- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
721-722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lefort ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

721

Lefort—Legaliteetti

722

tensa ja persoonallisen aatesisällyksensä takia
paljon suosiota. Hänen kirjailijamaineensa
perustuu kuitenkin ennen kaikkea novellikokoelmiin
.,Ur lifvet", joita ilmestyi viisi eri nidettä ja joissa
hänen todellisuudentajuiltansa, älykäs
ihmis-ymmärtämyksensä ja sielullinen erittelykykynsä
sekä yksinkertaisen selvä tyylinsä pääsevät täysiin
oikeuksiinsa. Erikoisella taituruudella hän
kuvaa ruots. koti- ja seuraelämää. Aikoinaan
herättivät muutamat hänen novelleistaan (esim.
..Aurora Bunge") paheksumista sen
peittelemättömän realismin takia, jolla muutamat
naiskohtalot olivat kuvatut. Hänen muista teoksistaan
mainittakoon nävtelmäkappaleet „Sanna kvinnor"
(1883) ja „Hur man gör godt" (1885) sekä v. 1892
Sonja Kovalevskin elämäkerta. Oltuaan
kirjailijauransa alussa etupäässä ulkokohtainen
kiivailija ja analysoija, on hänen myöhempi
tuotantonsa jossain määrin tarkoitusperäistä: hän
kuvaa yhteiskunnallisia epäkohtia ja sovinnaisuutta,
mikä kahlehtii yksilön ja varsinkin naisen
vapautta. -— L. oli ensimäisen kerran naimisissa
G. Edgrenin, toisen herttua Cajanellon kanssa.
[Ellen Key, „A. Ch. L." (1893), Georg Brandes,
..Samlede skrifter", IIT.] A.-M. Tn.

4. (Läffler) Leopold Fredrik
Alexander L. (s. 1847), L. 2:n veli,
kielentutkija, v:sta 1872 pohjoismaisten kielten dosentti
ja v:sta 1881 ruotsin kielen ylimäär. professori
Upsalan yliopistossa: otti kivuloisuuden vuoksi
virkaeron 1904. L:n monilukuisista filologisista
tutkimuksista ansaitsevat päähuomion
kielihistorialliset, joista mainittakoon: ,,Om
konsonant-ljuden i de svenska allmogemälen" (1872),
„Bi-drag tili läran om t-omljudet" (1875-76), „Om
y-omljudet af i, l och ei i de nordiska språken"
(1877) ja ..Bidrag tili tolkningen af
Rökstens-inskriften" (1904).

Lefort [l3fö’rj, Francois Jacques
(1656-99), Pietari Suuren suosikki, synt. Genèvessä, oli
,-nsin Ranskan ja Hollannin sotapalveluksessa,
meni 1675 Arkangelin kautta Moskovaan ja
rupesi Venäjän palvelukseen Feodorin aikana.
Sofian liolhoojahallituksen aikana (1682-89) L. oli
tämän suosikin ruhtinas Golitsynin suosiossa,
ottaen osaa sotaretkeen Krimin tataareja vastaan
1687 ja 1689, sekä sitten Pietari Suuren suosikki
ja apumies hänen uudistusliarrastuksissaan;
hänen älynsä ja hieno käytöksensä miellyttivät
Pietaria. joka nimitti hänet suuramiraaliksi ja
kenraaliksi. L. toimi m. m. Pietarin
neuvonantajana Asovia piiritettäessä (1695-96) ; hän oli
myöskin sen lähetyskunnan johtajana, joka
Pietarin mukana kulki Euroopan länsimaissa
1697-98. [Posselt, ..Der General und Admiral Franz L." ;
Blum, „Franz L."J K. O. L.

Lefrén [levrë’nj. 1. Karl Adolf af L.
(1779-1844), sotilas, tuli ylioppilaaksi Turussa,
opiskeli ensin lakitiedettä, mutta kääntyi sitten
sotilasuralle. Otti 1808 kesällä osaa von
Vege-saekin y. m. toimeenpanemiin
maallenousuyrityk-siin Länsi-Suomessa, esim. Lemun taisteluun.
Osoitti suurta urhoollisuutta Säfvarin ja Ratanin
tappeluissa. Jäi sodan loputtua Ruotsiin, otti
osaa Norjan retkeen 1814, korotettiin 1818
aate-lissäätyvn ja otti 1829 eron everstin arvolla.
Siirtyi sittemmin Suomeen.

