- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
743-744

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lehtihopea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

7J3

„Hallelia" (Ps. 113-118). Juutalaiset nimittävät
juhlan seitsemättä päivää „Hosa’na rabba" s. o.
suureksi liosiannaksi, koska silloin varsinkin
lio-sianna-buutoja kajahutetaan. Ar. II.

Lehtimetalli, valssattu ja erittäin ohueksi
taottu metalli tai metalliseos.

1. Lelitialuminiumia käytetään
lehti-hopean asemesta. Se on erittäin puhdasta
metallia.

2. Lehti h op e a voidaan takoa vieläpä 0,0002
mm ohueksi levyksi, jonka läpi valo tulee
vihertävänä tai keltaisenharmahtavana. Sitä
käytetään välikultana (ks. alempaa), valekultauksena
peilien ja kehysten kultalistoissa, jolloin
kullan-väri saadaan lakkavernissan avulla. Lehtihopea
mustuu helposti ilmassa, jonka vuoksi sen
asemesta käytetään lehtialuminiumia.

3. L e h t i k u 11 a a on kaupassa eri
värivivah-duksia: punaista, keltaista, vihreää ja valkoista,
joista punainen on vaskenpitoista ja keltainen,
vihreä ja valkea laji saadaan hopean avulla.
Kulta voidaan takoa 0,oooi mm:n ohuiseksi;
tällaisen lehden läpi valo tulee vihreänä. Paksuin
lehtikuita on nimeltään tehdaskulta.
Väli-kulta on lehtikultaa, jonka toinen puoli on
hopeaa. Valelehtikulta (tombak-lehti) on
tehty vaskisinkkiseoksista. Lehtikultaa
käytetään metallin, puun, kirjojen y. m. kultaamiseen.

Le h titi n aa 1. stanniolia on useaa eri
paksuutta. Stannioli esiintyy kaupassa erittäin
puhtaana; lyijynpitoinen stannioli ei ole sopivaa
nautintoaineiden kääreeksi.

On myöskin olemassa lehtiantimonia,
1 e h tip 1 a t i n a a ja lehti vaskea.
Lehti-metallien tärkeimmät valmistuspaikat ovat
Nurnberg, Augsburg, Dresden, Wien, Pariisi ja
Birmingham.

Lehtimäki. 1. Kunta. Vaasan 1., Kuortaneen
kihlak., Alamäen-Soinin-Lehtimäen nimismiesp.;
kirkolle Tuurin rautatienasemalta 27 km;
kesäisin laivakulku Ätsärinjärvellä Inhan asemalta
Tluutoniemeu rantaan Lehtimäelle (5 km L:n
kirkolta itään). Pinta-ala 305,9 knr, josta viljeltyä
maata 1,706 ha (siinä luvussa luonnonniittyjä 511
ha) (1910). Manttaalimäärä 713/1B, talonsavuja 105,
torpansavuja 96 ja muita savuja 74 (1907). 2,324
as. (1910) ; 370 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 258 (1901).
190 hevosta, 779 nautaa (1910). — Kansakouluja
1 (1912). Kunnanlääkäri yhteinen Alajärven
kunnan kanssa. Säästöpankki. Teollisuuslaitoksia:
Kätkän vesisaha ja mylly, Ohraniemen
höyrysaha ja mylly. — 2. Seurakunta, Turun
ark-kihiippak., Lapuan rovastik.; muodostettu 1799
Alajärven kappeliin kuuluvaksi
saarnahuonekuu-naksi; sitten Alajärven uuden khrakunnan
kappeliksi keis. käskykirj tllä 10 p:ltä lokak. 1859;
määrätty omaksi khrakunnaksi sen. päät:llä 15
p:ltä marrask. 1904 (on toistaiseksi vielä
kappelina). Kirkko puinen, rak. 1800, korjattu 1897.

L. II-nen.

Lehtimänty ks. Araucaria.

Lehtiora 1. o r a 1 e h t i ks. Lehti.

Lehtipesä ks. Mehiläispesä.

