- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
751-752

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leicester ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

751

sai Elisabetilta korkean päällikkyyden. Hänen
poikapuolensa oli Essexin (ks. t.) jaarli. G. F.

Leich [läihj (mysaks.), muinaisgermaaniselta
ajalta alkuisin olevia lauluja, joita kuoro
liikkeillä säestäen esitti. Vanha muoto jatkui
saksalaisissa keskiajan runoissa, joille oli ominainen
värssyjen erilainen rakenne. L:t, joihin
katolinen kirkkomusiikki on paljon vaikuttanut, olivat
osaksi uskonnollisia, osaksi maallisia ylistys- tai
valitus- sekä rakkauslauluja. 1300-luvulla tämä
runomuoto joutui pois käytännöstä.

Leichhardt [läihhart], Friedrich
Wilhelm L u d \v i g (1813-?), saks.
tutkimusmatkailija. teki v:sta 1841 lyhyehköjä matkoja
Itä-Aust-raaliassa, 1844-45 tärkeän ja tulosrikkaan
matkan Moreton-lalidesta lähellä Brisbanea halki
Queenslandin Carpentarian-lahden rannikolle ja
Arnheminmaahan; lähti 1847 ensimäisenä
mantereen vedettömiin sisäosiin. Viimeiset tiedot
hänen retkikunnastaan saatiin 3 p. huhtik. 1848,
eikä sittemmin ole mitään tietoa tai jälkeä
hänestä tavattu, vaikka m. m. 1857 perustettiin
seura „L.-association" hänen etsimistään varten.
Julkaissut „Journal of an overland expedition in
Australia from Moreton bay to Port Essington"
(1847). * E. E. K.

Leiden 1. Leyden, kaupunki Hollannissa,
Pohjois-Hollannin maakunnassa. Vanhan Beinin,
erään Beinin suuhaaran varrella, n. 10 km
Katwijk nimisestä meren rannalla olevasta
satamapaikastaan; 59.114 as. (1910). — L. on
säännöllisesti rakennettu; puistoista huomattavimmat
Van der Werf Park sekä kävelypaikkana [-käy-tett}-,-] {+käy-
tett}-,+} keinotekoiselle kummulle pystytetty Burg,
vanha kehämuuri. Monista kirkoista
mainittakoon Hooglandsche Kerk (rak. 1400-luvulla) ja
Pieterskerk (1315) ; kaupungintalo on mainio
hollantilaisen rakennustaiteen tuote. — L. oli
aikoinaan kuuluisa erinomaisesta verastaan, ja
vieläkin se on Hollannin villan ja villatavaroiden
päämarkkinapaikka. Mainittavin L. kuitenkin on
yliopistokaupunkina. L:n yliopisto (per.
1575 Wilhelm Oranialaisen toimesta) on
Euroopan etevimpiä, vaikkei enää kuuluisin, kuten se
oli Lipsiuksen, Heinsiuksen y. m. aikoina.
1600-luvulla siinä kävi useita suomalaisiakin. Se
jakaantuu 5 tiedekuntaan, ylioppilaita on 1,600,
opettajia 60; sen laitoksista mainittakoon
kirjasto (350.000 nidettä, 6,000 käsikirjoitusta),
kasvitieteellinen puutarha, luonnontieteellinen
museo, muinaismuisto- ja kansatieteelliset kokoelmat,
tähtitieteellinen observatori y. m. — L:ssä on
syntynyt monta Hollannin etevintä maalaria
(Bembrandt, Lucas van Leiden y. m.),
taideteoksista kaupunki kuiteukin on verrattain köyhä,
lukuunottamatta yliopistossa säilytettyä
professorein muotokuvakokoelmaa. — Vaikka L:n
latinalaisena nimenä on Lugdunum Batavorum, ei se
kuitenkaan sijainne samannimisen
roomalaissiir-tolan paikalla. Se mainitaan vasta 1000-luvulla.
Espanjalaissotien aikana L. kunnostautui
piiritysten aikana 1573 ja 1574. Asukasmäärä oli
korkeimmillaan 1600-luvulla, jolloin se nousi
100,000 :een. E. E. K.

Leiden ks. Lucas van Leyden.

