Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lead ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
705
Lead—Leblanci
n soodaprosessi
706
Iin. mutta Laban antoikin hänelle petollisesti L:n
puolisoksi. L. synnytti Jakobille (j poikaa.
Lead [led], kaupunki Yhdysvalloissa,
Etelä-Pakotan länsiosassa Blaek-Hills-vuoristossa; 8,217
as. (1905). L. on vuorityöalueen keskus;
rikkaista Homestaken kultakaivoksista on saatu
1878-1906 n. 300 milj. mk:n arvosta kultaa
(1900 oli arvo 27.s milj. mk.). Ensimäiset
kullankaivajat saapuivat tänne 1876: kaupunki L:stä
tuli 1890. — Suomalaisia L:ssä n. 900, useita
liikealoilla. Ileillä on raittiusseura,
voimisteluseura, lauluseura, soittokunta ja kaksi
kirkko-kuulaa. Ensimäiset suomalaiset tulivat tänne
1878. W. P.
Leadhilliitti [led-], harvinainen
lyijymalmi-kivennäinen [(Pb0H)=Pb2(C03)2.S04],
monokliini-sesti kiteytyvä, väritön ; tavataan sekundäärisenä
malmijuonissa. P. E.
Leadville [ledvi’1], kaupunki Yhdysvalloissa,
Coloradon valtion keskiosassa, Kalliovuoristossa
3,100 m yi. merenp.; 13,697 as. (arv. 1906). L. on
Ameriikan huomattavimpia kaivoskaupunkeja;
1860 sen seutuvilla löydettiin rikkaat
kulta-aarteet, mutta 1870-luvun lopulla ne tyrehtyivät,
ja löytöjen johdosta syntynyt kaupunki Oro City
hävisi. Kullan sijasta tavattiin 1877
harvinaisen rikkaita liopeanpitoisia lyijymalmeja; silloin
perustettiin L. (= „Lyijykaupunki"). Senkin
kukoistusaika oli jo viime vuosis:n lopulla ohi.
Hopean asemesta on tärkein tuote nykyään sinkki,
jonka tuotantoarvo on yhtä suuri kuin kullan
ja hopean yhteensä; lisäksi saadaan kuparia ja
lyijyä. ’ E. E. K.
Leake [Wc], William Martin
(1777-1S60), etevä engl. muinaistutkija; teki useita
matkoja Kreikkaan ja Vähään-Aasiaan, tutkien
varsinkin Kreikan historiallista maantiedettä ja
muinaisuuden jäännöksiä. Teoksia: ,,Topography
of Athens" (1821, 2:nen painos 1841, saks. 1844),
„The demes of Attiea" (1829, saks. 1840),
„Tra-vels in the Morea" (1830), ,,Travels in Northern
Greece" (1835). O. E. T.
Leal ks. L i h u 1 a.
Leander, Aadolf Fredrik (1833-99), suom.
kapellimestari. Oiettiin jo 14-vuotiaana kaartin
pataljoonan soittokuntaan, jossa yleni
vääpeliar-vcon ja 1874 kohosi soitonjolitajaksi. Toimi myös
Uudenmaan pataljoonan kapellimestarina
1881-88 sekä monien yksityisten soittokuntain
neuvonantajana. Paciuksen, v. Scliantzin ja Emanuelin
johtamissa orkestereissa L. soitti viulua ja
käyrätorvea. Helsingin musiikkiopistossa hän opetti
torvensoittoa ja torvimusiikkisoitinnusta. Sävelsi
ja sovitti suuren määrän torvi- ja
jouhiorkesteri-kappaleita. Toimitti enimmät
Kansanvalistusseuran ja kaikki Ruots. kansakoulun ystävien
julkaisemat torviseitsikkonuotit. Julkaisi
torven-soitto-oppijakson. — L. on mitä monipuolisimmin
edistänyt torvimusiikin kehitystä maassamme.
Hänen tyttärensä on laulajatar Adée
Lean-d e r-F 1 o d i n. I. K.
Leander-Flodin, Adée, ks. F 1 o d i n.
Leandros (lat.. Leander), ks. Hero.
Lear [lia], vvales. Llyr, iirin kiel. Lér,
kelttiläinen tarukuningas, Shakespeare’n „King Lear"
näytelmän päähenkilö.
