- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
753-754

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leif ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

Leif—Leijona

751

pontta, kunnes kipinä siitä hypähtää. —
Vahvemman vaikutuksen aikaansaamiseksi useampia
1. p:ja yhdistetään toisiinsa, siten että
ulkopääl-lystykset keskenään ja samoin sisäpäällystykset
keskenään ovat johtavassa yhteydessä. Tällaista
1. p:jen yhdistelmää sanotaan sähköpari
s-t o k s i. L. p. voi vastaanottaa sitä suuremman
sähkömäärän, toisin sanoen sen varautumiskyky
(kapasiteetti) on sitä suurempi, kuta suuremmat
päällystykset ovat ja kuta ohuempi lasi.
Jälkimäistä ei voida kuitenkaan tehdä kovin ohueksi,
koska purkaus silloin voisi suoriutua sen läpi.—
Vähemmän käytännöllinen kondensaattori kuin
1. p. on Franklinin levy. Se on
eristävällä jalustalla pystyssä seisova lasilevy, joka
kummaltakin puolen on tinapaperilla päällystetty,
niin että reunat joka taholla muutaman
senti-metrin leveydeltä ovat paljaat. Varattaessa
toinen päällystys yhdistetään sähkölähteeseen ja
toinen maahan. — Suuremman 1. p:n tai
sähkö-pariston varauksen suhteelliseen
mittaamiseen Lanen pullo
sopii. Se on tavallinen pienehkö
1. p. (kuva 2). Sen ponnen
vastapäätä on toinen edes-takaisin
siirtyvän vaakasuoran tangon päässä
oleva ponsi, joka johtolangalla
yhdistetään pullon
ulkopäällys-tyksen kanssa. Kun Lanen
pulloa varataan niinkuin tavallista
1. p:oa, niin se purkautuu ja
ponsien väliin syntyy kipinä aina kun se sisältää
saman vakinaisen sähkömäärän, edellyttämällä
että ponsien väli on muuttumaton. Tätä
sähkö-määrää voidaan pitää muitten sähkömäärien
suhteellisena yksikkönä. Esim. suuremman 1. p:n
(tai sähköpäriston) sähkömäärää mitataan
seuraavasti: pullo asetetaan eristävälle jalustalle;
sisäpäällystys pannaan johtavaan yhteyteen
sähkö-lähteen kanssa, josta se varataan;
ulkopäällys-tys on johtajalla yhdistetty Lanen pullon
ponnen kanssa ja tämän ulkopäällystys maan kanssa,
toisin sanoen 1. p:n ulkopäällystys on Lanen
pullon välityksellä yhdistetty maahan. Kun 1. p:oon
johtuu sähköä, niin tämä influenssin kautta
herättää vastaista sähköä ulkopäällystykseen.
Jälkimäinen sähkö virtailee Lanen pulloon ja
purkautuu siellä herättäen kipinän, jonka jälkeen
pullo voi vastaanottaa uutta sähköä. Kun 1. p.
on täyteen varattu, lakkaa kipinöiminen.
Ivipi-nöitten lukumäärä ilmoittaa montako kertaa 1. p.
sisältää kipinän synnyttämiseksi Lanen pullossa
tarvittavan sähkömäärän. — L. p:n keksi 1745
saks. v. Kleist ja meltei samaan aikaan hollant.
Cunaeus Leidenistä. U. S:n.

Leif (k. n. 1020), Pohjois-Ameriikan
skandi-naavil. löytäjä, oli Eerik Raudi’n (ks. t.) poika
ia teki v. 1000 matkan Ameriikan manterelle
(luult. nykyiseen Virginiaan), jossa oleskeli
yhden talven ja jota nimitti „Vinland det goda".
Hän saattoi myöskin kristinuskon Grönlantiin ja
oli isänsä jälkeen tämän maan päämiehenä.

