- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
719-720

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leevi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

719

Lefébvre—Leffler

kenraaliksi: kunnostautui useissa taisteluissa,
niinkuin Fleurus’11 (1794), Altenkirchenin (1796)
ja Stokachin (1799) luona. L. sai 1799 Pariisissa
olevan kaartin ylipäällikkyyden ja oli
Napoleonin kannattajana tälle suurena apuna Bruniairen
vallankumouksessa, hän kun tunkeutui
sotamiehi-neen viidensadan neuvostoon; korotettiin 1804
marsalkaksi, oli mukana Jenan (1806) ja Eylau’n
(1807) taisteluissa ja valloitti Danzigin, jonka
johdosta hänet nimitettiin Danzigin herttuaksi
(1807). L. taisteli myöskin Espanjassa 1808,
kukisti kapinan Tyrolissa 1809, oli mukana
Itävallan sodassa (1809), ja otti osaa taisteluihin
Hanskassa 1814, kun liittoutuneiden ruhtinasten
sotajoukot hyökkäsivät sinne. Bourbon’ien tultua
valtaan hänet korotettiin pääriksi (1814). L. oli
urhoollinen soturi ja luonteeltaan rehellinen. Hänen
vaimonsa, ent. pesijätär C a t h é r i n e, on erään
Sardou’n ja Moreau’n huvinäytelmän kautta
tullut tunnetuksi nimellä Madame Sans Gëne
(„Rouva Suorasuu"). [Wirth, ..Le maréchal L".]

K. 0. L.

Lefébvre [l3fa’vr], Jules Joseph
(1836-1912), ransk. taidemaalari: Cogniefn oppilas
Pariisissa, jatkoi opintojaan Boomassa. Maalasi
aluksi historiallisia, sittemmin pääasiallisesti
mytologisia ja allegorisia tauluja sekä muotokuvia.
Kuuluisaksi L. tuli alastomilla naiskuvillaan,
jotka selvimmin tuovat näkyviin hänen
akateemisen. muotovarman, mutta väriltään sileän ja
kylmän maalaustapansa. Tunnetuin näistä
naiskuvista on vertauskuvallinen esitys „Totuus"
(1869, Luxembourg-museossa). E. R-r.

Leffler. 1. Johan Anders L. (1845-1912),
ruots. taloustieteilijä, toimi ensin maanviljelijänä,
antautui sitten taloustieteellisiin opintoihin,
saattoi Buotsissa päiväjärjestykseen
postisäästöpankki-kysymyksen ja tuli 1883 perustetun
postisäästöpankin hallituksen jäseneksi; oli 1883-86
Työ-väenrenkaan pankin johtajana; toiminut
opettajana ja luennoitsijana m. m. Tukholman
korkeakoulussa, ollut 1890-1910 vakuutusyhdistyksen
sihteerinä ja v:sta 1890 sen aikakauskirjan
toimittajana, 1886-88 ensimäisen kamarin jäsenenä;
Lorénin rahaston toimikunnan jäsenenä ja
sihteerinä johtanut sen julkaisemien
yhteiskuntatieteellisten tutkimusten (esim. „Zur Kentniss von
den Lebens- und Lohnverhältuissen industrieller
Arbeiterinuen in Stockholm", 1897) julkaisemista :
johtanut leipurinammatin oloja koskevaa
tutkimusta (,,Undersökning af bagerierna i Sverige",
1899) ; julkaissut ,,Die schwedisclieu Zettelbanken"
(1876), ,,Nationalekonomiens grunddrag" (1902),
useita kirjoituksia teoksessa „Det ekonomiska
samhällslifvet" (1891-1902), y. m. J. F.

