- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
681-682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lausejakso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

C8L

Lausejakso—Lausitz

682

Iso koira on talon pihassa), verbeillä
kohteita eli objekteja (esim. Tyttö lakaisi
lal-tiata t. lattian), verbeillä, adjektiiveilla ja
adverbeilla monenlaisia seikka- (paikan, ajan,
tavan, keinon, syyn y. m.) määräyksiä eli
adverbiaaleja (ks. t.). Viimemainituista
huomautetaan lauseopeissa erittäin
datiiviadver-biaalia eli objektiivia (esim. Anna kirja
minulle; Ole armelias köyhille) ja suomen
kielen predikatiiviadverbiaalia (esim.
Huoneet tulivat kylmiksi-, H. ovat kylminä-, Hän
pääsi papiksi ja valittiin pian kirkkoherraksi).
— Lauseessa on myöskin n. s. rinnastettuja
eli k o o r d i n e e r a 11 u j a, s. o. keskenään
saman- eli tasa-arvoisia osia, esim. Naantali ja
Maarianhamina ovat Turun ja Porin läänin
pienimmät kaupungit; Häntä ei kuulunut eikä
näkynyt. Lauseenosilla kieliopit ja kielenopettajat
tavallisesti tarkoittavat yksityisiä lauseen sanoja,
harvat sanayhtvmiä; kuitenkin huomautetaan
usein että subjektina ja objektina saattaa olla
kokonainen lausekin, esim. Olipa hyvä, että tulit
näin aikaisin. Luulitko, että en kerkiäisi niin
pian? Kysyppäs, joko kahvi on valmista.

Lauseen erittely «osiinsa" 1. «jäseniinsä", n. s.
lauseen jäsennys, on perustunut jonkinl
\i-siir. kielenopetta^nistarkoituksessa valittuihin,
helppoihin lausetyyppeihin eikä sillä ole
puheenalaisten ilmiöiden tyhjentävä luokitus ollut
tarkoituksenakaan. Sen menetelmä on syntynyt ja
kehittynyt etupäässä klassillisten (tai ainakin
indoeurooppalaisten) kielten piirissä ja nojautuu
osittain perinnäiseen sanaluokkajakoon, joka
tieteen piirissä jo tunnustetaan
epäjohdonmukaiseksi ja vanhentuneeksi. Näin ollen se ei voi
tyydyttää kielitieteen tarpeita, joka ottaa
tutkimuspiiriinsä mitä erilaisimpia kieliä ja pyrkii
käsittelemään kielen ilmiöitä entistä
johdonmukaisemmin ja monipuolisemmin. Kun se
lisäksi vie sellaiseen kaavamaisuuteen, että esim.
lauseessa Minun pitää mennä ensi sanan
sanotaan edustavan «ajatuksellista subjektia", mutta
viimeinen samalla selitetään «kieliopilliseksi
subjektiksi", joutuu sen opetusopillinenkin
käytännöllisyys epäilyksen alaiseksi. Paremman
menetelmiin syntyminen riippuu osittain niiden
kysymysten ratkaisusta, jotka koskevat kieliopin
(ks. t.) koko järjestelmää. Uusimmista
yrityksistä huomattakoon Noreenin („Vårt språk",
V osa) puhtaasti merkitysopillinen lauseen
analyysi. Sen mukaan lauseessa on kaksi osaa:
psykologisen subjektin ja predikaatin edustajat
(joista edellinen ei aina ole kielen keinoilla
ilmaistuna) ; näissä voi olla molemmissa kaksi tai
useampia tasa-arvoisia jäseniä tai kaksi
eriarvoista jäsentä, mutta nämä eivät ole enää
välittömästi «lauseen", vaan lauseen jäsenen
jäseniä, glossia (ks. t.) ; kukin glossa taas saattaa
samoin jakautua tasa- tai eriarvoisiin jäseniin
j. n. e.: saman glossan keskenään eriarvoisista
jäsenistä toinen on pääjäsen 1. -glossa
(Suonien pääkaupunki, kaunis 8. p.), toinen
apu-jäsen 1. -glossa (Suomen pääkaupunki,
kaunis ja kallis S. p.). E. A. T.

Lausejakso 1. «yhdistetty lausuma" tarkoittaa
merkitysopissa (ks. t.) sellaista lausumaa, jonka
merkityksenä on jokin ajatusjakso, s. o. lyhyempi
tai pitempi jakso toisiaan seuraavia arvostelmia,
jotka yhteensä muodostavat ajatuskokonaisuuden.