K. G.

Leighton [leitn], Frederic, lordi (1830-96),
engl. taidemaalari ja kuvanveistäjä, aloitti jo
poikaiällään taideopintonsa Roomassa ja jatkoi
niitä hyvin useassa eri kaupungissa, kuten esim.
Frankfurt am Mainissa, jossa Steinle vaikutti
häneen suuresti, ja Pariisissa, jossa liän liittyi Ary

Scliefferin ja Robert-Fleuryn taiteilijapiiriin.
Kuningatar Viktorian ostamalla isolla taululla
„Cimabuen madonnakuvaa kuljetetaan
juhlasaa-tossa" (1855, Buckingham-palatsissa) L. saavutti
sen suuren maineen, mikä tuli hänen
myöhempien-kin teostensa osalle, joissa hän etupäässä
käsittelee antiikkis-mytologisia ja raamatullisia sekä
yleensä ihanteellis-romanttisia aiheita. Hänen
tunnetuimpia taulukuviaan ovat „Romeo ja Julia"
(1858), »Dante maanpaossa" ja »Kultaiset
hetket" (molemmat 1864), „Daphnephoria" (1876),
»Phryne Eleusiissa" (1882) ja »Psykhen kylpy"
(1890, Lontoon Tate-galleryssä). Lisäksi L.
maalasi muotokuvia (oma kuva, 1881, Firenzen
Uffizi-galleriassa) sekä freskoja m. m.
South-Kensington-museoon. Kuvanveistäjänä L. muovaili m. m.
pronssipatsaan »Atleetti taistelee
Python-käär-meen kanssa" (1877, Tate-galleryssa) ja teki
joukon kipsikuvia, joita hän käytti maalaustensa
henkilökuvien vaatetusharjoitelmina. L. oli
aikanaan Englannin akateemisen suunnan
huomattavin taiteilija, joka suurella arkeologisella tiedolla
pyrki esittämään alastoman tai jalopoimuisten
verhojen peittämän ihmisruumiin viivakauneutta
klassillisessa tyylissä ja ympäristössä. Hänen
maalauksensa on hienon ylhäistä ja taidokasta, sileän
kylmää, mielistelevää ja temperamenttia vailla.
L. oli Lontoon taideakatemian presidenttinä v:sta
1878, jona vuonna hän myös aateloitiin, ja hän
oli ensimäinen maalari, joka tehtiin lordiksi
(1896). [E. Rhys, »F. Lord L., P. R. A.: his
life and vvorks" (1900); Williamson, »F. L."
(1902) ja Mrs. Russel Barrington, »The life,
let-ters and works of F. L." (1906).] E. R-r.

Leija ks. Ilmapurjehdus.

Leijon-s u k u ks. Lepaan suku.

Leijona (Felis leo), kissan sukuun kuuluva
petoeläin, on levinnyt yli Afrikan, Mesopotamian,
Persian ja osaan Intiaa. Sen ulkomuoto ja väri
vaihtelevat jossain määrin eri seuduissa
(pai-kallismuotoja, kuten Berberian, Senegalin, Kapin
ja Persian 1.), mutta yleensä 1. on yksivärisesti
kellan- tai punanruskea, lyhytkarvainen, vain
koiraalla on komea, tumma harja kaulaa ja
rinnan etuosaa peittämässä. Ruumis sangen
tanakka ja verrattain lyhyt, vatsa sisäänvedetty,
naama leveä, silmät pienet ja silmäterä pyöreä.
Häntä pitkä (n. 80 cm), sen päässä tupsu, jossa
piilee sarvimainen kärki. Kasvaa 80-90 cm
korkeaksi ja 150 cm pitkäksi (ilman häntää).
Naaras synnyttää tav. 2-3 mustan- ja kellanruskean
kirjavaa, n. 33 cm pitkää poikasta. L. tulee
täysikasvaneeksi 6-7 vuoden vanhana. — L. elää
yksinään, paitsi kiima-aikana, jolloin koiras ja
naaras seuraavat toisiaan. Vain harvoin
nähdään useamman eläimen käyvän yhteiselle
met-sästysretkelle. Ei voi kiivetä puihin, kuten muut
kissaeläimet. Viihtyy paraiten metsäisissä
laaksoissa ja jokien rannoilla. Päivällä 1. lepää
varjossa pensaikoissa tai rannan ruohikossa, mutta
illalla ia yöllä se on liikkeessä ja tappaa
rannalle juomaan tulleita eläimiä, tai hiipii
kyliin karjaa raatelemaan. L. tappaa saaliinsa
samalla tavalla kuin muutkin kissaeläimet ja
kantaa tai laahaa tämän sitten johonkin
pensaikkoon piiloon. Sen karjunta on erittäin
voimakasta ja kauaksi kuuluvaa; se panee muut
eläimet pelosta vapisemaan. Ei yleensä ahdista
ihmistä, ellei se ole päässyt ihmisveren ma-

Kuva 2. Lanen
pullo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0411.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free