- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
733-734

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lehmä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Anatominen selitys lehmästä.

47. Sääriluu

48. Pohjeluu

49. Nilkka- (kinner-)
nivel

50. Nilkkaluut

51. Kanuunaluu (yht.
jalkapöydän luut)

52—54. Varpaiden
luita

55. Korvat

56. Otsa

57. Naama

58. Sieraimet

59. Turpa

60. Kaulanalus

61. Kaula

62. Säkä

63. Utaret

64. Napa

65. Juoksutusmaha

66. Pötsi

67. Virtsarakko

68. Lehtimaita 1.
sata-kerta

69. Verkkomaha

70. Pallea

71. Maksa

72. Keuhkot

73. Sydän

74. Henkitorvi

75. Ruokatorvi

76. Perna

77. Munuaiset

78. Peräaukko

79. Emätin

1. Etuhampaat

2. Etumaiset
poskihampaat

3. Takimaiset
poskihampaat

4. Nenäiuu

5. Välileuanluu

6. Yläleuanluu

7. Alaleuka

8. Silmäkaari

9. Silmäkuoppa

10. Otsaluu

11. Iesluu

12. Ohimoluu

13. Otsaluunhuippu

14. Niskaluu

15. Kaulanikamat

16. Selkänikamat

17. Lannenikamat

18. Ristiluu

19. Häntänikamat

20. Kylkiluut (13
paria)

21. Rintalasta

22. Kylkiluitten
rustot

23. 24. Lapaluu

25. Olkapää

26. Olkaluu

27. Olkanivel

28. Kyynärnivel

29. Kyynärpää

30. Värttinäluu

31. Kyynärluu

32, 33. Ranneluut
34. Kanuunaluu (yht.

välikämmenluut)
35—39. Varpaiden
(sormien) luita
40-42. Lonkkaluu
(41 suoliluu, 42
istuinluu)

43. Lonkkanivel

44. 45. Reisiluu
46. Polvilumpio

ziiu, Fiehtelgebirgeen. Vogelsgebirgeen j. n. e.).
Nykyään ovat alankomaiset rodut yleiset
kaikkialla Saksan tasangoilla ja jokilaaksoissa.
Sveitsiin. Bernin seuduille, luullaan sikäläisen
suuri-otsaisen (frontosus) karjan (Bernin, Simmentalin
y. m.) tulleen burgundilaisten mukana
Skandinaa-viasta (Gotlannista) 400-luvulla. Myöskin
pitkä-sarvista, harmaata aromaan karjaa (primigenias)
tiedetään jo aikaiseen (n. 600-luvun alussa) tuodun
Unkarista Sveitsiin ja Italiaan. — Samaan
tapaan kuin edellä olevat tiedot keskisen Euroopan
karjarotujen levenemisestä eivät ole varmoiksi
todistettavissa, ovat tiedot muidenkin Euroopan
maiden suhteen enimmäkseen heikoilla perusteilla.
Sitenpä on vanhain skand. tarujen mukaan ollut
liuotsissa kolme eri karjarotua. Pohjoisilla
asukkailla oli sarveton, pieni, melkein valkea
vuoristo-rotu („FjälIras"), joka mahdollisesti on voinut
tulla sinne idästä päin. Etelä-Ruotsissa
(Skå-nessa) kerrotaan olleen musta- tai mustankirjava,
sarvellinen ja isompi lehmärotu, joka oli myös
levinnyt Tanskaan, ja sittemmin tänne
goottilaisten tuoma kolmas rotu (Gotlannin rotu), joka oli
kellertävä tai punainen, sarvellinen ja kookas.
Suomeen ja Pohjois- Venäjälle näyttää alkuaan
levinneen pieni, usein sarveton
primigenius-muo-toinen karja. Sittemmin olojen kehittyessä ovat
kansojen yhdysliike, sodat ja kaikenlaiset
taloudelliset pyrkimykset vaikuttaneet sekä eri
rotujen olinpaikkain vaihtumiseen että uusien
rotujen syntymiseen. Varsinkin on risteyttämisellä
eri rotujen kesken saatu aikaan paljon eri tuo-

tantotarkoituksiin soveltuvia muotoja. Sentähden
ovatkin enimmät nykyajan 1.-rodut johonkin
määrin sekoituksen tuloksia. — Nykyajan l.-r
o-d u t saattaa ryhmittää monella tavalla eri
jakoperusteiden mukaan, esim.: I luonnon-,
maatiais-ja jalostetut rodut, II ylänkö- (vuoristo-), aro- ja
alankomaiden rodut, III maito-, liha- ja työrodut
ynnä rodut, joilla nämä tuotanto-ominaisuudet
ovat suuremmassa tai vähemmässä määrin
yhdistettyinä. Tav. noudatetaan maantieteellistä jakoa
eri rotujen kotiseutujen mukaan, kun
aikaisemmin mainittu tieteellinenkin ryhmittely on
käytännössä mahdoton seurata. Tässä mainittakoon
eri maiden tärkeimmät lehmärodut ja -tyypit:
itäeurooppalainen arokarja, jota on
Etelä-Venäjällä, Podoliassa, Moldovassa,
Unkarissa y. m., karvaltaan vaalean-hopeanharmaa,
sarvet suuret, korkeajalkainen, kapeahko vartalo,
hyvä työjuhta, lypsää vähän (n. 800 kg vuod.),
mutta rasvaista maitoa (4-5%), kestävä,
nopealiikkeinen. Samaa alkuperää on myös karja
Itä-Sveitsin rajaseuduissa. Harmaanruskea
alppikarja (Braunvieh), jolla on nimet
niiden Sveitsin eri paikkakuntien mukaan, missä
se on kotiutunut, kuten Schwyzin ja Algaun rotu
(ks. t.), jonka vuotuinen maidontuotanto on
paremmissa karjoissa keskimäärin 3,000-3,500 kg
lehmää kohti ja rasvaisuus 3,6-3,7
Länsi-Sveitsissä on kirjava alppikarja
(Fleck-vieli), minkä tunnetuin rotu on Simmentalin
karja. Tämä viimemainittu on ryhdikästä, isoa,
kaunista, kellervän- t. punakirjavaa lypsykar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0399.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free