Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lautamies ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Lautamies—Lauttakylä
f»8fi
apu oikean asiantilan selville saamiseksi. Kansan
edustus oikeudenkäytössä 011 sitä paitsi omiaan
ylläpitämään ja vahvistamaan yleisön
luottamusta lainkäyttelyyn. vrt. Lautamies.
A. Cli.
Lautamies, lautakunnan (ks. t.) jäsen. L:ten
määräämisestä tammik. 25 p. 1886 annettu asetus
säätää, että, jos tuomiopiiriin kuuluu kaksi tahi
useampia kuntia taikka osia eri kunnista, näiden
asukkaiden tulee sopia kihlakunnanoikeuden
edessä, kuinka monta l:tä lautakuntaan on
kunkin kunnan puolesta valittava. Kun 1. on
määrättävä, tulee kunnan valita ja asettaa ehdolle
siihen toimeen kolme miestä sekä lähettää
vaalitoimituksen pöytäkirja kihlakunnantuomarille.
Sittenkuin vaali on saanut lainvoiman, määrää
kihlakunnanoikeus ehdotetuista l:ksi yhden
kolmeksi vuodeksi ja antaa määrätylle todistuksen.
L:ksi on kelpoinen ainoastaan puhdasmaineinen,
viisikolmatta vuotta täyttänyt mies, joka on
tunnettu elämässään vilpittömäksi, on vaalikelpoinen
kunnallistoimiin ja asuu siinä kunnassa, minkä
puolesta 1. on määrättävä. Älköön kuitenkaan
määrättäkö tähän toimeen sitä, joka on
valtionvirassa taikka virkavirheen vuoksi tällaisesta tahi
muusta yleisestä toimesta erotettu. L.-toimesta
voi kieltäytyä se, joka on ollut sellaisessa
toimessa kolme vuotta tahi päässyt 60 vuoden ikään
taikka voi esittää muun tärkeän syyn, jonka
oikeus hyväksyy. Joka ei tyydy
kihlakunnanoikeuden päätökseen l:n asettamisesta toimeen,
saa siitä valittaa hovioikeuteen. L. saa palkkiota
kunnalta. Palkkion määrää kuntakokous
samansuuruiseksi kaikille käräjäkunnan Lille. A. Ch.
Lautanen, matala, tavallisesti ympyriäinen
syömäastia. Pohjoismaissa tätä lautasmuotoa
lienee käytetty jo esihistoriallisella
ajalla, ehkä tavallisimmin
yksinkertaista puulevyä (lautaa) ;
myöhemmin l:t tehtiin muista aineista,
metallista tai savesta, joten
ympyriäinen muoto oli varsin luonnollinen.
Käytännöllisistä syistä syömävateihin ei ole
sovitettu kohokoristuksia vaan yksinomaan
maalauksia. Renesanssi, jolloin muuten varsinaiset
syömä-vadit tulivat käytäntöön, on samalla
koristeltujen lautasten syntymäaika. Ne tehtiin sekä
fajanssista (esim. Palissy-fajanssit keskessä olevine
. _ kohollisine eläinkuvineen) että
metallista; eritoten metallisilla Lilla oli
suuri käytäntö seinäkoristuksina. —
Meikäläisessä rahvaanelämässä ovat
paikoitellen olleet käytännössä
yksinkertaiset puusta, savesta tai tinasta
valmistetut vadit ja lautaset, joiden sijalle
nykyaikana aivan yleisesti ovat tulleet posliinitavarat.
K. K. M. & U. T. S.
Lautapeli, kahden pelattava peli, jossa
nappuloita siirrellään ,,laudalla" nopanheiton mukaan.
Voitto riippuu siis sekä onnesta että [-siirtämistä]-] {+siirtämis-
tä]+} dosta.
Lautasäes ks. Äes.
Lauterbrunnen, kylä Sveitsissä, Bernin
kant-tonissa, Jungfraun juurella, korkeitten
vuoren-seinämien ympäröimässä koski rikkaassa L:n
laaksossa. Rautatie Interlakeniin. Tunnettu
matkai-lijapaikka.
Lauthin väriaineet, rikinpitoisia orgaanisia
väriaineita, joita valmistetaan fenyleenidiamii-
Kuva 1.
Kuva 2.
nista. Tärkein niistä on Lauthin violetti
1. t i o n i i n i.
