- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
727-728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Legislatiivinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

727

Legrand du Saulle—Lehmann

728

mii syutymäkaupunkinsa Dijon’in taidekoulussa
ja tuli 1885 Pariisiin, jossa häneen vaikuttivat
F. Kops ja Degas. Työskenteli erinäisten
kuvalehtien vakinaisena piirustajana 1888-91. jonka
jälkeen antautui kokonaan harjoittamaan
maalausta. kaiverrusta ja etsausta. Erittäin
hienostuneessa ja varmassa taiteessaan L. on
pääasiallisesti esittänyt Pariisin teatteri- ja huvi-elämää,
kuvaten varsinkin oopperabaletin oppilaita ja
tanssijattaria sekä ravintola- ja
kahvilakolitauk-sia. L. on kuvittanut kirjoja ja julkaissut m. m.
etsaussarjat „Le Livre d’Heures de L. L." (1898)
ja „Les Bars" (1909). [E. Ramiro, „L. L.,
peintre-graveur" (1896) ja Camille Mauclair, „L. L.,
Peintre et Graveur" (1910).] E. R-r.

Legrand du Saulle [logrä’ dy so’l], Henri
1830-86), ransk. psykiaatteri. viimeksi lääkärinä
Pariisissa, tunnettu arvokkaista teoksistaan
psykiatrian jo oikeuspsykiatrian alalla. Niistä
mainittakoon: „La folie devant les tribunaux" (1864).
..Prognostic et traitement d’épilepsie" (1869). „La
folie héréditaire" (1873), „Traité de médecine
légale, de jurisprudenee médicale et de
toxicolo-gie" (1874). „Les hystériques" (1882; 3:s pain.
1891). E. Th-v.

Legrenzi [-e’n-], Giovanni (1625-90), it.
säveltäjä, Venetsian konservatorin johtaja, v:sta
1685 San Marcon kapellimestari. L. kehitti
oopperoissaan soitinsäestvstä ja sonaateissaan
sä-vellysmuotoa entistä monipuolisemmaksi. I. K.

Legros [tegrö’], Alphonse (1837-1911),
ransk. taidemaalari ja radeeraaja; opiskeli
syn-tymäkaupungissaan Dijon’issa sekä Pariisissa.
Kun L:n yksinkertaisen vakava, realistinen taide
ei aluksi näyttänyt Pariisissa herättävän
huomiota. muutti L. 1866 Whistlerin neuvosta
Lontooseen. Siellä L. erittäin suosittuna taiteilijana teki
maalaustensa ohella mestarillisia piirustuksia ja
antautui varsinkin harjoittamaan radeerausta,
jonka opettajana hän toimi m. m. South
Kensing-tonin koulussa. Mitä syvimmällä hartaudella L.
esitti mielikuvituksellisia, uskonnollisia tai
suoraan elämästä otettuja aiheita ja muotokuvasi
useita aikansa kuuluisuuksia.
Kuvanveistäjänäkin L. työskenteli. [Poulet-Malassis, „Catalogue
raisonné de 1’æuvre grave et lithographié d’ A. L."
(1877) ja L. Bénédite. „A. L." (1901).]

E. R-r.

Legros [tegrö’ ]. 1. Pierre L. v a n h.
(1629-1714), ransk. kuvanveistäjä; akatemian
professori, koristeli Le Brun’in johdolla Versailles’ia ja
kuninkaallisia palatseja. — 2. P i e r r e L. nuor.
(1666-1719), edellisen poika ja oppilas; matkusti
suurella kuvanveistospalkinnolla Roomaan, jossa
hän, lyhyttä Pariisissa oleskelua lukuunottamatta,
vietti koko loppuikänsä tehden Bernini’n
vaiku-tuksenalaisena äärimmäistä barokkityyliii
osoittavia veistoksia Rooman kirkkoihin (esim.
ryhmäkuva „Usko kukistaa kerettiläisyyden" ja pyh.
Ignatiuksen vartalokuva S. Gesrtn kirkossa sekä
pyh. Dominicuksen jättiläispatsas Pietarin
kirkossa) . E. R-r.

Leguaanit ks. I g u a n i d æ.

