävittivät alemannit
300-luvulla. Piispanistuin perustettiin sinne 593.
V. 1536 berniläiset riistivät piispalta maallisen
vallan, ja Lissa pantiin toimeen uskonpuhdistus.
V. 1798 L. tuli kanttonin pääkaupungiksi.

E. E. K.

Lause. 1. Kieliop. L. on ,,lauseopin" (ks. t.)
peruskäsite, mutta käsitys lauseen olemuksesta
on kielitieteilijäin kesken yhtä horjuva kuin
„lauseopin" (ks. Kielioppi) tehtävästä ja
asemasta kieliopissa. Hylätyksi on tullut vanhempi
määrity si 1. on sanoilla ilmoitettu ajatus:
nyttemmin sanotaan tavallisesti: 1. on ajatuksen
(toiset: arvostelman) kielellinen ilmaus 1.
ilmaisumuoto. Toiset (esim. saksalainen F. Kern)
pitävät finiittiverbin käyttöä lauseessa ajatuksen
ilmaisuun lauseen oleellisena lisätunnusmerkkinä,
esim. Leivo laulaa t. lauloi t. on laulanut; Kello
edisti, tai, vaatien että finiittiverbi on lauseeseen
ainakin helposti sovitettavissa, esim. Hepo [on]
tallissa, häntä [on] katolla. Toiset (esim.
kielifilosofi Herm. Paul) pitävät tällaista
muoto-opillista vaatimusta vääränä: „.lties talosta, kaksi
parhaasta"; „Siitä aatos, kusta puutos";
Anteeksi! j. n. e. ovat lauseita yhtä hyvin kuin
esim. Mies syö ja mies saa-. Suokaa anteeksi!
Toisten mielestä se 011 sovellutettava ainakin
,,täydelliseen" eli jonkinlaiseen mallilauseeseen. Mutta
niidenkään kesken, jotka eivät tahdo lauseelta
vaatia mitään määrättyä muoto-opillista
ominaisuutta, ei ole vielä päästy kaikkia tyydyttävään
määritelmään. Syvällisimpiä on Paulin: „1. on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0371.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free