Lehtipistiäiset (Tenthredinidæ), ampiais-1.
pis-tiäisheimo, jonka takaruumis on koko
leveydeltään liittynyt keskiruumiiseen, eikä tyviosassaan
kapene hoikaksi varreksi. Toukat syövät lehtiä,
havuja y. m., tavallisesti „ratsastaen" lehden reu-

744

nalla. Niillä on. paitsi kolmea paria tavallisia
rintajalkoja, 6-8 paria takaruumiin käsnäjalkoja,
jossa suhteessa ne suuresti muistuttavat
perhostoukkia. Takaruumiin jaloissa on aina kehä
kovia sarveislevyjä. Kääriytyvät tavallisesti
ahdistettuina palloiksi. Voivat usein olla sangen
vahingollisia. Ruusujen vihollisista useimmat ovat
l:ten toukkia. Mitkä hävittävät lehtiä, mitkä
nakertavat vartta, mitkä taas syövät nuppuja,
joten kukat eivät pääse puhkeamaan.
Männyn-neulapistiäisen (Lophyrus pini) toukat
syövät männynneulasia. Usein ne esiintyvät
meilläkin niin runsaslukuisina, että syövät männyt
aivan paljaiksi. XJ. S-s.

Lehtipunkki (Tetranyclius telariusj,
täysikasvuisena vain n. 1I2 mm pitkä punkkilaji;
kuuluu Trombidiidae-heimoon punkkien (Acarina)
lahkossa ja hämähäkkieläinten luokassa. Ruumis
vahvasti kupera, munanmuotoinen,
harvakarvai-nen; pää, rintaosa ja takaruumis liittyvät
rajatta toisiinsa. Väri vihreä tai punertava;
nuoremmat yksilöt vaaleampia, usein kellanvihreitä.
Asustavat usein suurin joukoin puiden, pensaiden
tai ruohokasvien lehtien alapinnalla, jonne ne
kehräävät monestikin sangen tiheän kudoksen
hienoista silkkirihmoista. L:t imevät kasvien
mehua ja saavat kuten eräät läheiset lajit aikaan
sangen suurta tuhoa sekä luonnossa että
kasvihuoneissa ja asunnoissa. Vahingoittuneet lehdet
kellastuvat aluksi, myöhemmin ne kuihtuvat
kokonaan ja putoavat pois. E. R.

Lehtipuut, lehtiä kantavia, vuosilustoilla
varustettuja puukasveja, joilla on kyky muodostaa
kanto- tai juurivesoja. L. I-o.

Lehtisaha ks. Saha.

Lehtisammakko ks. Lehvisammakko.

Lehtisammalet, joilla erotukseksi
maksasam-maleista aina on erilaistunut varsi ja lehdet,
itiö-pesäkkeessä ei koskaan ole joustimia, melkein
aina patsas, ks. Sammalet.

Lehtisarviset (Lamellicornia), kovakuoriaisia,
joiden tuntosarvien viimeiset nivelet ovat
lehti-mäisesti laajentuneet. Näiden pinnat ovat täynnä
pieniä hermoston yhteydessä olevia hajukuoppia.
Koirasten lehdenmuotoiset sarvinivelet ovat
suuremmat kuin naarasten, ja niillä onkin paljoa
tarkempi hajuaisti. Ruumis paksu ja kömpelö.
Ovat silti hyviä lentäjiä, sillä ilmaputket ovat
ra-kontapaisesti laajentuneet, joten ruumis on hyvin
kevyt. — Toukat paksuja, lihavia, luokin tavoin
käyristyneitä. Elintavoiltaan voidaan
lehtisarviset jakaa lannansyöjiin, esim. sittiäinen
(GeotrupesJ, pillerinpyörittäjä
(Scara-boBu.s), lantakuoriaiset (AphodiusJ,
lehden-syöjiin, esim. turilaat (Melolonllia) ja
meden-syöjiin, esim. kultakuoriainen (Cetonia).
Neljännen ryhmän muodostavat
jättiläiskuoriai-set, suurimmat kaikista kovakuoriaisista, esim.
Herkule s-k uoriainen (Dynastes Ilercules).
Suomessa n. 55 lehtisarvis-lajia. U. S-s.

Lehtisato, lehtien vuotuinen variseminen.
Meidän lehtipuumme pudottavat koko lehdistönsä,
mutta havupuut ja useat eteläisemmät lehtipuut
ainoastaan määrätyn iän saavuttaneet lehdet.
Ennen varisemista lehdet tyhjentyvät
ravintoaineista, lehtivihreä hajoaa ja lehden kantaosan
kudoksissa tapahtuu määrätyssä
poikittaisvyöhyk-keessä vilkas solu jakautuminen.
Vastamuodostu-neet solut ovat ohutkettoisia ja höllästi toisis-

Lehtimetalli—Lehtisato

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0406.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free