- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
765-766

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leikkikalut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

76ö

Leikkikalut—Leikki kurssit

leikitään?" (1907) ; E. Kallio, „Kansan lasten
leikkikirja" (1903), »Stockholms folkskolors
lek-serie" I, II (1901, 1903).]

Leikkikalut. Leikki edellyttää usein
erilaisia esineitä, jotka panevat mielikuvituksen tai
ajatuskyvyn liikkeelle. Esineen laatu on tällöin
merkitykseltään vähäinen, kun leikkivän
mielikuvituksen taikavoima voi muuttaa esineet
aivan toisiksi, hiekka on jauhoa, yksinkertainen
puunukke prinsessa j. n. e. Yleensä ei ole syytä
etsiä lapsille erittäin monimutkaisia l:ja tai liian
useita samalla kertaa, sillä siitä on seurauksena
sielullinen väsyminen, lapsi kyllästyy niihin
helposti; lisäksi vähemmälle jääneiden toverien
kateus herää pian.

Myöhemmältä esihistorialliselta ja
varhaisim-malta historialliselta ajalta on säilössä 1:ja.
British Museumissa on m. m. litteä egyptiläinen
puunukke, jonka hiuksina on nyöriin pujoteltuja
savihelmiä, pronssinukke, jolla on ruukku päänsä
päällä, rintalasta kantava savinukke, useita
nukkeja, joilla on liikkuvat käsivarret sekä useita
eläimiä. Hyvin vanhoja leikkikaluja ovat jo
pallot, kalistimet, leikki-aseet ja -talouskalut y. m. s.
Suosituimpia poikain 1:ja ovat hevoset — ratsut
tai reen tai kärryjen eteen valjastetut hevoset.
Lapset usein itse luovat eläinten kuvia 1 :kseen
täydentäen mielikuvituksellaan kehittymättömän
tekotapansa aiheuttamat puutteet. Tällaisia tekeleitä
on lehmä kuvassa 1. Tyttölapsissa jo aikaisin
heräävä äidillisen hellyyden tunne saattaa heidät
luomaan pikku lasten kuvia, nukkeja, joita
jossakin muodossa tavataan ehkä kaikilla
maailman kansoilla. Ostjaakeilla ja voguleilla on
niiden päänä vesilinnun nokka, jonka tyvipuoleen
nahasta tai kankaasta on kurottu kiinni
jonkinlainen vartalo-osa, mikä sitten on
asianomaisilla vaatteilla verhottu. Muutamat
luonnonkan-sain pyhittämät esineet, menetettyään
auktoriteettinsa kansan silmissä, ovat muodostuneet
lasten 1 :ksi; mainittakoon suhistuspuu (ks. t.)
ja leija. Erittäin l:n merkitys perustuu
niiden synnyttämään ääneen, esim. erilaisten
soittimien (pillien, huilujen, torvien, savikukkojen,
kuva 2), räikkäin (kuva 3) ja r a p a p a 11 i e n
1. m eä tsä in (Salmi; kuva 4), jotka
jälkimäiset ovat umpinaisia, pikku kiviä sisältäviä
tuohi-koteloita. Tähän ryhmään, mutta toiselta puolen
samalla tekniikan piiriin kuuluvat 1. sellaiset
kuin lelu vasarat (kuvat 5, 6) eli
kylmä-sepät (Punkalaidun) ja narrit (kuva 7),
mitkä jälkimäiset on kokoonpantu kahdesta parin
nahkahihnan toisiinsa yhdistämästä lautapalasta;
toinen niistä otettiin käteen, jota heiluttamalla
päälimäinen lauta saatiin lyömään vuoroon
toisen ja toisen päänsä kiinni ; toinen laudoista
naulattiin usein myös tuvan sidehirteen, jolloin
pää-limäistä lautaa kepillä iskien hyppäytettiin.
Yksinomaan aikaihmisten puuhien jäljittelyyn
perustuu sellainen kuin s a li u r i (kuva 8) : pöydän
laidalle asetettu ukko, jonka pitkän puusahan
päässä on. paino; tämän avulla sahuri pysyy
keinuvasta liikkeestään huolimatta pystyssä.
Jouset (kuva 9) säilyvät lasten leikkikaluina senkin
jälkeen, kuin ne aikaihmisten piirissä joutuvat
pois käytännöstä. Kehittyvästä teknillisestä
taidosta juontautuvat muutamat ajankulutusvälineet,
jotka nekin etupäässä kuuluvat lasten tai
nuorison toiminnan piiriin : v i 1 1 i k i s s a eli hyrrä;

