- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
691-692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lauttaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

691

Järvilauttauksessa kuljetetaan puut, jotka sitä
varten ovat joko irrallaan keliälauttaan
suljettuina (ks. Lautta) tahi kiinteissä
nipuissa, käyttämällä v o r o k k i a tahi
varppi-tahi hinaaja laivalla. Suurimpaan
kehä-lauttaan, jota lievosvorokilla voidaan
kuljettaa eteenpäin, mahtuu n. 6-18,000 puuta;
nippuun 100-160 puuta. Varppilaiva voi kuljettaa
eteenpäin kerrallaan n. 60-80,000 tukkia.
Hi-naajalaiva taas ainoastaan noin 18-20,000 tukkia.
— Missä uitto on yhteinen ja eri omistajien
puut sekaisin, tarvitaan vielä
tukinerot-tel u laitteita (ks. t.), joissa uitetut tukit
merkkiensä mukaan erotetaan omistajilleen.
Maamme suurimmat tukkien erottelulaitteet ovat
Kyminsuulla ja Haapakoskella; viimemainitussa
paikassa aivan uudenaikaiset.

Laut t a uskustannukset vaihtelevat
kaikkein enimmin purouitossa, kun puro on
luonnontilassa ja uittaja on aivan kokonaan
riippuvainen kevättulvan suuruudesta ja
pysyväisyy-destä. Jokiuitoissa, missä puut jo ovat
väljem-millä vesillä, voivat kustannukset paremmin pysyä
samanlaisina, vaikka siinäkin satunnaiset seikat,
esim. tuulet, saattavat joko edistämällä tai
vaikeuttamalla työtä saada aikaan melkoista kustannusten
vaihtelua. Järviuitossa tuulet samalla tapaa
vaikuttavat lauttauksen menoon ja kustannuksiin.
Kuta suuremmat uitettavat puumäärät ovat, sitä
halvemmiksi käyvät uittokustannukset kappaletta
kohti. Kymin lauttausyhdistyksen
vuosikertomusten mukaan tukkien lauttaus Kymijoessa on
tullut maksamaan n. 20 penniä kappaleelta,
Päijänteellä 10-16 p., Jämsän reitillä n. 20-27 p.:
Rautalammin reitiltä Kymijoen suulle (541 km)
uitetun puun lauttauskustannukset nousevat n.
75-05 p. kappaleelta. Mainittu yhtiö käyttää
v:ssa n. 1 milj. mk. uittomiesten palkkoihin; koko
maassamme näiden palkkojen vuotuinen määrä
on vähintään 6 milj. mk.

Lauttauksessa uppoaa vuosittain suuri määrä
puita, sitä enemmän mitä nuorempia ja
tuoreempia puut ovat. Koivua ei suuren painonsa takia
käy pitempiä matkoja uittaminen
kuivaamatto-mana. Uitettu puu kutistuu ja laajenee sekä
halkeilee vähemmän ja on helpompi sahata kuin
uittamaton. A. B. E-r.

Lauttauspäällikkö, henkilö, joka ennen
lauttaukseen ryhtymistä on asetettava lauttausta
johtamaan. L:stä on annettava ilmoitus jokaiselle
nimismiehelle, jonka piirissä lauttaus tapahtuu.
Jos lauttaus tapahtuu eri osissa suurempaa
vesistöä, on asetettava 1. kutakin aluetta varten,
eikä alue saa olla suurempi kuin että 1. on
yleisön helposti tavattavissa. L. edustaa puiden
omistajia; hänelle annettu käskv, velkomus ja muu
vaatimus sekä haaste on yhtä pätevä kuin jos
se olisi annettu omistajalle. (Vesioikeuslaki 23
p:ltä kesäk. 1902, II luku, 12, 13 §§).

Lauttausruuhi ks. Uittoruuhi.

