- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
697-698

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laventeli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

697

Laventeli—Lavi n iu m

698

mingin pitäjässä. Käytyään Karlsbergin
sota-akatemian läpi L. tuli 1830 ruots. laivaston
aliluutnantiksi. Vv. 1833-35 hän suoritti
Marieber-gin korkeamman tykistökoulun kurssin. V. 1835
L. oli mukana ven. retkikunnassa, joka
Pohjanlahdella toimitti kolmiomittauksia. Toimi
sittemmin hyvällä menestyksellä kauan aikaa
Karlsbergin sota-akatemian opettajana. V. 1858 L. tuli
laivaston komentajakapteeniksi ja merikoulujen
tarkastajaksi. Hän on m. m. kirjoittanut:
„Läro-bok i mathematikens elementer" (1842; toin. pain.
1853), „Oorganisk kemi i sammandrag" (1844;
toin. pain. 1855), sekä sotatieteenisen akatemian
1853 palkitseman julkaisun „På hvad sätt
kom-mer svenska skärgärdsflottan sannolikt att under
ett blifvande krig användas"? (U. 8:n).

Laventeli ks. Lavandula.

Laventeli-öljy ks. L a v a n d u 1 a.

Laveran [lavrä’], Charles Louis
Alphonse (s. 1845), ransk. lääkäri, professorina
Pariisissa 1884-94. Vista 1897 alkaen
Pasteur-laitoksessa. Tutki Algerian matkallaan 1878-83
malaria-tautia ’a keksi 1881 sen aiheuttajan
malariaplasmodin. Hänen tutkimuksensa
kohdistuvat pääasiassa alkueläinten merkitykseen
in-fektsionitaudeissa. Tieteellisten ansioittensa vuoksi
hän on saanut Pariisin tiedeakatemian palkinnon
sekä 1907 Nobel-palkinnon lääketieteessä. Y. K.

Lavery [lävari], John (s. 1857), skotl.
taidemaalari; opiskeli Glasgo\v’ssa ja etenkin
Pariisissa. Tutkimalla Velasquezia ja saaden
vaikutusta Whistleriltä, L. kehittyi eteväksi
nykyaikaiseksi väriniekaksi. Hänen aikaisempi hienon
hillitty värityksensä on käynyt rikkaammaksi ja
valoisammaksi hänen myöhemmissä maalauksissaan,
joissa hän etupäässä on esittänyt muotokuvia ja
maisemia. Kuuluen n. s. Glasgow-koulun
johto-miehiin L. on nykyään Skotlannin ja Englannin
enimmin arvossapidettyjä ja vaikutusvaltaisimpia
taiteilijoita. E. R-r.

Lavetti (ransk. affütage, < affut, josta
artikkelin /’ kera on muodostunut saks. Laffette ja
ruots. lavett), puusta, raudasta tai teräksestä
rakennettu tykin (mörssärin, kuularuiskun) alusta.
L. on niin rakennettu, että ampuma-aseen akseli
voidaan eri maalien mukaan asettaa erilaisiin
tähtäyssuuntiin sekä pystysuorassa että
vaakasuorassa tasossa, ja että potkaisun (rekylin)
tähtäystä ja latausta vaikeuttava vaikutus
mahdollisimman paljon ehkäistyy. L:t voidaan jakaa
kahteen pääryhmään.

1. Liikutettavat eli pyörälavetit,
aiotut nopeasti paikasta toiseen liikuteltavia
tykkejä (kenttä-, vuoristo- ja piiritystvkkejä) varten.
Niissä on kaksi erillistä osaa: etu vaunu ja
varsinainen tykkiä kannattava lavetti, jotka
kumpikin ovat varustetut pyörillä. Etuvaunu on
ajajaa ja ampumavarastoa varten.
Ampumapaikalla etuvaunu irroitetaan ja asetetaan jonkun
verran lavetin taakse. Vielä 1880-luvulla ei
kenttätykeissä ollut mitään potkaisua ehkäisevää laitetta,
vaan lavetti pyöri lauaistessa useita metrejä
takaperin. Nykyisin ovat myöskin kaikki
piiritys-tykit varustetut jarruilla, jotka vastustavat
potkaisua ja laukauksen jälkeen vievät tykin entiselle
paikalleen. Jottei tykki ponnahtaisi taaksepäin, on
sen takaosa varustettu lapiota muistuttavalla
hampaalla, joka ponnahduksessa painuu maahan
ja siten estää taaksepäin pyörimistä.

