- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
741-742

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lehtihopea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

741

Lehti hopea—Lehtimajanjuhla

742

den keskenään muodostama kulma 011 135° ja
että kahden päällekkäin olevan lehden välillä
vhdistysviiva kolmasti kiertää varren. Milloin
1. on nimitetään lehtiä vuorottaisiksi.

J. A. W.

Lehtihopea ks. Lehtimetalli.

Lehtijalkaiset (Phyllopoda), kidusjalkaisiin
kuuluvia, moninivelisiä, useimmin monta em
pitkiä ävriäiseliiimiä, joilla on pitkäveteinen sydän
ja selvät kidusjalat. Tähän kuuluu m. m.
Branchi-pus.

Lehtikasvit, koristuskasvit, joita pääarsiassa
viljellään kauniitten lehtiensä vuoksi.

Lehtikiduksiset ks. Simpukat.

Lehtikirput (Psyllidce), pieniä nivelkärsäisiin
kuuluvia hyönteisiä, joilla on 4 kaivomaista
siipeä ja hyppyjalat. Elävät toukkineen lehtipuiden,
m. m. hedelmäpuiden lehdillä, joista imevät
nestettä. Runsaslukuisina esiintyen ne voivat
nuorilla taimilla ja versoilla saada vahinkoa aikaan.

U. S-s.

Lehtikirvat ks. Kirvat.

Lehtikuita ks. Lehtimetalli.

Lehtikuonoiset ks. Siipijalkaiset.

Lehtikuusi (Larix), n. S lajia käsittävä
havu-puusuku pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä.

Neulaset varisevia, joko
kimpuittain kääpiöoksissa tai hajallaan
tavallisissa pitkissä versoissa,
kävyt 1-vuotiset. Eteläisen
Keski-Euroopan vuoristoissa
Etelä-Hanskasta Karpaatteihin kasvaa
eurooppalainen 1. (L. decidua 1.
europæa) metsäpuuna.
Lähisukuinen siperialainen 1. (L. sibirica)
muodostaa Polijois-Venäjällä ja
Siperiassa laajoja metsiä. Kuva
ks. liitettä Havupuita.

J. A. W.
Metsänh. Suomeen tuoduista
ulkomaalaisista metsäpuista
lienee 1. tärkein. Maamme vanhin
ja huomattavin L. sib
rica-istutus on Raivolan lehtikuusimetsä
Uudenkirkon pitäjässä (V. 1.).
Metsä perustettiin Venäjän
hallituksen toimesta 1738
tarkoituksella saada rakennuspuuta
sotalaivastoa varten ja sitä 011 senjälkeen monasti
laajennettu, niin että se nyt käsittää lähes 20 ha:n
alan. Metsää sanotaan Euroopan komeimmaksi
1.-metsäksi. Kuutiomäärä nousee siinä paikoin
1,000 m3 ha kohti, jollaista määrää ei mikään
kotimainen puulajimme voi saavuttaa. — Muista
maassamme tavattavista 1.-viljelyksistä
ansaitsevat mainitsemista Koivikon l.-puisto Kiteellä
(eur. ja siper. 1.; perust. 1840-luvulla),
Lönnham-marin l.-puisto (siperial. 1.; perust. myös
1840-luvulla) Karjalohjalla. Punkaharjun lukuisat
1.-viljelykset, joista suurin ja kaunein (siper. 1.) on
perust. 1877, ja Evon-Vesijärven kruununpuiston
monet koemetsiköt; kokeeksi on l:ta sitäpaitsi
istutettu useimmissa valtion metsänhoitoalueissa,
jopa Inarissa saakka, missä se kuitenkin vain
kituen pysyy elossa. Koristepuuna on kumpikin laji
meillä yleisesti tunnettu.

Luonnollisella levenemisalueellaan 1.. etenkin
siperialainen, menestyy verrattain huonollakin
maaperällä, mutta meillä 011 varminta kasvattaa

Lehtikuusimetsä Kiteellä.

sitä syväpohjaisella, voimakkaalla, tuoreella
maaperällä, varsinkin kalkinpitoisella. —
Valonsaantiin nähden 1. on hyvin vaativainen,
minkätäh-den sitä siis ei ole kasvatettava tasa-ikäisessä
sekoituksessa vähemmän valoavaativau puulajin
kanssa. Parhaiten se on osoittautunut
menestyvänsä puhtaana, tasa-ikäisenä metsikkönä.

L:n tuhohyönteisistä mainittakoon Chermes
abietis ja Nematus Erichsonii, jotka meillä
paikoin ovat aikaansaaneet suurtakin vahinkoa.
Va-hinkosienistä ovat mainittavat Peziza Willkommi,
Armillaria mellea ja neulassieni Sphcerella
lari-cina.

L:n puuaine on kimmoista ja helposti
halais-tavaa; sen om.-p. on 0,52—l,oo, ilmakuivana
kes-kim. 0.2. Veden alla on I:n kestävyys tammen
veroinen, mistä syystä sitä käytetäänkin
vesirakennuksiin; sitäpaitsi se soveltuu hyvin
muihinkin rakennustarkoituksiin sekä ratapölkyiksi,
pylväiksi y. m. s. Kuorta käytetään parkitsemiseen,
pihkasta valmistetaan n. s. venetsialaista
tärpättiä ja eräänlaista kumia (gummi
oren-burgense).

Meidän maassamme lienee edullisempaa viljellä
siperialaista lajia, joka melkein aina kasvaa
suorarunkoiseksi. kun sitävastoin eurooppalainen
1. tavallisesti tulee mutkikkaaksi ja oksaiseksi:
tätä vikaa voitaneen kuitenkin vähentää
tekemällä istutusasento taajanlaiseksi.

Myöskin japanilaisella lehtikuusella (L.
lepto-lepis) on maassamme alettu kokeilla; suurempi
merkitys kuin sillä tulee luultavasti kuitenkin
olemaan länsi-ameriikkalaisella 1:11a (L.
occidcn-talis). L. l-o.

Lehtimajanjuhla, juutalaisten vanhoista
pääjuhlista kolmas, joka vietettiin syksyllä
viinin-ja hedelmänkorjuun yhteydessä (2 Moos. 23,,; 34»,:
5 Moos. 16„ ja seur.). Seitsemän päivää
kestävän juhlan aikana asuttiin taivasalla
lehtimajoissa, jotka laitettiin palmu-, paju- ja
öljypuun oksista y. m. tuuheista lehvistä talojen
lit-teille katoille, pihoille ja toreille (Neli. 813). Tämä
oli oleva muistona siitä, kuinka israelilaiset
asuivat teltoissa korpivaelluksen aikana (3 Moos. 23„).
Juhlamenoista tärkein oli pyhä tanssi, joka
suoritettiin alttarin edustalla (Tuom. 2L,).
Tanssivat pitivät käsissään lehviä, joilla koskettelivat
alttarin sarvia (Ps. 118K). Ylistyslauluja
laulettiin, myöhempinä aikoina varsinkin n. s.

Lehtikuusi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0405.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free