n u 1 j u k s e n n a ulat (kuva 10, Etelä-Karjala)
eli pirunnyrkki (Loppi), kuusi
salvainhir-sien tapaan kokoonpantavaa palikkaa; tuohi
kumma (kuva 11, Pielinen) eli kaksi sisäkkäin
pantavaa tuohisiisnaa, joitten erottaminen vaatii
hyvää älyä samoinkuin renkaiden
irtipäästäminen erilaisista siperia niukoista (kuvat
12, 13) ja k i s s a n m u 11 u i s t a (kuva 14,
Pielinen). Yllätyksen ja pelon tunteen aikaansaami
seen perustuvat eräät laatikot, joista kantt i
avattaessa nousee käärme (kuva 15, Sideby) tai
muu hirviö sekä n. s. p i k i s i r k a t, jotka
piki-liitoksesta äkkiä irtaantuva vipu saa
hypähtämään. vrt. Leikkikaluteollisuus sekä
seuraavan sivun kuvasarjaa. U. T. S.

Leikkikaluteollisuus, leikkikalujen
valmistus metallilevystä, puusta, pahvista, lasista, pos
liinista, selluloidista, kautsusta y. m. —-
Levy-leikkikaluja valmistetaan yleensä erikoiskoneissa.
Lävistyskoneet leikkaavat ja lävistävät levyn,
muotoilu tapahtuu joko puristus-, pyöristys- tai
taivutuskoneissa (vrt. L e v y s e p ä n t e o 1 1
i-suus). Puisia leikkikaluja valmistetaan
varsinkin sahaamalla ja sorvaamalla. Jauhetuista,
nat-ronlipeässä keitetyistä ja tärpätillä kostutetuista
puu- tai kasvissyistä valmistetaan puristamalla
monenlaisia leikkikaluja. Puristetusta
selluloidista tehdään nukenpäitä; 2-osaiset esineet
yhdistetään saumoilla, esim. pallot. Kautsusta
tehdään kuminukkeja. — Leikkikalujen valmistus
muodostaa nykyisin laajan ja monipuolisen
teollisuuden. nuokeahintaisen kaman ohella
valmistetaan suuria sekä teknillisiä että taiteellisia
vaatimuksia täyttäviä tuotteita.
Leikkikaluteollisuu-den päämaat ovat Saksa ja Ranska; myöskin
Poh-jois-Ameriikasta (liikkuvat, plyyssillä
päällystetyt esineet) ja Japanista on Eurooppaan tuotu
hauskoja leikkikaluja. Saksassa valmistetaan
leikkikaluja vuosittain n. 70 miljoonan markan
arvosta, joista puolet viedään Ameriikkaan ja
Englantiin. Niirnberg ja Stuttgard kilpailevat Pariisin
kanssa hienoimpien leikkikalujen valmistuksessa.
Suomessa valmistetaan leikkikaluja Porvoossa
puisia ja pahvisia sekä Porissa puisia. Nukkeja
valmistaa Turun Marttayhdistys (ks. t.). Suurin osa
leikkikaluja tuodaan ulkoa, v. 1911 128.344 kg.
[II. R. d’Allemagne, „Histoire des jouets" (1902).
F. N. Jackson, „Toys of other days" (190S).] vrt.
Leikkikalut.

Leikkikurssit, jotka meillä ovat vähitellen
tämän sataluvun aikana syntyneet ulkolaisten
etupäässä Ruotsissa, Nääsiu kansanopistossa
toimeenpantujen kurssien herätyksestä,
tarkoittavat uudistaa ja elvyttää kasvatusopin
vaatimusten mukaista leikkiä koulun ja valistusseurojen
kautta. Niissä opetettujen leikkien avulla
koetetaan lähentää nuorisoa urheiluharrastuksiin ja
vastustaa epäterveellisiä ja siveellisestikin
ala-arvoisia tanssihuveja ja pelejä. Kaksiviikkoisia
1:ja panivat kesäisin toimeen ensin Raittiuden
ystävät ja sittemmin jotkut
kansakoulunopettaja-yhdistykset saaden n. 400 à 600 mk. valtioapua.
Merkittävämmiksi ovat vista 1909 alkaen
muodostuneet Tampereella (Varalassa) pidetyt
4-6-viikkoiset naisten voimistelu- ja leikkikurssit.
Kansakoulunopettajayhdistyksen keskushallitus
toimeenpani valtionavustuksella 1911 3-viikkoiset
ensimiiiset mies- ja naisopettajille tarkoitetut
kesäkurssit, joissa leikki oli pääaineena. Useissa si-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0419.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free