Lautkankare, entinen herraskartano Sauvon
pitäjässä n. 3 km kirkolta Paimioon vievän tien
varrella. 1J.0o luvun alussa tila oli erää-; BroJer
Olavinpojan ja myöhemmin hänestä polveutuviin
Skytte-suvun hallussa. 1500-luvun keskivaiheilla
se joutui naimisen kautta n. s. Dönsbyn suvulle.
Tätä sukua oli Henrikki Maununpoika, joka
Si-gismundin puoluelaisena menetti kartanon 1602
jo sitä ennen paettuaan Puolaan. Sittfen tila oli
Arvid Eerikinpoika Stålarmin (1603-05) ja hänen
jälkeensä liivinmaalaisen Gossve Anrepin
(1608-25) hallussa. Myöhemmin samalla vuosisadalla
se oli Anders Vindin ja hänen puolisonsa
säterinä. 1700-luvulla sen omistivat kapteeni
Ahlgren, luutnantti Wilh. Kuylenstjerna, kihlak.
tuomari Isac Wessman, ratsutilallinen Lundén ja
hänen perillisensä. Kartano 011 jo n. 100 vuotta
ollut jaettuna kahtia Ala- ja Ylitalo nimisiin
tiloihin, joista edellinen nykyään on kunnan
vaivaistalona. Mitään muistoja kartanon
muinaisuudesta ei ole jäljellä. A. Es.
Lautrec ks. T o 1 o u s e-L a u t r e e.
Lautsia, entinen herraskartano Hauhon
pitäjässä Ilmoilan selän rannalla n. 1 penink. kirkolta
luoteeseen. Oli 1700- ja 1800-luvuilla
Schulman-suvun hallussa. A. Es.
Lautta. Kun tukkeja kuljetetaan irrallaan
niitä ympäröivään puomiin suljettuina, sanotaan
1: aa kehä lautaksi (ks. Lauttaus).
Laatokalla käytetyt kehä-l:t ovat välipuomeilla jaetut
useampaan osaan ja muodoltaan joko soikeita
tai kolmikulmaisia. Uppoamisen estämiseksi ja
kuljetuksen helpottamiseksi käytetään nykyään
useammanlaisia sidottuja 1:oja: risti-Loja 1.
litkoja, joissa puut ovat ristiin vedettyjä, 5
tahi 7 kerroksessa ja joihin mahtuu n. 500-600
tukkia; s u o m u s-1 :o j a, joita käytetään m. m.
koivutukkeja uitettaissa; nippu-l:oja, jotka
tehdään koneella ja joihin kuhunkin mahtuu n.
100-160 tukkia; t y n n y r i-1 :o j a, eräänlaisia
,,nippuja" nekin, joita käytetään Pohjanmerellä,
tehdään miesvoimalla ja ne ovat samoinkuin
niputkin rautaketjuilla tai teräsköysillä sidottuja,
mutta edellisiä suurempia sisältäen aina 3,000
tukkia. —- Pienempää puutavaraa, niinkuin piiruja
ja propsia kuljetetaan myöskin eräänlaisissa
„p r o o m u i s s a": kuljetettavista puista
rakennetuissa, proomuntapaisissa kehyksissä, joissa
proomun runko on vain rautapunteilla sidottu ja
puretaan laivauspaikalla. A. B. Il-r.
Lauttakylä, kauppalan kaltainen kyläryhmä
Huittisten pitäjässä kirkon ympärillä, käsittää
Lauttakylän, Huittistenkylän ja Kirkonkylän.
Toista tuhatta asukasta 1 knr;n alalla. Siellä
asuvat Huittisten piirin piirilääkäri,
kunnanlääkäri, eläinlääkäri ja nimismies. Kylässä ovat
pitäjän 3:n papin virkatalot, apteekki, 1 :sen
luokan postitoimisto, Uudenmaan osakepankin
haarakonttori, Huittisten säästöpankki, Itä-Satakunnan
eläinvakuutusyhtiön pääkonttori, Huittisten
osuusmeijeri ja osuuskauppa y. m.
Eläinmarkki-nat syyskuussa. Kesäisin kulkee liike
höyrypur-rella Loimijokea ja Kokemäenjokea myöten
Kyt-tälän asemalle, talvisin maanteitse Äetsän
asemalle (14 km). — Jo 1700-luvun keskivaiheilla
ehdotettiin viranomaisten taholta Lauttakylää
kauppalaksi tahi maakaupungiksi; viime vuosisadan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
