- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
747-748

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lehtisten kartano ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

747

seestyä tyynempään maailmankatsomukseen, joka
varsinkin maalaiskuvauksissa osoittaa suurta
omaperäisyyttä. Runoissaan L. hakee vapaita
muotoja alkuvoimaisille tunteenpurkauksilleen. —
L. on esiintynyt myös ahkerana romaanien ja
kertomusten suomentajana. V. T.

Lehtoniemen ja Taipaleen tehtaat (T e
h-taat Lehtoniemi & Taipale Fabriker)
ovat Varkauden lähellä, edellinen Joroisten
pitäjän Katisenlahden kylässä (omalla maalla),
jälkimäinen Taipaleen-kanavan toisella puolen,
Leppävirran pitäjän Pitkälänniemen kylässä
(vuokramaalla) ; liikeyhteys kesällä vesitse Kuopioon ja
Savonlinnaan, talvella Pieksämäen asemalle
Savon radalla (rautatie Varkauteen valmistuu 1913).
Laitokset perusti insinööri A. Krank, L:n 1888,
T:n 1886. V. 1902 ne osti nykyinen omistaja,
vapaaherra Carolus Wrede Turusta. Tehtaitten
erikoisalana on Metalliteollisuuskonttorin toisen
ryhmän tuotteet: höyryalukset, niiden koneet,
höyrykattilat ja korjaukset. V:sta 1888 on
valmistettu 141 höyryalusta; valmistuksien arvo
1890: 150,000 mk., 1900: 250,000, 1911: 400,000
mk. Viimemaiu. v. valmistettiin 6 höyryalusta,
proomu, höyrykoneita ja -pannuja. Paitsi
laiva-veistämöä ja vetotelakkaa T;ssa on yksi Suomen
kolmesta yksityisestä allastelakasta. — Työväestö
170 henkeä (1911; kiireisenä työaikana 250-300)
asuu osaksi tehtaan rakennuksissa, osaksi omissa,
osaksi vuokralla. Sairaskassa; kirjasto.
Kansakoulussa on 2 opettajaa, 60-70 oppilasta.

E. E. K.

Lehtori (lat. leclor - lukija), alkuaan vanhassa
kirkossa se, jonka tehtävänä oli
jumalanpalveluksessa lukea määrätty raamatunpaikka.
Keskiajan luostareissa harjoittivat munkit l:n
johdolla jumaluusopillisia opintoja.
Uskonpuhdistuksen ajalla annettiin l:n nimi eräille
koulun-opettajille, ja se on sellaisena säilynyt
muutamissa maissa meidän aikoihin asti.
Koulujärjes-tyksessämme käytetään l:n nimitystä edelleen
eräistä lyseoiden opettajista. Virkakelpoisuuteen
kuuluu filosofian kandidaattitutkinto,
kasvatus-opintutkinto sekä käytännölliset kokeet. —
Samaa nimitystä käytetään myös eräistä
yliopistomme, teknillisen korkeakoulumme,
seminaa-riemme sekä teollisuuskoulujemme opettajista.

O. M-e.

Lehvisammakko (Hyla arboreaj, n. 3 cm pitkä
hännätön sammakkoeläin, joka elää puissa, ja
laskeutuu vain kutuaikana tai kovilla sateilla
ojiin ja vesiliautoihin. L. on selkäpuolelta
kauniin vihreä, alta harmahtavan valkea, kupeilla
mustat, yläreunassa keltaiset juovat. Syö
hyönteisiä. Koiras voi paisuttaa leukapussinsa
suureksi ääntävahvistavaksi palloksi. Tavataan koko
Euroopassa, lukuunottamatta pohjoisia osia,
Poh-jois-Afrikassa, sekä Pohjois- ja Kessi-Aasiassa.
Muita samaan sukuun kuuluvia muotoja tavataan
runsaasti erittäinkin Ameriikan kuumissa
seuduissa. P. B.