Legumiini, munavalkuaismainen aine
palkohedelmissä, kaurassa y. m. Saostuu liuoksista
juoksuttimella. etikalla j. n. e.

Leguminosæ ks. Palkokasvit.

Legymi (ransk. léyumes, < lat. IcgiVmen =
palko), palkohedelmä, vihannekset (ruokana).

Eräs lehdenkiertäjä.

Lehär, Ferenc [lehär färänts], (s. 1870),
uuk. operettisäveltäjä („Iloinen leski" 1905).
Wienin „säveltaiteilijaorkesterin" johtaja. I. K.

Le Havre ks. Havre.

Lehdekset, lampaan ruuaksi kuivatut
lehtipuiden oksat, ks. K e r p u t.

Lehdenkiertäjät, kärsäkkäihin kuuluvia
kovakuoriaisia. jotka toukkiaan varten laativat
lehdistä suppilon- tai käärönmuotoisen pesän.
Suppilon k iert äj
äkärsä-käs (Rhynchites
br-tiilcej 4-5 mm pitkä,
musta, kiertää
suppilon yhdestä
ainoasta koivunleh-destä, johon se on
leuoillaan
leikannut suurella
taidolla ja
matemaattisella tarkkuudella
loven molemmista
laidoista
keskisau-maan saakka.
(„Tai-tavin matemaatikko hyönteisten
joukossa".) Rhyiichites populi ja bettt-

leti, n. 5-6 111111 pitkiä, metallikiiltoisia. tekevät
poppelin, päärynäpuun, viiniköynnöksen y. m.
kasvien lehdistä sikarintapaisia muodostuksia,
käyttäen kuluinkin monta lehteä, joiden ruodit
ne ensin herpaisevat. Apodcrus coryli, jonka
pei-tinsiivet ovat punaiset, kaula pitkäksi venynyt,
laatii toukkapesänsä pähkinäpuuhun, leppään
y. m. — Lähisukuisen jaavalaisen Apoderus
lon-gicollis-lajin kaula on venynyt melkein koko
muun ruumiin pituiseksi. U. S-s.

Lehdenleikkaajakärsäkkäät, kiertäjäkärsäk
käät. ks. Kärsäkkäät.

Lehdenleikkaajamehiläiset,
verhoilijamehiIäiset, ks. Mehiläiset.

Lehdokki ks. P I a t a n t h e r a.

Lehijärvi, muinainen hallintopitäjä ja
Hattulan kappeliseurakunta. Käsitti nykyisen
Hattulan pitäjän lounaisosan samannimisen, lähellä
nykyistä Parolan rautatieasemaa olevan järven
ympärillä. Mainitaan n. 1405-1603. A. Es.

Lehmann [leman /. I.Peter Martin Oria
L. (1810-70), tansk. valtiomies. Saksalaisesta
sukuperästään huolimatta L. oli nuoruudestaan
asti tanskalaismielinen. Hän antautui jo
aikaisin valtiolliseen elämään ajaen puhujana ja
sa-nomalelitimiehenä vapaamielisiä ja kansallisia
aatteita. L. ensimäisenä kiinnitti yleisen
huomion Slesvigin tanskalaisten vaaranalaiseen
asemaan; tuli 1840 sää tyedustaj aksi ja oli sen
suunnan johtajia, joka vaati Slesvigille ja Tanskalle
yhteistä vapaata valtiosääntöä; tuli Kristian
VIII:n kuoleman jälkeen maalisk. 1848
salkuttomaksi ministeriksi ja otti huomattavaa osaa
perustuslakiluonnoksen tekemiseen, mutta luopui
ministeri vi rahtaan jo marrask. sam. v. ja
nimitettiin amtmandiksi Veileen ; oli 1851-52
folketin-gin ja v:sta 1854 landstingin jäsenenä saavuttaen
jälkimäisessä kokouksessa johtavan aseman;
1861-63 sisäasiainministerinä. L. oli myöskin innokas
I skandinaavilaisen liikkeen kannattaja. J. F.

2. Alfred Georg Ludvig L. (s. 1858),
lansk. sielutieteilijä, edellisen veljenpoika, bar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0396.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free