Leidenfrostin ilmiö. Jos hehkuvan kuumalle
metallilevylle (tai kuumennettuun
metallisulatti-meen) tiputetaan vesipisara, ei se, niinkuin voisi
odottaa, paikalla muutu höyryksi kuten vähem-

752

män kuumalla metallilla, vaan säilyy siinä
kiehumatta pisaran muotoisena ja haihtuu vain
vähitellen heilahtaen nopeasti edes takaisin.
Tämän ilmiön Leidenfrost ensiksi on havainnut ja
sitä sanotaan sentähden L. i:ksi
(Leidenfrostin pisarat). Boutigny, joka on tehnyt L. i:stä
seikkaperäisiä kokeita ja julkaissut tuloksensa
teoksessa „Études sur les corps à 1’état
spliéroi-dal" (3 pain. 1857), on osoittanut, että sama
ilmiö voidaan synnyttää kaikilla nesteillä,
mutta metalli on oleva sitä kuumempi, kuta
korkeammalla lämpöasteella neste kiehuu. Pisaraa
tarkemmin tarkattaessa huomaa, ettei se ole
aivan kiinni metallissa. Sentähden otaksutaan, että
tässä välissä on höyryä, joka estää lämpöä
suoraan johtumasta metallista pisaraan. Kuinka
pieni tuo lämmönjohtuminen todellakin on,
huomaa, jos kuumaan metallikauhaan kaadetaan
hieman rikkihapoketta. Vaikka tämän nesteen
kie-liumapiste on —8°, ei se kuitenkaan rupea
kiehumaan. Lisäämällä siilien vettä jonkun pisaran,
vesi paikalla jäätyy. Boutigny sanoo sitä tilaa,
johonka noste joutuu tulikuumalla metallilla, s f
e-roidaalitilaksi. Hän huomauttaa
edellämainitussa teoksessaan siitä hämmästyttävästä
kokeesta, minkä voi nähdä työmiesten
metallivalimoissa tekevän. He saattavat näet
vahingoittamatta itseään pistää kostutetun kätensä äkkiä
edes takaisin sulavaan valurautaan tai sulavaan
pronssiin. Epäilemättä tämän kokeen
onnistuminen perustuu L. i:öön. — Selitettäessä L:n
pisa-roitten syntymistä Buff otaksuu, että tulistetun
metallilevyn ja sillä olevan pisaran adhesioni on
niin pieni, että nesteen kohesioni on tätä
suurempi. joten hiushuokoisuuden sääntöjen
mukaisesti kostutus herkiää ja pisara muodostuu. L. i:n
merkitvksestä hövrykattiloitten räjähdyksissä vrt.
Kattilakivi. U. S:n.

Leidenin pullo 1. latauspullo,
kondensaattori (ks. t.), jonka eristäjä on lasiastia (usein
pullonmuotoinen).
Tarkoituksenmukaisen 1. p:n muotoa esittää kuva 1.
Astian sisä- ja ulkopinta ovat
tinapaperilla päällystetyt muutaman
sentimet-rin päähän reunasta. Sisäpäällystys on
johtavassa yhteydessä ponteen
päätty-tyvän messinkitangon kanssa. Tanko
kulkee astian sulkevan tulpan läpi. L.
p:n reunimmainen paljas pinta on
vernissattu reunan yli tapahtuvan
sähköpurkauksen estämiseksi. Pulloa varattaessa sen
ponsi (ja siis sisäpäällystyskin) yhdistetään
sähkökoneen konduktorin kanssa ja ulkopäällvstys
maahan (esim. kokeilijan käden ja ruumiin
välityksellä). Kun varatun 1. p:n molemmat
päällystykset yhdistetään keskenään johtajalla, tapahtuu
purkaus ja kipinä syntyy. Tämä eroaa
yksinkertaisen johtajan vhtäpitkästä kipinästä
voimallisemman paukauksen ja liäikäisevämmän valonsa
puolesta: seikka, joka todistaa, että purkautuvilla
sähkömäärillä on suuri jännitys. Jos purkaus
iskee kokeilijan ruumiin läpi, niin se tuottaa
hyvinkin tuntuvaa tuskaa. Purkauttamista
varten käytetään sentähden n. s. purkajaa.
Sellainen valmistetaan kahdesta pounellisesta
mes-sinkisauvasta, jotka kiinnitetään saranalla
toisiinsa ja kumpikin sauva varustetaan eristävällä
kahvalla. Purkajan toinen ponsi painetaan
ulko-I päällystystä vasten ja toisella lähennellään 1. p:n

Leich —Leidenin pullo

Kuva 1

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0410.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free