- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
729-730

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lehmann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

729

Lehmann

— Lehmus

730

joitti opintoja Leipzigissä Wundtin johdolla, tuli
1890 dosentiksi Kööpenhaminan yliopistoon, 1910
professoriksi. L. on etevä kokeellisen sielutieteen
tutkija; julkaisi huomattavat sielutieteelliset
tutkimukset „Farvernes elementære æstetik" (1884),
„TIypnosen og de dermed beslægtede normale
til-stande" (1890). ..ITovecIlovene for det
menneske-lige folelsesliv" (1892, myöskin saksaksi), „Die
körperliclien Ausserungen psychiseher Zustände"
(3 os., 1898-1905) ja „Leh’rbuch der
psycholo-gisclien Methodik" <1906). Sitä paitsi L. on
julkaissut „Overtro og trolddom" (4 nid., 1893-96),
,,Grafologien" (1899) y. m. A. Gr.

3. Johannes Edvard L. (s. 1862), tansk.
uskonnonhistorioitsija, edell:n serkku, tuli 1886
teologian kandidaatiksi, julkaisi 1896
väitöskirjan ,,0in forlioldet mellem religion og kultur i
Avesta" ja tuli 1900 dosentiksi Kööpenhaminan
yliopistoon. Tehtyään itsensä laajalti
tunnetuksi tarkkana, aaterikkaana tutkijana,
henkevänä kirjailijana ja luennoitsijana L.
kutsuttiin 1910 uskonnonfilosofian professoriksi
Berliinin yliopistoon, jossa hän edelleen
vaikuttaa. L:n kirjallisesta tuotannosta mainittakoon:
..Den religiose folelses natur og sædelige værd"
(1890), „TIedensk monoteisme" ja „Guder og
heite" (Studier fra sprog- og okltidsforskning
n:o 31, 1897 sekä 11:0 37, 1898), ..Zarathustra, en
bog om persernes gamle tro" I II (1899-1902),
,,Mystik i hedenskab og kristendom" (1904),
Chan-tepie de la Saussayen ..Lehrbuch der
Eeligions-geschiclite"ssä (1905) esitykset intialaisten ja
persialaisten uskonnoista sekä uskonnon alkeista,
Hinnebergin ..Kultur der Gegenwart"issa 1. III. 1,
1906, ..Die Heligion der primitiven Volker".
..Ver-dens Kulturhistorie"ssa I, 1906, ..Persernes
kultur", ..Buddha, hans lære og dens gerning" (1907).
„Religionsgeschichtlichés Lesebueh" (1911). ..Der
Buddhismus" (1911). A. J■ P-ä.

Lehmann [lemun], Johann Georg
(1765-1811), saks. sotilastopografi, n. s. L e h m a n n i n
m e n e t e 1 m ä n keksijä: sen mukaan
maanpinnan kaltevuussuhteet kuvataan kaltevuuden
suuntaan kulkevilla kaltevuusviivoilla, jotka
taajene-vat ja tummenevat kaltevuuden kasvaessa.

E. E. K.

Lehmann [lemun], Karl Friedrich
August (s. 1845), saks. historiantutkija, v:sta
1893 professorina Göttingenissä; teoksia:
.,Knose-beck und Schön" (1875), ,.Stein, Scbarnhorst und
Schön" (1877), „Scharnhorst" (1886-87),
„Frei-lierr von Stein" (1902-05), „Friedricli der Grosse
und der Ursprung des siebenjährigen Krieges"
(1894) ; julkaissut asiakirjakokoelman „Preussen
und die katholische Kirche seit 1640" (1878-94).

Lehmann [leman], Lilly (s. 184S), saks.
oopperalaulajatar. tunnettu varsinkin
Wagner-esittä-jänä. .Julkaisi ..Meiue Gesangskunst" (1902) ja
..Studie zu Fidelio" (1904). ’ /. K.

