- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
717-718

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leevi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

717

resta asukasmäärästä oli valkoisia 5,070,
sekarotuisia 23,320, mustia 99,333. Päätuotteet ovat
sokeri ja melassi; sitäpaitsi saadaan puuvillaa,
hedelmiä, kaakaota y. m. Rautateitä ei ole;
puhelinverkko n. 900 km; merenalaiset kaapelit
lähisaariin ja mantereelle. Tuonnin arvo (1909-10)
12,3 milj. mk., viennin 10,a milj. mk. —
Hallitusta hoitaa kuvernööri, jolla on rinnallaan
Englannin hallituksen määräämä toimeenpaneva
neuvosto, sekä osaksi määrätty, osaksi valittu
lakiasäätävä neuvosto. Hallintoa varten L. I. on
jaettu 5 presidenttikuntaau. Näiden
yhteenlasketut tulot olivat (1909-10) 3,75 milj. ’mk., menot
3,7j milj. mk. — Lakiasäätävä neuvosto
kokoontuu tavallisesti St Johnissa Antigualla. — Useat
muut kansat tarkoittavat »tuulessa olevilla
saarilla" Pienten Antillien koko itäistä ryhmää;
..tuulenalaisilla" eteläistä ryhmää Grenadasta
länteen. ’ E. E. K.

Leevi, Jaakobin ja Lean poika, esiintyy V:ssa
T:ssa osaksi L:n heimon, osaksi leeviläisen
pappis-säädyn, n. s. leviittain, kantaisänä. L:n heimo
on 1 Moos. 34:n ja 49–,:n viittauksista päättäen
ollut alkuaan muiden Israelin heimojen veroinen,
mutta käyttäydyttyäni n Simeonin kanssa
salakavalasti kananealaista Sikem nimistä
kaupunkia kohtaan, joutunut kananealaisten koston
uhriksi ja hajonnut. Tämä lienee tapahtunut jo
esiegyptiläisellä ajalla tai viimeistään
varhaisemmalla tuomarien ajalla; sillä L:iä ei mainita
Juudan ja Simeonin toimeenpanemassa
yhteisessä retkessä (Tuom. 13) eikä myöskään n. s.
Deboran (ks. t.) laulussa (Tuom. 5). Hämärä on
sen sijaan tämän — niinkuin näyttää — alkuaan
maallisen heimon sulide pappisheimoon, jonka
olemassaolosta myöskin on todisteita sangen
varhaiselta ajalta. Mooses ja Aaron näyttävät
kuuluneen L:n heimoon (2 Moos. 2,, 4„), ja kun
viimemainitussa paikassa Aaronia sanotaan 1 e
e-vi Iäiseksi, niin tarkoitetaan todennäköisesti,
että Aaron oli pappi. Ainakin jo tuomarien a jalla
ovat leeviläinen ja pappi miltei identtisiä
käsitteitä, ja kernaimmin otetaan niitä papeiksi, jotka
polveutuvat L:n heimosta (vrt. Tuom. 17 seur.).
L:iin pappisheimona viittaa myös 5 Moos. 33s-h,
joka m. m. osoittaa, että leeviläisten
päätehtäviin kuului pyhän oraakkelin käyttö ja
uhripalvelus. 2. Moos. 3225 seur:n mukaan leeviläiset
saivat papilliset erikoisoikeutensa palkkioksi siitä,
että he Mooseksen johdolla asettuivat veriseen
taisteluun kultaisen vasikan palvelukseen
horjahtanutta Israelia, vieläpä lähimpiä
omaisiaan-kin vastaan. Arvoerotusta varsinaisten pappien
ja leeviläisten 1. leviittain välillä ei varhaisempi
historiallinen kirjallisuus tunne, se on syntynyt
vasta Josian reformin (621 e. Kr.) jälkeen. Kun
vertaa 2 Kun. 23s seur. ja 5 Moos. 18„ seur.
(10, seur.) toisiinsa, niin huomaa, että
leeviläiset ja kukkulapapit tässä tarkoittavat samoja
henkilöitä. Kukkulapapit (s. o. korkeuksilla 1.
kukkuloilla jumalanpalvelusta harjoittaneet papit)
eivät Josian reformissa, jolloin kaikki
jumalanpalvelus keskitettiin Jerusalemin temppeliin,
päässeet tämän pääpyhäkön papeiksi, vaan
menettivät virkansa ja vain osa heistä lienee siirtynyt
Jerusalemiin alhaisemmiksi temppelivirkailijoiksi
ja toimihenkilöiksi (ovenvartijoiksi, teurastajiksi
j. n. e.). Näin oli syntynyt arvoerotus
varsinaisten pappien ja entisten leeviläisten välillä, jotka

