Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leijonmarck ... - Leikkauskoristeet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
757
vat ilmi riidassa, ja kun viimemainittu antoi
käskyn Tj:n vangitsemisesta, pakeni tämä maasta.
Ulkomailla hän julkaisi herjauskirjoituksia
Kaarlesta, ja vasta tämän kuoltua hän 1613 yritti
palata Ruotsiin. Mutta kun Kustaa Aadolf ei
suostunut anteeksiantoon, täytyi L:n palata
takaisin Saksaan, jossa hän kuoli. Ilänen
pojistaan palasi nuorempi Sten Akseliupoika
Ruotsiin ja sai 1610 setänsä jälkeen (ks. seur.)
haltuunsa Raaseporin kreivikunnan: mutta pian
rupesi sieltä kuulumaan haikeita valituksia häntä
vastaan. Talonpoikia rasitettiin laittomilla
veroilla, heitettiin kreivin vankityrmään ja
piestiin; jopa itse kuninkaan voudit joutuivat mitä
törkeimmän väkivallan alaisiksi, kun uskalsivat
mennä kreivikuntaan. Kustaa Aadolf valitti,
ettei hän suinkaan ,,kärsisi semmoista väkivaltaa
naapurilta tai vieraalta hallitsijalta, sitä
vähemmän alamaiseltamme" ja että hänellä „Sten
herrasta oli enemmän vaivaa kuin koko muusta
Suomenmaasta". Kuitenkin Sten herra sai pitää
kreivikunnan, kunnes 1632 lähti pois
valtakunnasta, jonka jälkeen se annettiin vanhemman
veljen Juhana Kasimir Lewenhauptin pojille.
5. Mauri S tenin poika L. (1559-1607),
valtaneuvos, Raaseporin kreivi, edellisen veli,
pysyi, toisin kuin veli, aina uskollisesti Kaarle
herttuan puolella. Oltuansa herttuan neuvoksena
hänet kutsuttiin 1601 valtakunnanneuvokseksi
ja nimitettiin seur. v. drotsiksi. V. 1599 hän kävi
herttuan kanssa Suomessa ja johti puhetta
veri-tuomioistuimessa Turussa. Seur. v:n joulukuussa
hänelle annettiin Raaseporin kreivikunta, kun se
otettiin pois hänen veljeltään, ja 1601-02 hän oli
Vironmaan käskynhaltiana Tallinnassa. Talvella
1604 hän sai käskyn jäädä Turun linnaan
pitämään silmällä ,,suomalaisten omituisia hankkeita
ja vehkeitä", kun pelättävissä oli, että ,,aatelisto
ja sotaväki taas kapinoisi talonpoikia vastaan".
L. oli kovaluontoinen mies, joka ei säälinyt
nuoren Juliana Flemingin kohtaloa ja karkoitti
oman äitinsä, jonka kanssa oli riidassa,
omistamistaan kartanoista. Mutta Kaarle TX valitti
katkerasti hänen ennenaikaista kuolemaansa ja
kirjoitti päiväkirjaansa, että „ensimäinen ja
ymmärtäväisin mies valtaneuvostosta" oli poistunut.
6. Gustaf Adolf L., myös Lewenhaupt
(1619-56), soturi, Raaseporin kreivi,
edellämainitun Juhana Kasimir L:n poika, otti osaa
30-vuotisen sodan loppuvaiheisiin, haavoittuen
vaarallisesti Leipzigin toisessa taistelussa 1642 ja
kohoten lopulta kenraaliluutnantiksi. V. 1649 hän
tuli Suomen sotaväen ylipäälliköksi ja julkaisi
1651 säännön Suomen ratsuväen järjestyksestä
ja ylläpidosta. V. 1649 oli hänet myöskin
nimitetty sota- ja valtaneuvokseksi. L. tuli 1655
sotamarsalkaksi ja otti Suomen sotaväen kanssa osaa
Puolan sotaan Kuurinmaalla, valloitti
Väinän-linnan, otti Eirsenin haltuunsa ja voitti
Liettuassa puolal. sotapäällikön Kemetenovskin.
Mutta kun sota nyt leimahti myöskin Suomen
rajalla, lähetettiin L. kesällä 1656 sinne
ylipäälliköksi. Hän kokosi sotaväen Viipurin seuduille
ja vei sitten apua venäläisten piirittämille
linnoille, ensin Käkisalmelle sitten Pähkinälinnalle,
sillä seurauksella että venäläisten täytyi jättää
piiritykset sikseen. Silloin hän 29 p. marrask.