2. Kiinteät lavetit tulevat kysymykseen
linnoitus-, laiva- ja rannikkopatteritykeissä. Niissä
on tavallisesti kaksi eri osaa: kursööri, jolla
tykki lepää, ja alempi kiinteä osa. Kursööri
kulkee ponnaliduksen vaikutuksesta rataa pitkin ja
se voidaan useiden vahvojen ruuvien avulla saada
eri asentoihin. Ponnaliduksen vastustamiseksi on
laadittu voimakkaita hydraulisia jarruja (ks. t.),
jotka myöskin palauttavat tykin alkuperäiseen
asemaansa. Kiinteitä lavetteja nimitetään
muotonsa mukaan veto-, pivot-, torni-,
manttelilave-teiksi. — vrt. Ampuma-aseet ja
Kuula-ruisku.

m. v. n.

Lavia. 1. Kunta, Turun ja Porin I.. Lavian
kihlak., Mouliijärven-Suodenniemen-Lavian
nimis-miesp.; kirkolle Karkun rautatienasemalta 39 km,
Porin kaupungista 55 km. Pinta-ala 324,7 km2,
josta viljeltyä maata 4.934 ha (1901);
manttaalimäärä 195/«> talonsavuja 98, torpansavuja 337 ja
muita savuja 915 (1907). 5,725 as. (1910); 1,094
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 600 (1901). 349 hevosta, 1.215
nautaa (1910). — Kansakouluja 6 (1912).
Kunnanlääkäri (päätetty hankkia), Tyrvään
liaara-ap-teekki. Säästöpankki (perust. 1906). -—
Teollisuuslaitoksia: Lavian osuusmeijeri, Susikosken
saha ja mylly, K. Koskisen saha. 4 myllyä
(Susikosken ylinen ja keskinen mylly sekä
Myöntäjän ja Susijoen). — Velhovuorelta laaja näköala
(yli Karhijärven). — 2. Seurakunta,
konsis-torillinen, Turun arkkiliiippak., Tyrvään
rovas-tik.; Mouhijärven kappelina v:sta 1823,
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 13
p:ltä kesäk. 1870 (ensimäinen khra v:sta 1881).
Kirkko puinen, rak. 1823, korjattu 1905-06.
[A. Vartia, „Otteita Lavian pitäjän
kertomuksesta" (,.Satakunta" I).] L. Il-nen.

Laviatar ks. Louhi.

Lavigerie f-vizri’], Charles Marti ai
A 11 e m a n d (1825-92), ransk. kardinaali, oli
1854-61 kirkkohistorian professorina Sorbonnessa.
perusti samaan aikaan kristittyjä kouluja Syyriaan,
tuli 1863 Nancyn piispaksi ja 1867 Algerian
arkkipiispaksi; perusti 1874 Algerian
lähetyssaarnaajani seuran ja lähetti lähetyssaarnaajia
Sisä-Afrikkaan; tuli 1882 kardinaaliksi, 1884 myöskin
Karthagon (Ranskan haltuun joutuneen Tunisin)
arkkipiispaksi ja Afrikan primakseksi. L., joka
oli katolisen kirkon huomattavimpia
merkkimiehiä viime vuosisadan lopulla, ryhtyi myöskin
taistelemaan neekeriorjuntta vastaan, ja 1890
käsitteli tätä kysymystä hänen johdollaan Pariisiin
kokoontunut kongressi; julkaissut m. m. „Études
sur Luther", „Exposé des erreurs doctrinales du
jansénisme" (1S58). [Colleville, „Le Cardinal L."]

J. F.

Laviini ks. L u m i v y ö r y.

Lavila, ratsuvelvollinen säteri Eurajoella, 4
km Vuojoen asemalta pohjois-koilliseen. Käsittää
nykyään 20 tilaa, 21 U/1S manttaalia, n. 6.700 ha.
Vesisaha kotitarvetta varten. — V. 1630 Kustaa
TT Aadolf lahjoitti Vuojoen säterin sekä
Irjan-teen ja Lavilan tilat Ake Tottille, joka kuoli
sittemmin Lavilassa. Ollut sen jälkeen, kuten
vielä nytkin, melkein säännöllisesti samoilla
omistajilla kuin Vuojoen kartano (ks. t.). —
Päärakennus valmistunut 1906. A. Es.

Lavinium [lavi’-], muin. kaupunki Latiumissa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0381.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free