2. Johan Peter L. (1784-1862), sotilas,
soti-laskirjailija, edellisen veli, synt. Turussa, meni

sotapalvelukseen, otti kunnialla osaa v:n 1809
sekä Norjan sotaretkeen 1814: kohosi kenraaliksi
1860. Valmisti 1855. kun sodan syttymistä
Ruotsin ja Venäjän välillä odotettiin, suunnitelman
Ruotsin sotajoukkojen viemiseksi Suomeen.
Korotettiin aatelissäätyyn 1818. Sotatieteen opettaja
linnoitus- ja maanmittausväen opistossa, v:sta 1821
Karlbergin sota-akatemian johtaja,
insinöörikunnan päällikkö 1839, sotakollegin presidentti 1844,
4:nnen sotilasalueen päällikkö 1847. Harrasti
myös yleisen opetuslaitoksen kehitystä; oli
jäsenenä useissa komiteoissa, otti huomattavalla
tavalla osaa valtiopäiviin v:sta 1823, liittyen
vanhoilliseen puolueeseen. Julkaisi luentoja
sotatieteessä 1817-1 S. G. K. (K. G.)

Lefuel [lafye’1], Hector Martin (1810-81),
ransk. arkkit., sai 1839 suuren Rooman
palkinnon. Lähinnä L:n nimi liittyy Louvren ja
Tui-leriain lopettamistöihin. jotka uskottiin hänelle
viscontin kuoleman jälkeen ja jotka melkeinpä
teatterimaisen dekoratiiviseen runsauteensa ja
hienostuneihin muotoihinsa nähden ovat
uudemman ranskalaisen arkkitehtuurin huomattavimpia
töitä. Myöhemmin L. sai toimekseen v:n 1855
maailmannäyttelyn töiden johdon ja sam. v. tuli
Ecole-des-Beaux-Artsin professoriksi sekä kansal
listen palatsien arkkitehdiksi. TJ-o N.

Legaalinen (ransk. légal, < lat. lex = laki),
| lainmukainen, lain asettamat vaatimukset
täyttävä; vastakohta illegaalinen. — L e g a 1
i-s e e r a t a, laillistuttaa.

Legaatti (lat. legäftus, ks. t.), ämbassadöörin
arvoinen lähettiläs; eritoten paavin lähettiläs.
Paavin l:ien historia alkaa Leo I:stä. Legati
vati, Gnesenin, Kölnin, Salzburgin ja Praagin
arkkipiispojen kunnianimi : legati dati ovat joko
vakinaisiksi lähettiläiksi määrättyjä piispoja
(nuntiuksia) tai satunnaiseen tehtävään
määrättyjä kardinaaleja. — Rooman Lista ks. L e g
a-t u s.

Legaatti (lat. lëgä’tum) on
testamenttimääräys, jolla jollekin henkilölle omistetaan määrätty
esine tahi määräsumma rahoja tahi muu
määrä-tynlaatuinen kuolinpesän varallisuudenesine.
Toisin kuin testamentinsaaja, jolle testamentintekijä
on antanut koko jäämistönsä tahi osan siitä,
le-gaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas. Hänen ei
tarvitse luopua perinnöstään, vapautuakseen
vastaamasta omilla varoillaan testamentintekijän
veloista. Toiselta puolen legaatinsaajalla ei ole
hallinto-oikeutta kuolinpesään. L. on suoritettava
kuolinpesästä, sittenkuin velka on maksettu, jo
edellä testamenttia. Kun legaatinsaajan oikeus
syntyv välittömästi legaatintekijän kuolemisen
johdosta, on hänelle myöskin tuleva korkoa sille
pääomalle, jonka hän legaatin kautta on saanut.

A. Ch.

Legaliseerata (ks. Legaalinen), tehdä tahi
julistaa lailliseksi, laillistuttaa.

Legaliteetti (lat. lex = laki, laillisuus,
lainmukaisuus, lainalaisuus, riippuvaisuus
laissa olevista säännöksistä ja siinä edellytetyistä
tapauksista. L.-periaatteella tarkoitetaan sitä
rikosprosessioikeudellista periaatetta, jonka
mukaan yleisen syyttäjän ehdottomasti tulee asettaa
rikoksesta syytteeseen henkilö, jonka syyllisyys
esiintyy todennäköisenä, saamatta ottaa
minkäänlaisia tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia
huomioon (vastakohta: opportuniteetti-periaate).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0393.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free