718

viimemainitut nyt tästälähin esiintyvät pappien
palvelijoina s. o. toisen ja alemman luokan
hengellisenä säätynä. Hesekiel (410 seur.) on sitten
antanut profeetallisen hyväksymisensä nyt
kuvatulle historialliselle tapahtumalle pitäen
leeviläisten alennusta rangaistuksena heidän
harjoittamastaan epäjumalanpalveluksesta. Arvatenkaan
tämä alennus ei ole tapahtunut ilman taistelua
ja vastustusta leeviläisten puolelta, ja kertomus
n. s. Korallin joukkueen kapinasta (4 Moos. 16)
näyttää sisältävän kaikuja näistä taisteluista.
Leeviläiset eivät myöskään aluksi tahtoneet
lähteä mukaan Esran paluuretkelle Babyloniasta
Jerusalemiin (Esra 813 seur.). Sovinto
Jerusalemin papistoon kuuluvien n. s. sadokilaisten
ja kukkulapapeista polveutuvien leeviläisten
välillä näyttää tapahtuneen vasta sitten, kun
maanpaossa syntynyt pappiskirja (ks.
Penta-t e u k k i) oli esittänyt leeviläisten suorittamat
alhaiset palvelustehtävät Jahven heille jo
Mooseksen aikoina määräämiksi kunniaviroiksi (vit.
4 Moos. 35 seur.: 4; 83 seur.). Aikakirjojen (ks. t.)
kirjoittaja, joka on sangen todennäköisesti itse
ollut leviitta, jakaa pappiskirjaan (4 Moos. 317
seur., 4, seur.) nojautuen leeviläiset L:n poikien
mukaan kolmeen pääluokkaan, gersonilaisiin.
kahatilaisiin ja merarilaisiin sekä useihin
alaosastoihin (1 Aik. 5n seur.; 6). Mutta hänen
seikkaperäiset kuvauksensa leeviläisten merkityk
sestä ja tehtävistä (esim. Davidin ja Hiskian
ajalla), leeviläisistä laulajista ja ovenvartijoista
y. m. soveltuvat pääasiassa vain maanpaon
jälkeisiin aikoihin ja oloihin ja edellyttävät niitä.
Myöskin tieto n. s. leeviläisistä
kaupungeista, joita 4 Moos. 35,-8:11 mukaan oli 48
— neljä kussakin Israelin sukukunnassa—, mutta
joista Jos. 21 :n mukaan 13 kuului papeille ja
vain loput 35 leeviläisille. ei perustu
historiallisiin tosioloihin, vaan pelkkään teoriaan. Sillä
leeviläisillä, niinkuin 5 Moos. 10„ ja 1212
nimenomaan todistaa, ei ollut maaosaa eikä
perintöomaisuutta. — Leevi sanan johto on hämärä ja
riidanalainen. Mainittakoon vain, että prof.
Hommelin mukaan sitä on verrattava
etelä-arabialaisissa kirjoituksissa esiintyviin 1 a w i’u (pappi)
ja 1 a w i’a t (papitar) muotoihin. [Baudissin,
„Gesch. des altt. Priestertums" (1889) ;
Well-hausen. ,.Prolegomena" (1899, siv. 118-149);
Kittel. „Gesch. des Volkes Israel" I (1912, siv.
317-326. 406 seur.).] .4. F. P-o.

Lefaucheux [hfoso’] (1802-52), pariisilainen
aseseppä; keksi 1825 takaaladattavan
metsästyskiväärin, jonka patruunat olivat kaasutiiviitä,
nastasytvttimellä varustettuja n. s.
piikkipatruu-noita. F. L.

Lefébure [lafeby’r], Eugène Jean
Baptiste Louis Joseph (1838-1908), ransk.
egyptologi. Oltuaan Lyon’in yliopiston opettajana
ja ranskalaisen arkeologisen retkikunnan
johtajana Kairossa L. siirtyi Algierin yliopiston
opettajaksi. Julkaissut useita, muinaista Egyptiä, ja
varsinkin sen mytologiaa käsitteleviä teoksia:
„Livre des morts" (1873), ,,1’Égypte ancienne"
(1879) y. m. E. H-a.

Lefebvre [laf&vr], Frangois Joseph
(1755-1820), Danzigin herttua, ransk. marsalkka,
meni 1773 kaartiin ja oli vielä 1789 vain
kersantti; palveli ensimäisen liittokunnan sodassa
Moselin armeiassa ja korotettiin 1794 divisioona-

Leevi—Lefebvre

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0391.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free