Lauttaussääntö. Lauttausta saadaan yleensä
harjoittaa jokaisessa luonnollisessa vesistössä joka
on avoin, mutta, jos siinä käy jonkunarvoinen
keskusliike, tai siinä on sulku, arvokas laitos
tahi muu kalliimpi laite taikka harjoitetaan
mel-koisempaa kalastusta, ei lauttaukseen saa ryhtyä,
ennenkuin sen toimittamisen tapa ja järjestys
on, hakemuksesta, vahvistettu lauttaussäännöllä.
L:ssä on ilmoitettava, millä tavalla ja mihin

692

aikaan lauttausta saadaan toimittaa, kuinka
keskusliike 011 turvattava ja lauttausväylä
muuten tehtävä, kenen ja minkä ajan kuluessa on
tarpeellisiksi havaittuja pysyväisiä
lauttauslait-teita tehtävä, kuinka kalliiksi nämä lasketaan
sekä kenen asiana näiden laitteiden hoito ja
kunnossapito on. L:ssä on myöskin määrättävä,
miten mahdollinen vahinko omaisuudelle tahi
kalastukselle korvataan, ja siinä on sanottava,
saako kukin lautata tavaransa erittäin vai onko
lauttaus kaikkien tavaranomistajain yhteisesti
toimitettava. Useissa pienissä ja keskikokoisissa
vesistöissä, jotka ovat avoimia ja joissa ei ole
mainitunlaisia laitteita, siis varsinkin
asumattomissa seuduissa, saadaan lauttausta harjoittaa
ilman tarkastusta ja lauttaussääntöä. ks.
Vesioikeuslaki 23 p:ltä kesäk. 1902 II luku, 4, 5, 6, 7
§§ sekä asetus 23 p.ltä heinäk. 1902, siitä mitä
vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava, III
luku, 21, 22 §§ sekä IV luku.

Lauttausväylä ks. Lauttaus ja
Lauttaussääntö.

Lauttausyhdistys, lauttaustavarain omistajain
muodostama yhdistys, jonka hallitus osakkaiden
puolesta ia heitä varten pitää liuolta koko
lauttauksesta. L:n säännöt vahvistaa kuvernööri ja
niiden tulee ilmaista osakkaiden keskinäinen
suhde, kuinka heidät kutsutaan kokoon ja
laut-tausliallitus valitaan, paikka, missä hallituksella
on sijansa, sekä tarpeelliset tarkemmat
määräykset lauttauksen suorittamisesta, m. m. myöskin
lauttauskustannusten jaosta (Vesioikeuslaki 23
p:Itä kesäk. 1902, II luku, 10, 11, 13 §§), vrt.
Lauttaus.

Lauvas ks. Laukaanjoki.

Law [la t. lö], John (1671-1729), skotl.
rahamies, kultasepän ja pankkiirin poika
Edin-burgh’stä. L. tutustui Hollannissa tämän maan
kehittyneisiin pankki- ja rahaoloihin tullen
siihen vakaumukseen, että luoton laajentaminen ja
koron alentaminen olivat taloudellisen
vaurastumisen välttämättömimmät edellytykset.
Vietettyään kuljeksivaa elämää ja hankittuaan pelillä
suuren omaisuuden L. Ludvik XIV:n kuoleman
jälkeen 1715 asettui Pariisiin ja tarjosi apuansa
Ranskan uudelle Orlf’ans’in herttuan johtamalle
hallitukselle valtion kurjien raha-asiain
parantamiseksi. Hallitus ei tosin heti hyväksynyt hänen
ehdotustaan, että perustettaisiin kuninkaallinen
setelinanto-oikeudella varustettu pankki, mutta
sen sijaan L. sai 1716 oikeuden perustaa
yksityisen pankin. Tämä laitos saavutti pian
suuren menestyksen. L:n onnistui tuntuvasti
alentaa korkokantaa, ja pankin setelit nauttivat
täyttä luottoa. V. 1718 pankki muutettiin
valtionpankiksi ja sen setelien tuli kullan ohessa olla
ainoana laillisena maksuvälineenä suuremmille
summille. Laajentaakseen pankin liikettä ja
enen-tääkseen setelien kysyntää L. oli jo 1717
perustanut sen rinnalle Mississippi’n kauppaseuran
(Compagnie d’Occident), joka sai yksinoikeuden
koko Mississippi-alueen kauppaan ja
siirtoasutuk-seen y. m. V. 1718 siihen yhdistettiin Senegalin
kauppayhtiö ja 1719 se nimellä „Compagnie des
Indes" sai haltuunsa melkein koko sen kaupan,
jota Ranska kävi muissa maanosissa. Sam. v.
kauppaseura vielä lisäksi otti suurista summista
huostaansa valtion ralianlyöntioikeuden ja
verojen vuokrauksen ja sitoutui maksamaan suurim-

Lauttauspäällikkö—Law

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0378.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free