1656 äkkiä kuoli sotaleirissä Raudussa ainoastaan
37 vuoden iässä.
758
7. Axel Gabriel L. (1717-89), presidentti, oli
upseerina mukana 1741-43 vuosien sodassa
Suomessa, tuli 1746 Turun läänin jalkaväen
kapteeniksi ja komennettiin 1746 Suomessa tehtäviin
linnoitustöihin. Määrättiin 1756 kavaljeeriksi
kruunuprinssin luo ja 1766 prinsessa Sofia
Alber-tinan hovimarsalkaksi ja ylikamariherraksi.
Valtiopäivillä 1771 hän oli maamarsalkkana, ja
nimitettiin 1775 Turun hovioikeuden presidentiksi,
josta virasta 1780 otti eron. L. harjoitteli
nuorempana runoutta, niin ruotsiksi kuin
ranskaksikin ja latinaksi, ja kuului siihen kirjalliseen
piiriin, jonka keskustana oli Hedvig Charlotta
Nordenflycht. Erittäinkin hän myös harrasti
musiikkia ja oli 1771 Tukholman musikaalisen
akatemian perustajia. K. G.
Leijonmarck, Sven (1649-1728), valtiomies,
oli Uskelan kirkkoherran Kristiern Agricolan
poika. (Väärin on polviluku johdettu Mikael
Agricolan pojasta piispa Kristian A:sta. kun
suvut kuitenkin olivat aivan erillään toisistaan.)
Tuli ylioppilaaksi Turussa 1664, LTpsalassa 1673.
maasihteeriksi Upsalassa 1679. sotaviskaaliksi
1683, sihteeriksi valtioarkistoon 1686. Kutsuttiin
1689 lakikomissionin jäseneksi. Nimitettiin
Turun hovioikeuden varapresidentiksi 1701.
Aateloitiin 1686, jolloin otti L:n nimen (sitä ennen
myöskin Åkerman ja Äkermarck). L. otti
huomattavaa osaa valtioelämään Kaarle XI: n ja Kaarle
XII:n aikana. Hän oli reduktsionin innokas
kannattaja, mutta uskalsi tässäkin esiintyä itse
kaikkivaltiasta kuningasta vastaan, joten kerran
heitettiin vankeuteen. Kuninkaan viipyessä
Tur-kinmaalla hän liittyi siihen salassa
muodostuneeseen puolueeseen, joka harrasti kuningasvallan
supistamista ja säätyjen valtaa. Valtiopäiviä
varten 1713-14 hän sepitti kirjasen ,.Kaikkien
Suomen neljän säädyn puhe Tukholmassa asuville
ja oleskeleville ritaris-, pappis- ja
porvarissää-dville", jossa valtakunnan asemaa kuvattiin mitä
synkimmillä väreillä. Sittemmin L. suorastaan
vaati, että maalle hankittaisiin väliaikainen
hallitsija, josta ehdotuksesta sai valtaneuvostolta
varoituksen. Otti 1721 eron virastaan. Mainitaan
omistaneen suuren Ruotsin ja Suomen historiaa
koskevan kokoelman asiakirjoja ja suunnitelleen
jonkunlaista Suomen historian esitystä. K. G.
Leikit ks. Leikki.
Leikkaaja ks. S e k a n 11 i.
Leikkaus, telen. Tie-1., rautatie-1.. kanava-1..
tietä tai kanavaa varten mäen läpi tien tai
kanavan tasoittamiseksi kaivettu syvennys 1.
kaivanto. ks. T i e, R a u t a t i e. J. C-én.
Leikkaus 1. operatsioni, toimitus jolloin
lääkäri poistaa ruumiista sairaloisesti muuttuneen
osan, avaa märkää tai muuta nestettä sisältävän
ontelon tai liittää yhteen kudoksia, jotka
tapaturmaisesti tai virheellisen kehityksen kautta
ovat joutuneet toisistaan erilleen, ks. Kirurgia.
Leikkauskoristeet. 1. Luonnonkansoilla ja
kulttuurityypissä ks. Ornamentiikka. —
2. Kansanomaiset suomalaiset. Ainakin
viimeisten parin vuosis. aikana kansanomaiset 1.
ovat maamme länsiosissa edustaneet korkeampaa
tasoa kuin sen keski- ja itäosissa lännestäpäin
tulleiden suurten kulttuurityylien vaikutuksesta,
ja korkeinta nimenomaan vilkkainten
lännenkos-ketusten alaisissa Merenkurkun ja Alivenan
saaristoissa. Paitsi varsinaisia morsiuslahjoiksi an-
Leijonmarck—Leikkauskoristeet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
