- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
693-694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lavabo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

«93

Lavabo—Lavantauti

694

man osan valtion velkaa antamalla valtiolle
3-prosenttisen 1,200 miljoonan livren suuruisen
lainan. Yhtiön toiminnan laajetessa lisättiin
vähän väliä sen osakepääomaa; osakkeet oli
lunastettava etupäässä valtion entisillä
velkasitoumuksilla ja pankinseteleillii. Yleisö halusi ahnaasti
näitä uusia arvopapereita, ja näin alkoi
pörssi-huijaus, jommoista ei vielä tätä ennen oltu nähty,
Osakkeiden kurssi kohosi kohoamistaan, kunnes
niiden arvo v:n 1720 alussa oli noussut
neli-kymmenkertaiseksi (500 livrestä 20,000 livreksi).
Samaan aikaan laskettiin yhä uusia seteleitä
liikkeeseen. V:n 1720 alussa L. nimitettiin
raha-asiainministeriksi. Mutta pian sen jälkeen alkoi
yleisön luottamus hänen järjestelmäänsä"
horjua. Osakkeiden arvo alkoi aleta huimaavaa
vauhtia, ja pian myöskin setelien arvo. Seurauksena
oli L:n yritysten täydellinen romahdus. L.
erotettiin virastaan, ja pelastaakseen henkensä
hänen täytyi jouluk. 1720 paeta maasta
menetettyään kaiken omaisuutensa. Hän kuoli köyhänä
Venetsiassa 1729. — L:n yritysten kukistuminen
saattoi lukemattomia ihmisiä köyhyyteen, ja luotto,
hänen järjestelmänsä perustus, joutui Eanskassa
pitkäksi aikaa huonoon huutoon; valtio sai
maksaa suuret summat, mutta kun sillä myöskin oli
ollut suurta etua järjestelmästä", ei sen
rahallinen asema ainakaan huonontunut, ja rikkauden
siirtyminen uusiin käsiin vaikutti toiselta
puolen edullisesti kaupan ja muiden elinkeinojen
kehitykseen. L. ei ollut petturi, vaan nerokas
haaveilija, jonka käsitys luotosta ja vaihtovälineiden
merkityksestä oli pääasiassa oikea ja hänen oman
aikansa edellä. [Levasseur, „Recherclies
histori-ques sur le système de L."; Thiers, „L. et son
systëme des finances"; A. Macf. Davis, ,,An
his-torical study of L:s system"; Wiston-Glynn,
„John L. of Lauriston".] J. F.

Lavabo
vä’-J (lat. „olen pesevä"; erään [-rukouksen alkusanojen mukaan), katolisen papin
suorittama, messun yhteydessä tapahtuva käsien
pesu; tätä varten käytetty kannu ja vati.

La Valetta ks. Valetta.

La Valette [-le’t], Antoine Marie
Cha-mans (1769-1830), kreivi, ransk. virkamies;
meni vapaaehtoisena sotapalvelukseen ja tuli
Italian sotaretkellä 1796 kapteeniksi ja Bonaparten
ajutantiksi; keisarivallan aikana L. nimitettiin
pääpostitirehtööriksi ja 1808 kreiviksi; menetti
bourbonien palattua 1814 virkansa; toimi siinä
uudelleen satapäiväisen keisarivallan aikana 1815,
mutta vangittiin Napoleonin kukistuttua ja
tuomittiin kuolemaan marrask. 1815. L. pelastui
kuitenkin omituisella tavalla. Hänen vaimonsa,
keisarinna Josefinen sukulainen Emélie Louise
de Beauharnais, sai mestauspäivän
edellisenä iltana luvan käydä hänen luonansa, vaihtoi
vaatteita hänen kanssaan ja jäi vankilaan, L;n
päästessä pakoon. Vaimo pidettiin pitkän aikaa
vankeudessa ja tuli sielunjännityksestä
mielipuoleksi. L. asettui Miiccheniin, mutta palasi
armahduksen saatuaan 1822 Ranskaan. Hänen
muistelmansa „Mémoires et souvenirs" julkaistiin 1831.
[Fleury, ,,Les drames de 1’histoire".] J. F.

La Valette /-le’t], Jean Parisot de
(1494-1566), johanniittain ritarikunnan
suurmestari, syntyään ranskalainen, pani ritarikunnan
laivaston hyvään kuntoon, varusti johanniitoille
kuuluvan Maltan saaren lujilla linnoituksilla ja

torjui onnellisesti vähäisillä sotavoimillaan
turkkilaisten ankaran hyökkäyksen 1565. Perusti
1566 hänestä nimensä saaneen La Valetten 1.
Va-lettan kaupungin. G. R.

