- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
759-760

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leikkauskoristeet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

759

Leikkauskoristeet

7G0

nettavia esineitä, rukinlapoja (kuvat I, 2-6) ja
kaulauslautoja (kuvat I, 16, 17; II, 5),
koristettiin ylipäätään kaikki naisten työvälineet sekä
sellaiset kalut, jotka kihlajaisissa tai häissä
tulivat erikoisemman huomion esineiksi. Edellisiin
kuuluivat etupäässä rullatuolit (kuvat I,
7 j 8), tiuhdat (kuva I, 9),
kangaspännä-rit ja loimikokat (kuva I, 10),
juusto-muotit (kuva II, 14) sekä lapsensarven
kannattajat (kuva I, 11); jälkimäisiin
nuuskasarvet (kuva II, 2), n u u s k a 1 e
i-lit (kuva II, 3). kihlarasiat sekä
valjait-ten osat (kuva II, 6-13), rattaat ja reet (ks.
Ajoneuvot). Miesten työvälineistä oli vain
täikein ase, jousi (kuva T. 1), runsaamman
koristelun esineenä. Tietenkin huonekalustoa ja
rakennuksiakin somisteltiin. — Kauneimmat
rullatuolit tehtiin Vaasan tienoilla ja Ahvenassa. Muoto
(kuva I, 7), jonka ohut. hienoilla läpileikkauksilla
koristettu yläosa 011 yhtä kappaletta, kuuluu
Kors-nääsin, Raippaluodon ja Ejörkön tyylipiiriin.
Korilliset rullatuolit (kuva I, 8) ovat leimallisia
Vaasan läänille — eritoten Merenkurkun etelä- ja
itäpuolisille seuduille. — Juustonmotteja tavataan
tietenkin vain siellä, missä juuston valmistamista
harjoitetaan, eli siis maan ruotsalais-,
länsisuo-malais-, ja liämäläispohjalla. Pääasiallisesti
pohjalaiseen kulttuuripiiriin kuuluvat yhden hengen
korennot, joista jotkut päättyvät linnun päähän,
kuten kuvasta II. 4 nähtävä närpiöläinen,
merkitty vuosiluvulla 1761. Lapsensarven varsia
tunnetaan vain Etelä-Pohjanmaalta. —
Viimemainitulla seudulla ja Ilämeessä lusikoita (kuva
I. 12) silloin tällöin koristellaan, muualla
Suomessa sitävastoin vain varren ääriviivat ovat |
vaihtelevia ja usein tyylikkäitäkin. Ltilia
kaunistettiin niinikään kehrä- 1.
kuontalo-puusta kehittynyt rukinlapa samoin kuin
pölä 1. tortti* (kuva I, 13-15). — Niiliin
harvoihin koristeltuihin luuesineisiin, joita
Suomessa viimeisinä vuosis. tehtiin, kuuluvat kokat
joilla loimet vedettiin pirran läpi. Nekin
koristeltiin pääasiallisesti Merenkurkun tienoilla.
Sarvea käytettiin maassamme viimeisillä vuosis.
enimmittäin muutamiin valjasosiin
(Pohjanmaalla) , jousen lyötteisiin sekä nuuskasarviksi
(Viipurin läänissä ja osissa Savo-Karjalaa) ja
-leileiksi (maan muissa osissa). Viimemainitut,
jotka lienevät Suomessa kotiutuneet samaan
aikaan kuin nuuskaaminenkin eli 1600-luvun alussa,
tehtiin, kuten yleensä sarvikalusto, hirvensarvesta,
nuuskasarvet häränsarvesta. -— Suurimmassa
osassa Suomea pantiin lankiin aivan erikoista
huomiota, ja ehkäpä vieläkin enemmän silankaarien
valmistamiseen Etelä-Pohjanmaalla. —
Koristeaiheet olivat tietenkin moninaisia.
Itäsuomalaisia kuoseja edustavat parhaiten nuuskasarvet sekä
venäjänkarjalaiset kolisentaraudat ja lukonlevyt
sekä kehräpuut. Koristeet ovat kauttaaltaan
mittausopillisia. Perustekijänä useimmiten
uurrettu kolmio sellaisissa ryhmityksissä, että se
muodostaa välilleen joko yksinkertaisia tai
yhdistettyjä polvekkaita kohopintoja tai
kohoris-tejä, jotka on eristetty toisistaan
juovaruu-duilla. Nämä jälkimäiset samoinkuin aaltoviivat
esiintyvät usein itsenäisinäkin koristeina. Samat
aiheet, usein läpileikattuina, ovat tavallisia
vanhemmissa koristeissa maamme muissakin osissa,
eritoten kangaspännäreissä, kaulauslaudoissa,

rullatuoleissa, rasioissa ja arkuissa sekä
sarvi-kalustossa, esim. nuuskaleileissä ja jousenjalan
lyötteissä. Jälkimäisissä esiintyy sellaisiakin
aiheita, joita ei ole muussa kalustossa; niin
esim. nelilelitiä, kierukkasarjoja sekä (kuva
I, 1) nauhakoristeita ja kahdeksaisia.
Viimemainittu on ehkä turmeltunut, myöhemmän
rautakauden aikuinen koristemuoto (johtunut
8-numeron muotoon kietoutuneesta
akantti-köyn-nöksestä). Samoin on ehkä laita myös n. s.
osmonsolmu n, ioka peittää niidenpyöräin

Niidenpyöriin leikattu osmonsolmu.

(ks. kuvaa) keskiosan. Enimmäkseen plastillisia
ovat luonteeltaan venäjänkarjalaisten
rakennusten kuistipatsaitten, harja- ja räystäskourujen
päitten sekä hautapylväiden (ks. Hautaa m
i-n e n) koristeet. Tuulilautain, päätykoristeiden ja

Päätykoristeita.

akkunain vuorilautain somat aiheet ovat osittain
suurista kulttuurityypistä saatua lainaa (ks.
Blomstedt-Sucksdorff, »Karjalaisia rakennuksia
ja koristemuotoja"). — 1700-luvun alulla
ilmestyvät suom. puukalustoon n. s. tähdet ja
kaarisäteiset pyörylät.
Etelä-Euroo-passa lienee niitä jo
aikaisin
puunleikkauk-sessa suosittu.
400-luvulla ne siirtyvät
metalliteollisuudenkin
alalle, ja gotiikka otti
ne sitten
koristeaineis-toonsa kehittäen niitä
monella tavalla.
Norjassa ne kotiutuivat
kansanomaisessa
puun-leikkauksessa jo v:n
1650 vaiheilla.’ Meillä
ne käyvät kovin
suosituiksi eritoteii
kaulauslaudoissa, rukinlavoissa, rullatuoleissa, arkuissa,
rasioissa, maitosarveu jaloissa ja juustomuoteissa.
Lävistetyillä tähdillä(kuvat I, 3, 4, 7) koristetut
esineet kuuluvat puunleikkauksemme
hienotekoisim-piin tuotteisiin. Niinikään 1600-luvulta alkaen
varsin tavallinen koristeaihe on sydämenkuva,
lemmensymboli. Se esiintyy usein todellisena
ornamenttina ryhmittyen, eritoten
kaulauslaudoissa, milloin neliöiksi, milloin sydänsarjoiksi,

Akkunain vuorilautoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0414.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free