Leavenworth [levnuap], kaupunki
Yhdysvalloissa, Kansasin valtion koillisosassa, Missourin
oik. rannalla; 22.167 as. (1910). Katolilaisen j
23. V. Painettu s/a 13.
piispan istuin, useita oppi- ja
hyväntekeväisyyslaitoksia ; teollisuus melkoinen, lähettyvillä
kivihiilikaivoksia. Tärkeimpiä rautatienkeskustoja
Missourin länsipuolella. — N. 5 km L:sta
pohjoiseen on sotilasreservatsionilla Fort L:n
linnoitus sotilasoppilaitoksineen. E. E. K.
Le Bas [lo bä’], Louis Hippolyte
(1782-1867), ransk. arkkitehti ja opettajansa Percier’n
jälkeen Hittorffin kera uusklassillisuuden
huoma-tuimpia edustajia Ranskassa, mutta on etenkin
teoreetikkona ja opettajana laajalti vaikuttanut.
L:n päätyö on Notre-Dame-de-Loretten kirkko,
tehty muinaiskristillisen basilikan kaavaan.
U-o N.
Lebas flobä’], Philippe (1794-1860), ransk.
muinaistutkija. prinssi Louis Bonaparteu
(Napoleon III:n) opettaja, sittemmin m. m. Pariisin
yliopistonkirjaston johtaja. Teki 1843-44
Kreikkaan ja Vähään-Aasiaan arkeologis-epigrafisen
tutkimusmatkan, jonka tulokset ovat julkaistuina
hänen pääteoksessaan ,,Voyage archéologique en
Grèce et en Asie Mineure" (1847-68; L:n kuoltua
W. H. Waddingtonin jatkama). E. R-n.
Leber [lé-], Theodor (s. 1840), saks.
silmälääkäri, professorina Heidelbergissa v:sta 1890.
Hänen julkaisuistaan ovat huomattavimmat:
.,Anatomiselle LTntersucliungen tiber die
Blutge-fässe des mensehliclien Auges" (1865), ,,Die
Zir-kulations- und Ernährungsverliältnisse des
Auges" (1876), ,,Die Krankheiten der Netzhaut und
des Sehnerven" (1877). Ollut yksi „Arcliiv fiir
Oplithalmologie"n toimittajista. E. Th-n.
Lebert [lë-], Hermann (1813-78), saks.
lääkäri, 1853 professoriksi Zürichiin, 1859
Breslau-hun. Julkaissut noin satakunta tieteellistä
tutkimusta patologisessa anatomiassa, embryologiassa
ja yleisessä patologiassa. Pääjulkaisut:
„Physio-logie pathologique" (1845), „Anatomie
patholo-gique générale et speciale" (1854-62), „Handbuch
der praktischen Medicin" (4:s painos 1871),
„Allgemeine Pathologie und Tlierapie" (2: n
painos 1875), „Klinik der Brustkrankheiten"
(1873-74).
Lebert [le-], Siegmund, oik. S. Lewy
(1822-84), saks. musiikkipedagogi; perusti 1856
Stuttgartin konservatorin, yhdessä Starkin y. m.
kanssa. Julkaisi 1859 „Pianokoulun" (Pauerin
tarkistama 1904) ja „Laulualkeiskoulun", sekä
myöhemmin muitakin musiikkipedagogisia
teoksia. .,Pianokoulu" on käännetty useille kielille.
I. K.
Lebid ibn Rabi’a [-bl-] (k. 662), arab.
runoilija. Aluksi kiivas Muhammedin vastustaja,
myöhemmin yhtä innokas puoltaja. Kirjoitti
kuuluisan „Mu’allaka" runon (ks. Arabian kieli
ja kirjallisuus) sekä runokokoelman
(„Di-wan"). L:n runoja ovat julkaisseet de Sacy (1816),
Billberg (1826), Peiper (1828), Jussuf el Chälidi
(1880) ja Nöldeke (1900). [A. v. Kremer, „über
die Gediclite des L." (1881).] //. Il-a.
Leblanc [loblä’], Nicolas (1742-1806), ransk.
kemisti, varsinaisen soodateollisuuden perustaja.
Hän keksi soodan valmistuksen keittosuolasta
(ks. Sooda) ja perusti 1791 ensimäisen tehtaan,
jossa tämä menetelmä tuli käytäntöön,
hankkimatta itselleen etua tästä tärkeästä keksinnöstä.
L. kuoli köyhäinhuoneessa. Edv. Hj.
Leblancin menetelmä ks. Sooda.
Leblancin soodaprosessi ks. Sooda.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