Leibl [läibl], Wilhelm (1844-1900), saks.
taidemaalari; synt. Kölnissä, opiskeli
Münchenin taideakatemiassa. Maalasi aluksi muoto- ja
laatukuvia, esim. „Atelieerikohtauksen" (1866),
jolla herätti suurta huomiota. Tutustui
ensimäi-sessä kansainvälisessä taidenäyttelyssä
Miinche-nissä 1869 ransk. maalaukseen ja etenkin
Cour-bet’hen, jonka etevin seuraaja L:stä tuli Sak-

748

sassa. Oleskeli v:n 1869 lopusta
ranskalais-sak-salaisen sodan alkuun Pariisissa, jossa hän
maalauksen ohella harjoitti radeerausta. Sittemmin
L. asui Miinchenissä ja talonpoikien keskuudessa
Ylä-Baierissa. Puhtaasti maalaukselliselta
kannalta katsoen L. on Saksan suurin maalari
19:n-nellä vuosis. Taiteessaan, jossa hän paitsi
muotokuvia pääasiallisesti esittää talonpoikien ja
pikkuporvarien elämää, hän on uudenaikainen
realisti, jolla on voimakkaan elävä
todellisuudentaju ja harvinainen taiteellinen vakavuus. L:n
nuoruudenteokset ovat Courbefn tapaan
pontevan leveäpiirteisesti tehdyt, jotavastoin hänen
käsittelytapansa myöhemmin muistuttaa usein
Hol-beiniä kovin suurella, mutta ei koskaan
pikkumaisella tarkkuudellaan. Kansankuvaajana L.
eroaa aikalaisensa Defreggerin edustamasta
no-vellimaisesta suunnasta siten, että hänen
lähtökohtanaan ei ole kertova eikä etnografinen
kuvaus, vaan maalauksellisen aiheen suorittaminen
yksinomaan viiva- ja värivaikutuksia
silmälläpitäen. Taitavan sommittelunsa, yksityiskohtiaan
myöten tavattoman tunnollisen piirustuksensa ja
aistikkaan värisoinnuttelunsa sekä ilma- ja
valotutkimuksensa vuoksi L. on omalla, tosin
rajoitetulla alallaan mestari, jonka parhaimpia
teoksia on pidetty klassillisina. Hänen
maalauksistaan mainittakoon pääteos „Kolme naista
kirkossa" (1878-81, Wormsissa) sekä
„Talonpoikais-naisia Dachausta" (1875), „Kyläpolitikoitsijoita"
(1877) ja »Salametsästäjä" (1886, kaikki
Berliinissä). [Cronau (1901) ja J. Mayer (1908).]

E. R-r.

Leibniz
tsj, Gottfried W i 1 h e 1 m [-(1646-1716), saks. filosofi, synt. 1 p. heinäk. 1046
Leipzigissä sikäläisen
professorin poikana, perehtyi
hämmästyttävän nuorena
kaikkiin tieteisiin, julkaisi jo
1663-64 vähäisiä
filosofisia ja oikeusopillisia
väitöskirjoja ja tuli 1666
lainopin tohtoriksi; antautui
sitten tieteellisten
tutkimusten ohessa
valtiollisiinkin toimiin, oli 1667-73
Mainzin hengellisen
vaaliruhtinaan palveluksessa,
oleskeli 1672-76 pääasiassa
Pariisissa, osaksi
valtiollisia tehtäviä toimittamassa.
V. 1676 L. tuli
Braun-schweig-Lüneburgin (sittemmin Hannoverin)
ruhtinassuvun palvelukseen, jossa pysyi kuolemaansa
asti, ollen kirjastonhoitajana, virallisena
historioitsijana sekä neuvonantajana hyvin
monellai-sia valtiollisia, taloudellisia, tieteellisiä,
jumaluusopillisia y. m. kysymyksiä käsiteltäessä. Aiheutti
Berliinin tiedeakatemian perustamisen 1700 ja
toimi sitten myöskin sen esimiehenä. Kuoli 14 p.
marrask. 1716 Hannoverissa.

L. oli erinomaisen monipuolinen tiedemies.
Matemaatikkona hän on melkoiseksi osaksi
perustanut sen merkkijärjestelmän, jota nykyänsä
matematiikassa käytetään, sekä tehnyt nerokkaan
keksinnön, differentsiaalilaskennon. Tämän
keksinnön johdosta syntyi kiusallinen kiista
keksijä-ansiosta hänen ja Newtonin välillä; Newton oli

Lehtoniemen ja Taipaleen tehtaat—Leibniz

Leibniz.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0408.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free