Suhteellisesti lyhyttä ja erikoisen kiinteäliitteistä
lausejaksoa nimitetään periodiksi (ks. t.).

E. A. T.

Lauseke. 1. Mus., (periodi) kahden tahi
useamman säkeen muodostama rytmillinen ja
melodinen kokonaisuus. Verrattuna suorasanaiseen
kielenkäyttöön 1. on ikäänkuin sävelillä ilmaistu
lause (rinnakkaisine ja alistettuine lauseineen).
Laajuudeltaan ja kokoonpanoltaan 1. voi olla mitä
erilaisin. L:ssa voivat säkeet esiintyä joko
yksitellen tai ryhmiksi yhtyen. Tavallisin 1.-muoto
on 4-säkeinen, kahteen säepariin jakautuva. Enin
osa suom. kansanlaulujen sävelmistä on tätä
muotoa. -—- Taidesävellyksissä ovat 1-lausekkeiset
muodot harvinaisia. Pienemmissäkin muodoissa on
lrita tavallisimmin joko 2 («kerrattu lauseke"
eli ,,2-osainen Lied-muoto") tahi 3 («kehysmuo
toinen sikermä" eli ,,3-osainen Lied-muoto").
Edellisessä kertautuu sama 1. muunnettuna(a, a1).
Jälkimäisessä 1. kertautuu joko muunnettuna
tahi muuttumatta; mutta ennen kertausta
esiintyy uusi, vastakohtainen 1. (a, b, a tahi a, b, a1).
L:itten merkitys sävellyksen kokonaisuuteen
nähden johtuu ensi sijassa niiden lopukkeista eli
kadensseista (ks. t.), ja l:n muunteluun riittää
usein pelkkä lopukkeen vaihtuminen (esim. ensi
kerralla dominantti-, toisella toonika-lopuke).
3-l:isessa muodossa tavataan myös usein
muuntelua, joka johtuu 4-säkeisen l:n supistumisesta
2-säkeiseksi. — Laajemmissa sävellysmuodoissa
esiintyy mitä monenlaisimpia 1: ita, säkeitten
lukumäärään, laatuun ja järjestelyyn nähden
(parilliset, jonomaiset ja kahdenpuoliset l:t).
Sommittelujen mahdollisuudet ovat tässä kohden
rajattomat, ja siitä riippuu suureksi osaksi musiikin
muotojen kimmöavaisuus ja soveltuvaisuus
kaikenlaatuisten tunne-elämän vivahdusten
ilmentämiseen. Teoreettisessa tutkimisessa ja opetuksessa
on viime aikoina ruvettu kiinnittämään yhä
tarkempaa huomiota näihin seikkoihin. I. K.

2. Matern., 1. eli e k s p r e s s i o n i,
merkittyjen matemaattisten laskujen tulos. Esim.
algebrallinen 1. on merkittyjen algebrallisten
alkutoimitusten tulema.

Lausekorko ks. Korko.

Lauseoppi on se kieliopin osa, joka käsittelee
lausetta, sen rakennetta, osia ja eri lajeja sekä
sanain käyttöä lauseessa. Entisen (etenkin latinan)
kieliopin kolmas osa. syntaksi (ks. t.), muuttui
1800-luvun alkupuolella ajan filosofian
vaikutuksesta lauseopiksi; silloin valtaan päässyt
katsantokanta tuntuu suomen kieliopissa G. E.
Euré-nin kieliopista («Finsk språklära", 1849) alkaen.
Sisältäen sekaisin sekä muoto- että merkitysoppia,
lauseoppi ei ole voinut kehittyä tyydyttävän
johdonmukaiseksi; ja kun se syrjäyttää kaikki muut
sanayhtymät paitsi eräät muotovaatimukset
täyttävän lauseen, on lauseopin tähänastinen asema,
varsinkin J. Kiesin arvostelun („Was ist Syntax".
1S94) jälkeen, käynyt horjuvaksi. Luultavasti
se saa luovuttaa tehtävänsä osaksi muoto-opille
(tällöin muodostaen osan sanaylitymäoppia) osaksi
merkitysopille (ks. Kielioppi). E. A. T.

Lausitz [lauzits] (vendiläinen Luzica), lat.
Lusatia, alue Keski-Saksassa, Oderin ja Elben
vä-; Iissä Riesengebirgestä luoteeseen. Se jakautuu
kahteen osaan: A1 a-L. (jolle nimi L.
1400-lu-vulle yksinomaan kuului) pohjoisempana ja Y 1
ä-L. etelämpänä. Edellinen, 6.838 km2. 461.973 as.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0373.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free