Lavandula, laventeli, huulikukkaisia
yrttejä tai pensaita, n. 26 lajia varsinkin
Välimerenmaissa, aina Intiaan asti idässä. Kukat
sinisiä t. sinipunaisia, 2-10-kukkaisissa
lelitihan-kaisissa kiehkuroissa. N. 60 cm korkuiseksi
kasvavan L. officinalis pensaan kukista tislataan
vesihöyryn kera etenkin Etelä-Ranskassa
(Gras-sessa yli 100,000 kg v:ssa) laventeliöljyä.
Tämä on vaaleankeltaista, helposti haihtuvaa,
väkevän aromaattista; käytetään
hajuaineteollisuu-dessa ja lääkkeenä m. m. päänsärkyyn ja leiniin.

J. A. W.

Lavan ruhjoutuminen, jonka aiheuttavat
tavallisesti sopimattomat valjaat, aikaansaa
nahkaan tai sen alaisiin osiin pieniä haavoja tai
ajettumia, jotka tarpeellisen hoidon puutteessa
voivat muuttua suuriksi nestepöliöttymiksi tai
sidekudospahkoiksi. Kun vamma huomataan, on
eläin pidettävä joutilaana tai on sille käytettävä
valjaita, jotka eivät koske sairaaseen paikkaan.
Lisähoiteluna tulee kysymykseen tavallinen
haava-hoito, leikkaus j. n. e. Kp.

Lavansaari. 1. S a a r i Suomenlahden itäosassa
n. 55 km. Virolahdelta etelään, lähes 45 km
Suursaaren itäpuolella, muodostaa yhdessä
Peninsaa-ren kanssa Lavansaaren kunnan Viipurin 1.,
Rannan kihlak., Lavansaareu-Seiskarin
nimis-miesp.; koko kunnan pinta-ala 15,9 km2, josta
viljeltyä maata 79 ha (1901), (yhdessä Seiskarin
kunnan kanssa 3,07 manttaalia), talonsavuja 161,
tor-pansavuja 1 ja muita savuja 19 (1907). 1.157 as.
(1910), suomenkielisiä; 161 ruokakuntaa,
merenkulku ja kalastus pääelinkeinoina.
Kauppalaivastossa (1910) 65 purjealusta (yhteensä 4,926 netto
rek.-ton.). — 22 hevosta ja 169 nautaa (1910).
Kansakoulu]a (1912) 1 (3 opett.); vakinainen
pientenlastenkoulu. Koiviston kunnanlääkäri käy
kunnassa kerran kuukaudessa. — Matka Kotkaan n.
75 km, Viipuriin n. 95 km. — 2. Seurakunta,
Savonlinnan hiippak., Haminan rovastik.; kuului
alkujaan Vehkalahden seurakuntaan, asetettiin
1721 Koiviston ja Kakin papistojen hoitoon sekä
1763 Kakin kappelin (Johanneksen) yksin
hoidettavaksi, liitettiin 1810 Viipurin seurakuntaan,
tuli 1831 Koivistoon kuuluvaksi (keis. käskykirj.
17 p:ltä tammik. 1817) ja erotettiin omaksi
seurakunnaksi arm. julistuksella 5 p:ltä elok. 1896
saaden oman pappinsa („saarnaajan"). Kirkko
puusta, rak. 1783 (korjattu useampia kertoja,
viimeksi 1906), sijaitsee pohjoisosassa saarta.

L. H-nen.

Lavantauti 1. suolityyfus on nykyajan
kenties tavallisin tarttumatauti. Sen
synnyttämiseksi on sauvanmuotoisten tyyfusbasillien
elinkykyisinä päästävä suun ja vatsan kautta
suolistoon ruvetakseen siellä kehittymään. Taudin
tartunta tapahtuu joko puuttuvasta puhtaudesta
johtuvan basillien suoranaisen siirtymisen kautta
henkilöstä toiseen tai siten, että ne joutuvat
sairaan ulostuksien mukana maaperään ja sieltä
lähteisiin, kaivoihin ynnä muihin
vedenottopaikkoihin sekä lopuksi ruuassa ja juomassa
terveisiin. Päästyään jollakin paikkakunnalla oikein
kotiutumaan 1. kytee siellä vuodet läpeensä,
silloin tällöin puhjeten oikeaksi kulkutaudiksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0379.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free