2. Magnus Gustaf L. (s. 1846), nimittää
itseään äitinsä ja isänsä nimillä Mitta g-L.,
kuuluisa ruots. matemaatikko, opiskeli Upsalan
yliopistossa ja tuli siellä fil. tohtoriksi 1872 ja
sam. v. matematiikan dosentiksi. Tehtyään 1873-76
opintoretken Saksaan ja Kanskaan hän väitteli
Helsingissä matematiikan professorin virkaa
varten. johon virkaan hän nimitettiinkin ja oli sen
haltijana 1877-81, kunnes hän viimemainittuna
v:na tuli Tukholman korkeakoulun ensimäiseksi
matematiikan professoriksi. Erosi
täysinpalvel-leena 1911. L. on sekä opettajana että
tiedemie-henä suorittanut paljon merkitsevää työtä. Niin
hyvin Suomessa kuin Buotsissa hän on herättä-

M. G. Mittag-Leffler.

nyt harrastusta matemaattisiin opintoihin, etenkin
levittämällä luennoillaan opiskelevaan
yliopisto-nuorisoon Weierstrassin
funktsioniteorian
tuntemusta. Vaikka hän oli
yliopistomme professorina
vain jonkun vuoden,
ennätti hän kuitenkin
täälläkin pysyväisesti
innostaa etevämpiä oppilaitaan
menestykselliseen
matemaattiseen tutkimustyöhön. — L:n tieteellinen
tuotanto on melkein
yksinomaan Weierstrassin
funktsioniteorian
laajentamista ja kehittämistä ja
sen yhteydessä olevien
dif-ferentsiaaliyhtälöitten iu-tegroimis-teorian osien
käsittelemistä. Nojautuen Weierstrassin
tutkimuksiin L. on n. s. „Mittag-L:n väittämän"
avulla analyyttisesti esittänyt ratsionaalisen
funktsionin, jonka äärettömyyspisteitten paikat
ja vakiot oletetaan tunnetuiksi. Tästä
lähtökohdasta alkaen I,. on kehittänyt edelleen
yksikäsitteisten yhden muuttujan funktsionien
teoriaa. Hän on myös ensimäinen, joka tietystä
potenssisarjasta osasi johtaa yhtenäisen,
analyyttisen lausekkeen, joka esittää analyyttisen
funktsionin yksikäsitteisen haaran kokonaisuudessaan,
eikä vain rajoitetussa alueessa. L. on nämät
keksinnöt julkaissut seuraavissa tieteellisissä
aikakauskirjoissa: ..öfversigt af Svenska
vetenskaps-akademiens förhandlingar". ,.Comptes rendues" ja
hänen itsensä 1882 perustama kansainvälinen
„Aeta mathematica"; viimemainitussa
aikakauskirjassa otsakkeilla „Sur la représentation
ana-lytique des fonetions monogènes uniformes d’une
variable indépendante" (1884) ja „Sur la
représentation analytique d’une branche uniforme à
une fonction monogène" (1899-1904). L:n
fnnkt-sioniteoreettisia väittämiä moni etevä tiedemies
on selvitellyt, varustanut uusilla todistuksilla ja
sovelluttanut erikoisiin funktsioneihin. Niinpä
esim. Teknillisen korkeakoulumme professori Hj.
Me]lin on niitä soveltanut n. s.
grammafunktsio-neiliin ja L. itse kaksijaksoisiin funktsioneihin.
L:n muista julkaisuista on mainittava esim: „En
metod att komma i analytisk besittning af de
elliptiska funktionerna" (1876), ,.Integration af en
ny klass af lineära differentialeqvationer af andra
ordningen"(Suomen tiedeseuran „Acta" XIT, 1883)
ja „Sur la représentation analytique des
intégra-les et des invariants d’une équation différentielle
linéaire et homogène" (Acta mathematica XV,
1890). — Tieteellinen mailma on L:lle monella
tavalla osoittanut kunnioitustaan. Hän on
kol-misenkynimenen tieteellisen seuran jäsen (m. m.
Suonien tiedeseuran kunniajäsen) ja usean
yliopiston kunniatohtori. Täyttäessään 50 vuotta
hän sai vastaanottaa 400 eri maissa asuvan
matemaatikon allekirjoittaman adressin ja lahjaksi
Edelfeltin hänestä maalaaman muotokuvan.

(U. 8:n).

3. Anne Charlotte L. (1849-92), ruots.
kirjailijatar. Hänen salanimellä julkaisemansa
näytelmäkappaleet — „Skädespelerskan" (1873).
..Elfvan" (1880) y. m. saavuttivat luontevuu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0392.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free