Lehmann [leman], Otto (s. 1855), saks.
fyysikko, sai 1883 ylim. professorin paikan
Aache-nin teknillisessä korkeakoulussa, 1888
sähkötekniikan professorin viran Dresdenissä ja tuli 1889
Karlsruhen teknillisen korkeakoulun fysiikan
professoriksi. — L. 011 tehnyt monipuolisia
havaintoja etenkin kideopin alalla. Paljon aikaa
hän on uhrannut n. s. nestemäisten k
i-teitten tutkimiseen. Useilla kiinteillä aineilla
on näet se ominaisuus, että ne kuumennettuina

sulavat erinäköisiksi eri lämpöasteilla. Aleni
maila asteella ne ensiksi muuttuvat himmeän su
liksi ja vasta melkoisesti korkeammassa
lämpötilassa läpinäkyvän juokseviksi. L. on polari
satsionimikroskooppinsa avulla huomannut, että
näillä aineilla tuossa himmeässä olotilassa on
vaihtelevat fysikaaliset ominaisuudet eri
suunnissa, joskin ovat homogeeneja. toisin sanoen ne
ovat anisotrooppisia ja niissä syntyy valon
kahtais-taittuminen (ks. t.). L. väittää sentähden, että
on nestemäisessäkin muodossa olevia kiteitä,
vieläpä kahta eri lajia. L:n tutkimukset ovat
johtaneet hänet väittämään, ettei sama aine voi
esiintyä eri kidemuodoissa. Hän on mennyt
niinkin pitkälle, että hän kieltää samalla
kemiallisella aineella olevan eri olomuotoja. L. on
kirjoittanut: ..Molekularphysik" (1888-89; 2 nid.),
..Die Kristallanalyse" (1891), ..Flüssige Kristalle"
(1903). Sähköopin alallakin L. on suorittanut
arvokasta työtä. Hän on myös tuottelias
oppikirjojen laatija. U. S:n.

Lehmann [leman], Richard (s. 1845), saks.
maantieteilijä, 1881 maantieteen dosentti Hallen
yliopistossa, 1885 Münchenin akatemian
professori. Julkaissut maantieteellisiä tutkimuksia
(„über ehemalige Strandliiiien in anstehendem Fels
in Norwegen", 1879) ja karttateoksia („Atlas für
höhere Lebranstalten mit besonderer
Berücksichti-gung der Handelsgeographie"). (E. E. K.)

Lehmann-Haupt [lemun-]. Karl
Ferdinand Friedrich (s. 1861), saks.
muinais-tutkija ja historioitsija, v:sta 1901 vanhan ajan
historian professorina Berliinissä, v:sta 1911
kreikan kielen professorina Liverpoolissa, teki
1S98-99 tutkimusmatkan Arineeuiaan. Hänen
lukuisista teoksistaan mainittakoon : ,,Babylons
Kul-turmission" (1903), ,,Materialien zur ältesten
Geschichte Armeniens und Mesopotamieus"(1907).
„Armenien einst und jetzt" I os. (1910),
„Semi-ramis" (s. v.), ..Israel, seine Entwicklung im
Rahmen der Weltgeschichte" (s. v.) ..Abriss der
griechischen Geschichte" (s. v.), „Die Geschichte
Judäas und Israels" (1911). L. on perustanut ja
julkaisee „Klio" nimistä historiallista
aikakauskirjaa. E. R-n.

Lehmus I. n i i n i p u u (Tilia), 8-10 lajia
lehtipuita pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä.
Lehdet vinosti herttamaiset,
suippokärkiset; kukat
keila n valkeat,
monitieteiset, pienet,
harvakukkai-sessa viuhkossa,
kaivomainen suojuslehti
viuh-koperään yhtynyt,
hedelmä pippuria
muistuttava pähkylä. Meillä
yksi laji T. corduta
lehtomaisissa metsissä n.
63’/2°:een polij. lev. —
Iveski-Euroopassa
Etelä-Tanskasta Alppeihin ja
Kaukasukseen ja Uraliin
idässä kasvaa yhdessä
tämän lajin kanssa
meilläkin yleiseen istutettu
Tilia platyphyllos, jonka
edellisestä erottavat sen
isot, alta pehmeäkarvaiset
lehdet ja karvaiset silmut

Lehmus. 1 varren latva
lehtineen ja hedelmineen. 2
suo-nenhaarauma lehden
alapinnalla, missit domatsio. 3
do-matsion poikkileikkaus, 4
suojuslehti hcdelmltviuhkoineen,
ö kukka. 6’, 7 emiön osia,
8 verholehti, pinnassa
hu-najapisaroita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0397.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free